mitä te laihat syötte? ja koska syötte?

[bad mama]

mä syön sillon ku o vähänkää nälkä ja just sitä mitä kaapist löytyy ja aina oon ollu alipainonen!!

 

[Ninniliina]

Mä syön kasvisruokaa. En käytä mitää kevyttuotteita ja vältän muuteskin mahd. paljon kaikkia lisäaineit, eli mm. sokeri, voi ja kerma on mielestäni parempia ja pienempi paha kuin keinotekoset makeutusaineet ja kevyttuotteet.
Syön noin viis kertaa päivässä, usein kaks lämmintä ruokaa lasten kanssa + kunnollisen aamiaisen, välipalan ja iltapalan. Aika paljon ja hyvin

 

[HaaveitaVain]

En ole tikkulaiha, mut normaali painoinen. 168 / 62kg ennen lapsia (joita 3) painoin 58kg. Jo pelkästään se että jättää herkut pois ja syö tavallista kotiruokaa, tekee ihmeitä. Raskauksissa painoa tullut jokakerta lähes + 20 kg ja aina ne suurinpiirtein on pois lähtenyt. Liikuntaa en juuri harrasta paitsi hyöty sellaista, kävelen paljon.

 

[168cm 50kg]

En ikinä syö mitään missä lukee kevyt tai rasvaton, maitoa lukuunottamatta. Meillä syödään erittäin harvoin makkaraa tai jotain eines jauheliha tuotteita, sillon kun syödään lihaa niin se on oikeeta lihaa. Harrastetaan paljon kavelyä ja hyötyliikuntaa.

 

[mä]

Ja juu, mullakin tullut molemmisssa raskausksissa +20 kg ja aina olen jossain vaiheessa ennen 2 vuoden ikää (ssis lapsen) päässyt siihen mistä lähdin tai alle!

 

[Sohvaperuna]

Syön sitä mitä tekee mieli, paljon, ja ärsyttävän usein roskaruokaa ja epäterveellisesti en urheile (aktiivinen liikunta pienentää kroppaani samantien), syön usein pizzaa tai suklaasatsin yöllä töistä tullessani juuri ennen nukkumaanmenoa jos on nälkä. Paino on ollut aina samat 49-50kg, vaikka mitä tekisi, en liho. Olen yrittänyt koko elämäni saada muutaman kilon lisää mutta ei se onnistu.

 

[Trinsessa]

Mä syön kuin hevonen. Oikeasti. Vetelen paljon isompia annoksia kuin mieheni. Mutta en vain liho. Se on todella raivostuttavaa kun haluaisin olla jokusen kilon painavampi ja ihmiset voivottelee etten mä syö muka. Mutta odottelen sitä päivää kun en enää pysykkään hoikkana vaan kiloja alkaa tulla sitten satelemalla.

 

[vieras]

Ja lisukkeena tuohon vähintää veden lisäksi 1,5l vichyä, jotta vatsa pysyy täynnä ja 2 lasta on mulla ja joo, taidan olla lievästi syömishäiriöinen, mut ei näy kyllä päällepäin.

Kannattaa pysäyttää tuo nyt heti. Lapset tulee kärsimään helvetin tuskia, jos päädt lopulta sairaalaan. Kärsivät jo nytkin, jos ajatuksesi seilaavat ruoassa sen sijaan, että olisit aidoti paikalla. Saavat lisäksi väärän kuvan syömisestä ja kymmenen vuoden kuluttua saatat rukoilla heidän anoreksia vuoteellaan Ajatuskaan ei kulje normaalisti, kun noin vähän syö ja sitten masentaa ja kaikki tuntuu tyhjältä jotenkin.

Miten? en pysty terveelisiin säännöllisiin ruokailuihin. Mulla on nuorena ollut lievä syömishäiriö/edes mieheni ei tiedä tästä. Nyt kun näen peilissä tulokset (olen laihtunut 3 kk:ssa 6 kg, olen siis muutenkin normaali) ja sen hyvänolon tunteen mikä tästä kauheasta liikuntarääkistä ja syömättömyydesrä tulee, saa mut hyvälle tuulelle. Mitä enemmän tippuu paino, sitä onnellisempi olen. En koe olevani masentunut, vaan päinvastoin jaksan painaa, siivota, hoitaa lapsia, käydä hulluilla hikitreeneillä. Koen oikeasti voivani hyvin!!!!!!! Onko se sitten väärin. En ole alipainoinen vaan normaalipainoinen, rasvaprosentti 12. Eli en ole hullun laiha, vaan hoikka!

