Mitä teet väärin että lapsesi on ujo ja arka?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja reippaan lapsen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä en tiedä onko se sama asia, mutta mä olis lapsena erittäin hiljainen, koska olin äidinperintönä saanut todella huonon itsetunnon (esimerkistä opittua siis). En juuri uskaltanut puhua, koska pelkäsin, että sanon jotain tyhmää ja mokaan. Nyt sitten käyn jatkuvaa taistelua, etten vaan tee samaa ongelmaa omille lapsilleni.
 
Mä olen itse ujo,,se on yks luonteenpiirre eikä siihen mikään kasvatus vaikuta.Tosin tuo ujouskin sitten on vaan tuntemattomassa seurassa ilmenevää. Mutta kyllä se totisinta totta on,että lapsesta saa "kasvatettua" aran tietyillä asioilla ja siinä on tehty väärin.
 
Tämähän nyt on siis aivan päivän selvä provo, mutta vastaanpas silti.. Minulla on jo useampi laspi,ja kaikilla sama kasvatus. Silti nämä kaikki ovat erilaisia, kuin päivä ja yö. Yksi on tulinen pikku pippuri, toinen miettivä, pelokas ja arka. Kolmas omaa rautaisen itsetunnon ja on hyvin ekstrovertti. Eikä näillä kellään ole mennyt kasvatus pieleen.Jokainen vaan sattuu omaamaan omanlaisensa temperamentin..
 
[QUOTE="...";27176924]Kyllä kasvatuksella on iso osuus siihen, millainen ihmisestä tulee. Näin ainakin tutkimusten mukaan.[/QUOTE]

Tietenkin. En usko sen kuitenkaan muuttavan kenenkään perusluonnetta toiseksi.
Jos muuttaisi niin silloinhan esim. suuremmassa perheessä, pitäisi kaikkien lasten kasvaa samanlaisiksi.

:)
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
[QUOTE="vieras";27176921]Tämähän nyt on siis aivan päivän selvä provo, mutta vastaanpas silti.. Minulla on jo useampi laspi,ja kaikilla sama kasvatus. Silti nämä kaikki ovat erilaisia, kuin päivä ja yö. Yksi on tulinen pikku pippuri, toinen miettivä, pelokas ja arka. Kolmas omaa rautaisen itsetunnon ja on hyvin ekstrovertti. Eikä näillä kellään ole mennyt kasvatus pieleen.Jokainen vaan sattuu omaamaan omanlaisensa temperamentin..[/QUOTE]

Mikä tästä tekee provon? Alottaja ei ole mietteiden kans nimittäin yksin.Oon tästä samasta asiasta jutellu erään ystäväni kans..
 
Teen väärin siinä ettei oo ystäväperheitä tai muuta paikkaa johon viedä lasta tottumaan toisiin lapsiin ja aikuisiin.
Lapsella ikää 1v4kk ja vierastanu 3kk ikäisestä asti.
 
Toinen lapseni on ujo ja arka, ei uskalla ees pihalle mennä yksin, kun joku ieras voi tulla puhumaan (11v)
8 v taas ei ole ollenkaan ujo eikä arka. Ovat kuin yö ja päivä, joten kasvatuksella ei ole olllut osuutta tähän asiaan, samalla tavalla on kasvatettu
 
Tietenkin. En usko sen kuitenkaan muuttavan kenenkään perusluonnetta toiseksi.
Jos muuttaisi niin silloinhan esim. suuremmassa perheessä, pitäisi kaikkien lasten kasvaa samanlaisiksi.

:)

Miksi ihmeessä kasvaisi samanlaiseksi??? Vanhemmat kohtelevat heitä eri tavoin, vanhemmilla on jo pelkästään aikaa eri tavoin esikoiselle ja kuopukselle, kaverit ovat erilaisia, sisarukset muokkaavat lapsia, koulussa/tarhassa on eri ympäristö ja ihmiset, he joutuvat erilaisiin tilanteisiin jne jne...
 
[QUOTE="aloittaja";27176115]Mietin vaan että aika moni ujo ja arka joutuu koulukiusatuksi,itsekkin olin lapsena ujo ja arka ja koulukiusattu.Ainakin omalta kohdaltani vaikutti ujouteeni se ettei minua viety kerhoihin ei ollut ikäisiäni kavereita ennenkuin menin kouluun. Oma lapseni on käynyt heti vauvasta lähtien kerhoissa,tuttavien lasten kanssa leikkimässä ja on erittääin reipas luonteeltaan.[/QUOTE]

Mä olin ujo ja arka n. 16-vuotiaaksi saakka, mutta ei mua koskaan kiusattu. Itseasiassa päinvastoin, paljon oli kavereita ja kuuluin ns suosittujen porukkaan.

Isoveljeni taas aina oli supersosiaalinen ja jatkuvasti esillä. Äiti onkin sanonut, että mun ei ikinä tarvinnut puhua tmv koska veljeni teki sen puolestani.
 
