Mitä teen tuon lapsen kans, tokaluokkalaisen kiukuttelu... Neuvoja kaipailen:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Meidän tyttö on ollut kotona suoraan sanotta hirveä. Pienistä asioista alkaa hirveä kiukuttelu ja vastaan väittäminen, ei halua kuunnella mitään puhetta vaan suuttuu siitäkin hirveesti. Tuntuu että täällä kotona ei oo rauhallista hetkee kuin sen ajan kun tyttö on huoneessaan mököttämässä, muuten huutaa, väittää vastaan ja itkee tai jos ei muuta niin kiusaa pikkusiskoa ja tuohon kyllä puututaan heti.

Mitä ihmettä mä teen tuon tytön kans? Oon ihan poikki ja välillä itkee tyttö toisessa huoneessa ja mä toisessa. En näköjään osaa olla tuollaisen todella tempperamenttisen mutta myös tosi herkän tytön kasvattaja.

En enää tiedä mitä mun pitäis tehdä kun tyttö väittää vastaan ja käskee olemaan hiljaa kun yrittää puhua, tai kun tekee jotain kiellettyä. Riittääkö kun käskee rauhottumaan huoneeseensa, vai jotain muuta?

En jaksais lukee mitään syyttelyitä vaan neuvoja, sellasia mistä olis jotain hyötyäkin.
 
Kyllä sun on itkemättä ja raivoamatta osoitettava neidille, kuka perheessä määrää. Yritä neuvotella ja jos menee huudoksi, sitten rauhoitutaan välillä. Mutta mitään jo aloitettua ei saa jätää selvittämättä. Ja kyllä meillä tulee rangaistus, jos jälkikasvu komentaa mua olemaan hiljaa. Sitä ei tee edes teinit. Nyt ryhtiliike itsellesi, muista olet kuitenkin lapsesi paras äiti!
 
Mitä rangaistuksia teillä on käytössä? Meillä tytön ollessa nuorempi, käytettiin aresti nurkkaa, mutta tuntuu että tuon ikäselle se ei enää oo oikee paikka...?
 
Sympatiat sulle. Meillä on saman ikäinen tyttö ja toi kirjotus olis voinut olla mun kirjoittama. Mä olen harkinnut että teen itse meistä lastensuojelu ilmotuksen ja haen sitä kautta apua, kun tunne on niin vahva että en jaksa enään yksin hänen kans. Tuntuu että teen hallaa vaan tuolle tytölle kun yksin yritän selvitä tän ajan läpi. :/ Meillä on käytössä kotiaresti, mutta tuntuu että siitäkään ei ole mitään apua. Saunassa ollaan istutettu muutamaan otteeseen se 9 minuttia ja sen jälkeen menee muutama tunti et osaa käyttäytyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja meillä myös;25918547:
Sympatiat sulle. Meillä on saman ikäinen tyttö ja toi kirjotus olis voinut olla mun kirjoittama. Mä olen harkinnut että teen itse meistä lastensuojelu ilmotuksen ja haen sitä kautta apua, kun tunne on niin vahva että en jaksa enään yksin hänen kans. Tuntuu että teen hallaa vaan tuolle tytölle kun yksin yritän selvitä tän ajan läpi. :/ Meillä on käytössä kotiaresti, mutta tuntuu että siitäkään ei ole mitään apua. Saunassa ollaan istutettu muutamaan otteeseen se 9 minuttia ja sen jälkeen menee muutama tunti et osaa käyttäytyä.

Mulla kävi ihan sama asia tänään mielessä:( Mutta ajattelin vielä yrittää, kysyä ihan mistä vaan neuvoja tai jos en onnistu niin soitan vaikka koulun terkalle tai jollekkin.
Meillä kuitenkin toinenkin tyttö jonka kanssa ihan erilaista, en usko että hänen kanssaan tulee vaikeuksia myöhemminkään.
Tunnen kyllä todella epäonnistuneeni tämän vanhemman kanssa, syyllistän ihan täysillä itseäni siitä että en vain osaa häntä kasvattaa ja pilaan hänen elämän:(
 
Miten pitkään tuota kiukkua on jatkunut? Multakin lähtee sympatiat sulle... tiedän miltä tuntuu tuo tilanne. Meillä tytär, nyt 9 vuotias, oli pari vuotta sitten saman tyylinen kun sun tytär. Asioista puhuttiin paljon ja hänelle annettiin erityistä huomiota, esim mummon kanssa puhuttiin että tämä tytär erityisesti tarvitsee sitä ja mummo sitä myös antoi. Oli välillä ihan kamalaa... yhtä tulta ja tappuraa koko lapsi. :( Nyt voin todeta, että hän on ihan hirveästi rauhoittunut, mutta en osaa kyllä sanoa mistä johtuu.. ehkä itekkin olen muuttanut suhtautumista häneen ja noihin kiukutteluihin.

Voimia sinulle ap, hae ihan oikeasti teille apua ennen kuin itse kulut loppuun!!
 
Sinkkonen neuvoo aina jutuissaan selvittämään "lapsen valuutan" eli mikä on hänelle tärkeää. Jollekin se on kännykkä, kaverit, tietokoneella pelaaminen tms.

Jos tuhmailee, rajoitetaan "valuuttaa" sitten. Ja ihan hyvin voi komentaa omaan huoneeseen rauhoittumaan "jäähypenkin" sijasta. Eihän aikuinenkaan kykene järkevään keskusteluun kiihtyneenä...

Katso Liviltä Supernanny vai mikä se kasvatusohjelma on. Siinä on usein hyviä vinkkejä.
 
Se voi olla niin, että lapsi käyttäytyy, kuten odotatte hänen käyttäytyvän. Eli hänellä on ehkä käsitys itsestään, hirveä ja vaikea lapsi ja niin hän sitten myös käyttäytyy. Kerrot, että tytön sisko on aivan toisenlainen. Toivottavasti et ole sanonut, että oletpa sinä vaikea, toisin kuin siskosi jne.. Sellainen on omiaan ruokkimaan tuollaista.
 
Kiitos vinkeistä. Täällä ei ole kuraattoria ja jotenkin on mennyt luottamus tuohon perheneuvolaan kun joskus yläasteiässä kävin siellä itse ja en saanut sieltä apua:/ Mutta jos en itse tähän pysty niin otan puheeksi kouluterkalle (tiedän että varmasti ymmärtää ja osaa sanoa mitä pitäis tehä).
Yritän nyt enemmän antaa positiivista huomiota tytölle.
Tänään oli todella vaikea päivä ja tyttö myös sen itse huomasi ja pyysi oma alotteisesti anteeksi käytöstään, eli jotai toivoa kai vielä on?
 
Meillä samanlainen ja vasta ekaluokkalainen =( Välillä huudan hänelle hirveästi ja tunnen siitä huonoa omaatuntoa. Kerran taas kiisteltiin ja tyttö huusi mulle, että ei voi enää elää... ja hän on huono jne. Tuntui tosi pahalta ja silloin purskahdin itsekin itkuun. Tyttö pelästyi tätä ja juteltiin pitkään. Ehkä hän näki, että äitiin sattui silloin jo tosi pahasti. Tyttö on tosi älykäs ja pärjää koulussa hyvin, mutta miksi hän kiukkuaa ja raivoaa minulle, mutta ei isälleen? Meilläkin on toinen lapsi, joka on nuorempi ja ihan erilainen.
 

Yhteistyössä