Noin se anoreksia juuri meneekin. Lopulta olet ehkä sairaalassa ja päätät olla syömättä ja teet salaa vatsalihaksia, vaikka sydän huutaa rytmihäiriöissään apua ja vaikka sanoisivat, että kuolet oikeasti, jos et syö. Olet oman itsesi herra ja siitä se hyvä olo nyt (vielä) tulee, mutta voisit toteuttaa itseäsi jotenkin muutenkin kuin tuhoisalla tavalla, ennen kuin vesilasillinenkin alkaa olla syntiä.

 

[vieras]

Mä syön kuin hevonen. Oikeasti. Vetelen paljon isompia annoksia kuin mieheni. Mutta en vain liho. Se on todella raivostuttavaa kun haluaisin olla jokusen kilon painavampi ja ihmiset voivottelee etten mä syö muka. Mutta odottelen sitä päivää kun en enää pysykkään hoikkana vaan kiloja alkaa tulla sitten satelemalla.

Minulle se tapahtui 31-vuotiaana. Alkoi vaan ropista painoa lisää ja lisää ja lisää

 

[mä]

Ja lisukkeena tuohon vähintää veden lisäksi 1,5l vichyä, jotta vatsa pysyy täynnä ja 2 lasta on mulla ja joo, taidan olla lievästi syömishäiriöinen, mut ei näy kyllä päällepäin.

Kannattaa pysäyttää tuo nyt heti. Lapset tulee kärsimään helvetin tuskia, jos päädt lopulta sairaalaan. Kärsivät jo nytkin, jos ajatuksesi seilaavat ruoassa sen sijaan, että olisit aidoti paikalla. Saavat lisäksi väärän kuvan syömisestä ja kymmenen vuoden kuluttua saatat rukoilla heidän anoreksia vuoteellaan Ajatuskaan ei kulje normaalisti, kun noin vähän syö ja sitten masentaa ja kaikki tuntuu tyhjältä jotenkin.

Miten? en pysty terveelisiin säännöllisiin ruokailuihin. Mulla on nuorena ollut lievä syömishäiriö/edes mieheni ei tiedä tästä. Nyt kun näen peilissä tulokset (olen laihtunut 3 kk:ssa 6 kg, olen siis muutenkin normaali) ja sen hyvänolon tunteen mikä tästä kauheasta liikuntarääkistä ja syömättömyydesrä tulee, saa mut hyvälle tuulelle. Mitä enemmän tippuu paino, sitä onnellisempi olen. En koe olevani masentunut, vaan päinvastoin jaksan painaa, siivota, hoitaa lapsia, käydä hulluilla hikitreeneillä. Koen oikeasti voivani hyvin!!!!!!! Onko se sitten väärin. En ole alipainoinen vaan normaalipainoinen, rasvaprosentti 12. Eli en ole hullun laiha, vaan hoikka!

Noin se anoreksia juuri meneekin. Lopulta olet ehkä sairaalassa ja päätät olla syömättä ja teet salaa vatsalihaksia, vaikka sydän huutaa rytmihäiriöissään apua ja vaikka sanoisivat, että kuolet oikeasti, jos et syö. Olet oman itsesi herra ja siitä se hyvä olo nyt (vielä) tulee, mutta voisit toteuttaa itseäsi jotenkin muutenkin kuin tuhoisalla tavalla, ennen kuin vesilasillinenkin alkaa olla syntiä.

En kyllä todellakaan koe olevani anorektikko, en edes näytä siltä. Olen normaalipainoinen, liikuntaa hulluna rakastava nainen, jolle tulee paha olo siitä, ettei pääse liikkumaan. Syön kyllä eikä mulle vesilasillinen tuota ongelmia-. Ikää jo 32- vuotta. Ei kai sellanen siinä iässä voi puhjeta. Ihannoin urheilullista vartaloa, en laihaa!!!!!!!!!!! Että näin...

 

[pieras-]

Mitä vaan ja milloin vaan!

 

[vieras]

Ja lisukkeena tuohon vähintää veden lisäksi 1,5l vichyä, jotta vatsa pysyy täynnä ja 2 lasta on mulla ja joo, taidan olla lievästi syömishäiriöinen, mut ei näy kyllä päällepäin.