Ujojen lasten vanhemmat aina kuittaavat asian sillä, että "tuo on syntyjään niin ujo, ei sille minkä voi".
Kuitenkin esim. liian villin lapsen vanhemmilta odotetaan, että KASVATUKSELLA saavat lapsen luonteen ja käytöksen muuttumaan rauhallisemmaksi ja toiset enemmän huomioivaksi.

Ujoa lasta voi ihan samalla tavoin rohkaista ja kasvattaa rohkeammaksi ja ulospäinsuuntautuneemmaksi.
 
[QUOTE="...";27177037]Miksi ihmeessä kasvaisi samanlaiseksi??? Vanhemmat kohtelevat heitä eri tavoin, vanhemmilla on jo pelkästään aikaa eri tavoin esikoiselle ja kuopukselle, kaverit ovat erilaisia, sisarukset muokkaavat lapsia, koulussa/tarhassa on eri ympäristö ja ihmiset, he joutuvat erilaisiin tilanteisiin jne jne...[/QUOTE]

Miksi vanhemmat kohtelisivat esim. perheen viidettä ja kuudetta lasta eri tavoin? Esikoisen ja kuopuksen kohdalla noin voi ehkä olla - mutta on mielestäni outoa ajatella että 12-päisne sisarussarjan keskimmäiset kasvatettaisiin jotenkin niin oleellisesti eri tavoin, että tämä erikohtelu vaikuttaisi jopa heidän perusluonteensa muodostumiseen.

:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja reippaan lapsen äiti;27175992:
Mitä on lapsen kasvatuksessa mennyt pieleen?

=) Muaahahahahahahahaaaa =) *kieriskelee nauraen*

Onko sinun kasvatuksessa mennyt jotain pieleen?

Minulla on 4 lasta joista 2 arempaa ja 2 rempseää ja ihan on samalla tavalla kasvatettu.
 
Toinen lapseni on ujo ja arka, ei uskalla ees pihalle mennä yksin, kun joku ieras voi tulla puhumaan (11v)
8 v taas ei ole ollenkaan ujo eikä arka. Ovat kuin yö ja päivä, joten kasvatuksella ei ole olllut osuutta tähän asiaan, samalla tavalla on kasvatettu

Olisin kyllä jo vähän huolissani, jos 11-vuotias on noin ujo ja arka. Rajoittaa liiaksi elämää, jos ei edes ulos uskalla mennä sosiaalisen kontaktin pelossa.
 
Meidän lapset on kaikki luonteeltaan ujoja. Se että yksi lapsista kärsii ujoudesta vielä yläkouluiässä olisi toki ollut estettävissä, jos olisin osannut tukea ja kannustaa häntä enemmän sekä auttaa häntä paremmin sisarusparven toisena lapsena. Möys koulussa olisin voinut enemmän vaatia opettajia ottamaan hänet ja hänen erityistarpeensa (muut kuin ujous) huomioon, jolloin hän olisi sieläkin saanut tukea enemmän.
 
Miksi vanhemmat kohtelisivat esim. perheen viidettä ja kuudetta lasta eri tavoin? Esikoisen ja kuopuksen kohdalla noin voi ehkä olla - mutta on mielestäni outoa ajatella että 12-päisne sisarussarjan keskimmäiset kasvatettaisiin jotenkin niin oleellisesti eri tavoin, että tämä erikohtelu vaikuttaisi jopa heidän perusluonteensa muodostumiseen.

:)

Itse olen nyt joutunut ujon pojan sairastumisen myötä miettimään paljon asiaa. Olen miettinyt paljon sitä, että miksi veljensä ovat reipastuneet, mutta hän ei. Paljon on myös merkitystä sisarusten keskenäisissä väleissä ja heidän muista luonteenpiirteistään. Joskus vain se yksi ei saa tilaa perheessä yhtä paljoa kuin ne muut. Isoissa perheissä varsinkin lapset joutuu jakamaan enemmän vanhempien huomiota ja helpommin se hitain ja hiljaisin jää vähemmälle. Ei sillä etteikö hänellekin tietoisesti järjestetä aikaa, mutta tasapuolisuus ei ole helppoa.
 
Miksi vanhemmat kohtelisivat esim. perheen viidettä ja kuudetta lasta eri tavoin? Esikoisen ja kuopuksen kohdalla noin voi ehkä olla - mutta on mielestäni outoa ajatella että 12-päisne sisarussarjan keskimmäiset kasvatettaisiin jotenkin niin oleellisesti eri tavoin, että tämä erikohtelu vaikuttaisi jopa heidän perusluonteensa muodostumiseen.

:)

Elätkö itse jossain umpiossa?
Ihmiset muuttuvat, myös ne vanhemmat. On selvää, että ensimmäistä lasta kasvattaa eri tavoin, kun esim. viidettä, kun kokemusta on jo huomattavasti enemmän ja itse on huomattavasti varmempi ja tietää mikä toimii ja mikä ei. Ja kuten sanoin, lapset eivät kasva vain vanhempiensa kanssa, vaan (toivon mukaan) myös muiden ihmisten seurassa.