Kannattaa pysäyttää tuo nyt heti. Lapset tulee kärsimään helvetin tuskia, jos päädt lopulta sairaalaan. Kärsivät jo nytkin, jos ajatuksesi seilaavat ruoassa sen sijaan, että olisit aidoti paikalla. Saavat lisäksi väärän kuvan syömisestä ja kymmenen vuoden kuluttua saatat rukoilla heidän anoreksia vuoteellaan Ajatuskaan ei kulje normaalisti, kun noin vähän syö ja sitten masentaa ja kaikki tuntuu tyhjältä jotenkin.

Miten? en pysty terveelisiin säännöllisiin ruokailuihin. Mulla on nuorena ollut lievä syömishäiriö/edes mieheni ei tiedä tästä. Nyt kun näen peilissä tulokset (olen laihtunut 3 kk:ssa 6 kg, olen siis muutenkin normaali) ja sen hyvänolon tunteen mikä tästä kauheasta liikuntarääkistä ja syömättömyydesrä tulee, saa mut hyvälle tuulelle. Mitä enemmän tippuu paino, sitä onnellisempi olen. En koe olevani masentunut, vaan päinvastoin jaksan painaa, siivota, hoitaa lapsia, käydä hulluilla hikitreeneillä. Koen oikeasti voivani hyvin!!!!!!! Onko se sitten väärin. En ole alipainoinen vaan normaalipainoinen, rasvaprosentti 12. Eli en ole hullun laiha, vaan hoikka!

Noin se anoreksia juuri meneekin. Lopulta olet ehkä sairaalassa ja päätät olla syömättä ja teet salaa vatsalihaksia, vaikka sydän huutaa rytmihäiriöissään apua ja vaikka sanoisivat, että kuolet oikeasti, jos et syö. Olet oman itsesi herra ja siitä se hyvä olo nyt (vielä) tulee, mutta voisit toteuttaa itseäsi jotenkin muutenkin kuin tuhoisalla tavalla, ennen kuin vesilasillinenkin alkaa olla syntiä.

En kyllä todellakaan koe olevani anorektikko, en edes näytä siltä. Olen normaalipainoinen, liikuntaa hulluna rakastava nainen, jolle tulee paha olo siitä, ettei pääse liikkumaan. Syön kyllä eikä mulle vesilasillinen tuota ongelmia-. Ikää jo 32- vuotta. Ei kai sellanen siinä iässä voi puhjeta. Ihannoin urheilullista vartaloa, en laihaa!!!!!!!!!!! Että näin...

Huolestuin vaan, kun sanoit itsekin, että taidat olla lievästi syömishäiriöinen ja että olet sitä ollutkin nuorempana. Enkä tarkoita, että sinulla olisi anoreksia nyt, mutta jotenkin aistin sinut siihen riskiryhmään kuuluvaksi, ja se voi iskeä tässäkin iässä, mitä me molemmat näköjään edustamme. Lisäksi katsoin tämän päivän syömisiäsi, jotka olivat:
Esim tän päivän saldo
aamu: 2 kuppia kahvia
päivä: katkarapusalaatti, patonkia juustolla ja rasvalla
ilta: 4 karkkia ja valkoviiniä

Ja tämä ei minusta ole normaali treenaavan naisen ruokavalio

 

[urheiluhullu]

Ja lisukkeena tuohon vähintää veden lisäksi 1,5l vichyä, jotta vatsa pysyy täynnä ja 2 lasta on mulla ja joo, taidan olla lievästi syömishäiriöinen, mut ei näy kyllä päällepäin.

Kannattaa pysäyttää tuo nyt heti. Lapset tulee kärsimään helvetin tuskia, jos päädt lopulta sairaalaan. Kärsivät jo nytkin, jos ajatuksesi seilaavat ruoassa sen sijaan, että olisit aidoti paikalla. Saavat lisäksi väärän kuvan syömisestä ja kymmenen vuoden kuluttua saatat rukoilla heidän anoreksia vuoteellaan Ajatuskaan ei kulje normaalisti, kun noin vähän syö ja sitten masentaa ja kaikki tuntuu tyhjältä jotenkin.