Vai meinaatko, että olisi mahdollista taata esim. viidelle lapselle täysin sama kohtelu, samat tilanteet, matkat, tapahtumat, samat ihmiset ympärille tiettynä ikäkautena jne. jne....
 
Siitähän on kyllä ollut viime vuosina juttua, miten nykyään ei enää ymmärretä, että ihmisillä on erilainen perusluonne, vaan kaikkien pitäis olla erittäin ulospäisuuntautuneita ja itsevarmoja.
 
  • Tykkää
Reactions: Mummeliisa
[QUOTE="...";27177051]Ujojen lasten vanhemmat aina kuittaavat asian sillä, että "tuo on syntyjään niin ujo, ei sille minkä voi".
Kuitenkin esim. liian villin lapsen vanhemmilta odotetaan, että KASVATUKSELLA saavat lapsen luonteen ja käytöksen muuttumaan rauhallisemmaksi ja toiset enemmän huomioivaksi.

Ujoa lasta voi ihan samalla tavoin rohkaista ja kasvattaa rohkeammaksi ja ulospäinsuuntautuneemmaksi.[/QUOTE]


Pitää kuitenkin ottaa huomioon, ettei se homma hoidu vuodessa parissa vaan se kestää koko lapsuuden ja ujo on ujo pohjimmiltaan vielä aikuisenakin, vaikka se ei ulospäin aina näykään.
 
Itse olen nyt joutunut ujon pojan sairastumisen myötä miettimään paljon asiaa. Olen miettinyt paljon sitä, että miksi veljensä ovat reipastuneet, mutta hän ei. Paljon on myös merkitystä sisarusten keskenäisissä väleissä ja heidän muista luonteenpiirteistään. Joskus vain se yksi ei saa tilaa perheessä yhtä paljoa kuin ne muut. Isoissa perheissä varsinkin lapset joutuu jakamaan enemmän vanhempien huomiota ja helpommin se hitain ja hiljaisin jää vähemmälle. Ei sillä etteikö hänellekin tietoisesti järjestetä aikaa, mutta tasapuolisuus ei ole helppoa.

Tasapuolisuus ei todellakaan ole helppoa, mutta toisaalta se helpottuu sen jälkeen kun todella sisäistää ettei tasapuolisuus tarkoita saman ajan ja saman materian antamista kaikille vaan nimenomaan sitä että jokainen saa sen mitä tarvitsee.
:)
 
[QUOTE="...";27177110]Elätkö itse jossain umpiossa?
Ihmiset muuttuvat, myös ne vanhemmat. On selvää, että ensimmäistä lasta kasvattaa eri tavoin, kun esim. viidettä, kun kokemusta on jo huomattavasti enemmän ja itse on huomattavasti varmempi ja tietää mikä toimii ja mikä ei. Ja kuten sanoin, lapset eivät kasva vain vanhempiensa kanssa, vaan (toivon mukaan) myös muiden ihmisten seurassa.

Vai meinaatko, että olisi mahdollista taata esim. viidelle lapselle täysin sama kohtelu, samat tilanteet, matkat, tapahtumat, samat ihmiset ympärille tiettynä ikäkautena jne. jne....[/QUOTE]

Onko sinusta "kasvatusta" se, että "taataan lapselle samat tilanteet, matkat , tapahtumat" jne?
Itselleni termillä aivan toisenlainen sisältö.

:)
 
[QUOTE="vieras";27177113]Siitähän on kyllä ollut viime vuosina juttua, miten nykyään ei enää ymmärretä, että ihmisillä on erilainen perusluonne, vaan kaikkien pitäis olla erittäin ulospäisuuntautuneita ja itsevarmoja.[/QUOTE]

Ihmisillä on perusluonne, mutta se ei määrää lopullisesti, millainen ihminen aikuisena on. Kasvatuksen merkitys on kokonaisuudessa vähintään puolet, myös tutkimuksien mukaan.

Ihmistä, etenkin lasta muokkaa kaikki kokemukset ja ihmiset, joiden kanssa hän elää ja on kanssakäymisessä. Ja aivan kuten liian vilkasta lasta voidaan opettaa hillitsemään itseään, voidaan liian ujoa lasta opettaa olemaan muiden seurassa jännittämättä.
 
Onko sinusta "kasvatusta" se, että "taataan lapselle samat tilanteet, matkat , tapahtumat" jne?
Itselleni termillä aivan toisenlainen sisältö.

:)

Heh, tyypillinen mummeliisa-vastaus. Et osannut enää sanoa itse ketjun aiheeseen mitään tai perustella omaa kantaasi, joten aloit esittää noita tuulesta temmattuja vastakysymyksiäsi. :)


Mielestäni on melko typerää olettaa, että vain vanhemmat vaikuttavat lapsen kehitykseen ja siihen, millainen lapsesta kasvaa.
 

Yhteistyössä