Miten? en pysty terveelisiin säännöllisiin ruokailuihin. Mulla on nuorena ollut lievä syömishäiriö/edes mieheni ei tiedä tästä. Nyt kun näen peilissä tulokset (olen laihtunut 3 kk:ssa 6 kg, olen siis muutenkin normaali) ja sen hyvänolon tunteen mikä tästä kauheasta liikuntarääkistä ja syömättömyydesrä tulee, saa mut hyvälle tuulelle. Mitä enemmän tippuu paino, sitä onnellisempi olen. En koe olevani masentunut, vaan päinvastoin jaksan painaa, siivota, hoitaa lapsia, käydä hulluilla hikitreeneillä. Koen oikeasti voivani hyvin!!!!!!! Onko se sitten väärin. En ole alipainoinen vaan normaalipainoinen, rasvaprosentti 12. Eli en ole hullun laiha, vaan hoikka!

Noin se anoreksia juuri meneekin. Lopulta olet ehkä sairaalassa ja päätät olla syömättä ja teet salaa vatsalihaksia, vaikka sydän huutaa rytmihäiriöissään apua ja vaikka sanoisivat, että kuolet oikeasti, jos et syö. Olet oman itsesi herra ja siitä se hyvä olo nyt (vielä) tulee, mutta voisit toteuttaa itseäsi jotenkin muutenkin kuin tuhoisalla tavalla, ennen kuin vesilasillinenkin alkaa olla syntiä.

En kyllä todellakaan koe olevani anorektikko, en edes näytä siltä. Olen normaalipainoinen, liikuntaa hulluna rakastava nainen, jolle tulee paha olo siitä, ettei pääse liikkumaan. Syön kyllä eikä mulle vesilasillinen tuota ongelmia-. Ikää jo 32- vuotta. Ei kai sellanen siinä iässä voi puhjeta. Ihannoin urheilullista vartaloa, en laihaa!!!!!!!!!!! Että näin...

Mutta normaait treenavat eivät syö nuon vähän. Jos haluat treenata kunnolla, on sinun syötävä. Itse rakastan urheilua ja sitä tulee tehtyä viikossa n. 8-15h, mutta ei tulisi mieleenikään iikkua noin vähillä eväillä mitä sinä. Ja reenit kulkevat paljon paremmin kuin on mitä polttaa.

 

[fsieeghys]

Tää tikkulaiha syö ihan mitä vaan ja koska vaan... varsinkin kaikki makea ja rasvainen maistuu.. ja tottakai varsinkin iltaisin Yritän saada epätoivoisesti paria lisäkiloa.. mutta ei näy onnistuvan!

 

[mä]

Ja lisukkeena tuohon vähintää veden lisäksi 1,5l vichyä, jotta vatsa pysyy täynnä ja 2 lasta on mulla ja joo, taidan olla lievästi syömishäiriöinen, mut ei näy kyllä päällepäin.

Kannattaa pysäyttää tuo nyt heti. Lapset tulee kärsimään helvetin tuskia, jos päädt lopulta sairaalaan. Kärsivät jo nytkin, jos ajatuksesi seilaavat ruoassa sen sijaan, että olisit aidoti paikalla. Saavat lisäksi väärän kuvan syömisestä ja kymmenen vuoden kuluttua saatat rukoilla heidän anoreksia vuoteellaan Ajatuskaan ei kulje normaalisti, kun noin vähän syö ja sitten masentaa ja kaikki tuntuu tyhjältä jotenkin.

Miten? en pysty terveelisiin säännöllisiin ruokailuihin. Mulla on nuorena ollut lievä syömishäiriö/edes mieheni ei tiedä tästä. Nyt kun näen peilissä tulokset (olen laihtunut 3 kk:ssa 6 kg, olen siis muutenkin normaali) ja sen hyvänolon tunteen mikä tästä kauheasta liikuntarääkistä ja syömättömyydesrä tulee, saa mut hyvälle tuulelle. Mitä enemmän tippuu paino, sitä onnellisempi olen. En koe olevani masentunut, vaan päinvastoin jaksan painaa, siivota, hoitaa lapsia, käydä hulluilla hikitreeneillä. Koen oikeasti voivani hyvin!!!!!!! Onko se sitten väärin. En ole alipainoinen vaan normaalipainoinen, rasvaprosentti 12. Eli en ole hullun laiha, vaan hoikka!

Noin se anoreksia juuri meneekin. Lopulta olet ehkä sairaalassa ja päätät olla syömättä ja teet salaa vatsalihaksia, vaikka sydän huutaa rytmihäiriöissään apua ja vaikka sanoisivat, että kuolet oikeasti, jos et syö. Olet oman itsesi herra ja siitä se hyvä olo nyt (vielä) tulee, mutta voisit toteuttaa itseäsi jotenkin muutenkin kuin tuhoisalla tavalla, ennen kuin vesilasillinenkin alkaa olla syntiä.

En kyllä todellakaan koe olevani anorektikko, en edes näytä siltä. Olen normaalipainoinen, liikuntaa hulluna rakastava nainen, jolle tulee paha olo siitä, ettei pääse liikkumaan. Syön kyllä eikä mulle vesilasillinen tuota ongelmia-. Ikää jo 32- vuotta. Ei kai sellanen siinä iässä voi puhjeta. Ihannoin urheilullista vartaloa, en laihaa!!!!!!!!!!! Että näin...

Mutta normaait treenavat eivät syö nuon vähän. Jos haluat treenata kunnolla, on sinun syötävä. Itse rakastan urheilua ja sitä tulee tehtyä viikossa n. 8-15h, mutta ei tulisi mieleenikään iikkua noin vähillä eväillä mitä sinä. Ja reenit kulkevat paljon paremmin kuin on mitä polttaa.

Mutta kun en syö, enka edes koe tarvitsevani ruokaa sen enemmän. Myönnän, ett pistos on välillä itselläninki, kun syön ihan älyttömän vähän treenin nähden, mutta kun en näytä laihalta, vaan ihan normaalilta. Rakastan liikuntaa yli kaiken ja ehkä kontrolloin hiukan omaa syömistäni, mutta siksi, ett viikonloppuna syön huonolla omallatunnolla tosin usein herkkuja, karkkia viiniä. Mutta silloinkin lasken, jokaikisen suuplan ja jokaikisen jumappakalorin! Mä olen luulllut kyllä tähän päivään asti, ett se on normaalia liikkuvan ihmisen tuntemuksia!

 

[laiha]

Syön mielestäni ihan normaalisti tai jopa normaalia enemmän, mutta myös liikun paljon. Juoksen tai käyn salilla 6 kertaa viikossa ja töissä tulee liikuttua myös.

Normipäivän ruokailut:
Aamu - kahvi, pari leipää, hedelmiä, joskus puuroa tai kananmunia
Lounas - ravintolassa, usein pastaa, vettä
Päivällinen - kotiruokaa, maitoa tai vettä
Urheilujen jälkeen - hedelmäsmoothie tai hedelmiä ja leipää
Illalla telkkaria katsoessa tai koneella- hedelmiä, hapankorppuja, karkkia, suklaata, jos on vielä kova nälkä niin teen ehkä lämpimiä voileipiä

Ähkyyn en saa itseäni oikein koskaan syötyä. Melkein aina on vähän nälkä. Nytkin, kun kävin illalla pitkällä lenkillä, mutta enää tähän aikaan ei viitsi mitään hirveän raskata syödä.

 

["..."]

itse olen 29 vuotias yhden teini-ikäisen, pian 14v lapsen äiti..172cm ja 52kg...enkä tunne olevani laiha vaikka tyttären kanssa samoja vaatteita käytetäänkin..
syön silloin kun siltä tuntuu, mutta vain pieniä määriä enkä koskaan vatsaa täyteen...joskus saatan ahmia karkkipussillisen ja suklaata päälle, tai jäätelöä, mutta niinä päivinä syönti jää vain niihin...kahvia voi juoda aivan mielin määrin, kunhan siihen ei laita sokeria..^^

 

[DaLin]

Joka päivä syön herkkuja. Esim. suolaista piirakkaa palan, suklaapatukan ja keksejä kaapista. Mulla on myös väkeviä karkkeja (esim. turkkareita) aina kaapissa, joita napsin.

Perus:

Aamu: Kaksi paahdettua palaa ruisleipää, muki maitoa, kahvia, jogurtti.
Lounas: Työpaikkaruokalassa (kermaan,voihin jne tehtyjä ruokia yleensä) iso annos ruokaa,salaattia ja leipää. Juomaksi vettä ja jälkkäriksi kahvia ja vähän suklaata.

Välipalalla: Marjoja

Päivällinen. Esim. kolme perunaa, 10 kalapuikkoa, salaattia, leipä ja vähän suklaata.

Pitkin iltaa sitten napostelen mitä sattu.. omenista ja porkkanoista aina pullaan ja pähkinöihin.

BMI on 19.

 

["vieras"]

Minä syön mielestäni ihan normaalisti, ja ihan mitä vaan. Herkkujakin. Eilenkin illalla vetelin itsetehtyä pizzaa mahan täydeltä. Mutta jos olen syönyt reilummin, niin sitten ei nälkä tule pitkään aikaan. Muutenkaan ei maha ikinä huuda ruokaa, vaan huomaan syödä kun rupee heikottamaan.

Ja kun maha on täynnä niin en ahda enää enempää. Enkä harrasta välipaloja ja jääkaapilla ravaamista. Iltaruoan jälkeen en usein syö mitään paitsi jonkun hedelmän. Ehkä ylipainoa just aiheuttaa nämä ylimääräiset napostelut.

Ja harrastan liikuntaa sen verran, että lenkillä käyn noin kolme kertaa viikossa.

 

["minä"]

Minä en ole erityisen laiha, mutta normaalipainoinen (BMI 20). En joudu rajoittamaan syömistäni mitenkään, kun en syö muuhun kuin nälkään. Eli kun on nälkä, niin syön ja kun ei ole nälkä niin en syö. Aika yksinkertaista. Näin olen pysynyt samassa painossa koko aikuisikäni, eli yli 20 vuotta. Toimii myös raskaus- ja imetysaikana, jolloin ruokamäärät toki nousevat. Syön korkeintaan kolme kertaa päivässä, sen useammin ei ole nälkä. Välipaloja tai kahviherkkuja en harrasta.

 

["Sanna"]

Olen hoikka, en mikään äärettömän laiha. Syön elääkseni, enkä elä syödäkseni.

 

["jotain"]

Mä kompensoin. Jos vedän päivällä vaikka suklaalevyn, saatan jättää lounaan/päivällisen kokonaan väliin tai olla koko loppupäivän syömättä mitään. Usein menen iltanälän aikaan suoraan nukkumaan, nälkä lähtee myös sillä. Muuten yritän pitää kiinni terveellisestä säännöllisestä ruokavaliosta, paljon kasviksia. Vettä juon paljon. Suosin salaatteja ja keittoja. En harrasta tv:n tai koneen ääressä mässäilyä, en osta usein herkkuja kotiin niin ei tule syötyä niitä. Juhlat sitten erikseen. En ole tosi laiha, mutta hoikka kumminkin. Kaksi synnytystä takana (toisesta alle vuosi aikaa) ja painan nyt vähemmän kuin ennen ensimmäistäkään raskautta.

 

["aamuvirkku"]

tänään söin 7 jälkeen 3 palaa paahtoleipää lauantaimakkaralla ja täysrasvaisella edamilla. kuppi kahvia, pojan kaurapuuron jämät ja vettä. klo 11 n. 1dl rakettispagettia ja 5 isoa lihapullaa tomaattikastikkeen kera. klo 13 kuppi kahvia ja synttärikakun jämiä rouhea pala. iltapäivällä luvassa kalakeittoa ja iltapalaksi leipää ja puuroa. ennen lounasta oli niin nälkä, että söin muutaman sipsin ja dominon

syön 5 (klo 7, 11, 2, 17 ja 20)kertaa päivässä, ihan liian isoja annoksia. imetän vielä pari krt päivässä. painoindeksi 18-20. juon paljon vettä, käyn vessassa n. parin tunnin välein. liikun satunnaisilla vaunulenkeillä, mutten harrsta mitään. ruoansulatukseni on vain sairaalloisen nopeaa ja koko ajan on nälkä :| karkkia syön ihan liikaa, lähes päivittäin.

 

["vieras"]

Minä oon ns. läpipasko, eli jos mässäilen joku päivä, niin se sit tulee toisesta päästä seuraavana aamuna poiskin. Mitään ei jää lanteille keikkumaan. Ja niinku edelliset niin en napostele, syön nälkääni ja ihan normaaleja annoksia. En oo makeen ystävä, vaikka karkkia syönkin.

 

[Anzuu]

Aamupala: 2 palaa leipää
Lounas: Kouluruoka/kotiruoka
Välipala: Yleensä ei mitään/hedelmä/mehua
Päiväruoka: Kotiruoka
Iltapala: Leipää/jogurttia/viiliä

Viikonloppuna joskus herkuttella