mitä te ajattelisitte jos joku sanois että lapsen käytös johtuu sinusta?

["Neith"]

siis vilkas lapsi joka innostuessaan ei muista miten pitikään käyttäytyä, sinkoilee ja poukkoilee ja uhmaa
tämän käytöksen takia ei oikein viitsi ehdoin tahdoin mennä tilanteisiin joissa lapsi innostuu kohtuuttomasti, koska lasta pitää komentaa kokoajan.
tilanteita on mm. ravintolat, uudet jännät paikat, isot juhlat, serkkujen näkeminen jne. ja pahinta on kun nämä kaikki yhdistyy..

mitä ajattelisitte jos tuollaisessa tilanteessa teille todettasi että "nätistihän se lapsi käyttäytyy että relaisit vähän, sinä itse aiheutat sen kun kokoajan kiellät"

 

[chef]

Mun mielestä tuo ois hyvä juttu. Eikö se lapsen käytös silloin ole aika helposti muutettavissa jos syy löytyy äidistä? Jos äidin relaaminen saa pojan rauhoittumaan niin mun mielestä se on tosi hyvä juttu. Sitten vaan relaamaan.

Paljon kamalampaa olisi kuulla että "kaikkenne olette tehneet mutta lapsessa vaan on jotakin vikaa"...milläs hitolla sitä sitten lähdettäisiin korjaamaan? :O

 

[good point]

Katsoisin peiliin ja miettisin, olivatko kommentit aiheellisia.

 

["Neith"]

Mun mielestä tuo ois hyvä juttu. Eikö se lapsen käytös silloin ole aika helposti muutettavissa jos syy löytyy äidistä? Jos äidin relaaminen saa pojan rauhoittumaan niin mun mielestä se on tosi hyvä juttu. Sitten vaan relaamaan.

Paljon kamalampaa olisi kuulla että "kaikkenne olette tehneet mutta lapsessa vaan on jotakin vikaa"...milläs hitolla sitä sitten lähdettäisiin korjaamaan? :O

niin no siis jos se lapsen käytös olisi edes jotenkin hyvää nimenomaan sen takia että lasta komennetaan, kielletään aj sen kanssa käydään jäähyllä keskustelemassa..
eli muiden silmissä näyttää siltä että lapsi käyttäytyy hyvin, mutta itse teitää mitä se vaatii.. pahaa mieltä koko perheelle.

mulla on tällänen ongelma nimittäin, mä näen päivittäin miten poika toimii, miten se missäkin vireystilassa käyttäytyy tietyissä paikoissa. tiedän miten sen käytös muuttuu kun pääsee serkkujen s akanssa samaan tilaan, tai jos mennään johonkin super hauskaan paikkaan (laivalle, juhliin jne) eli mä tiedän miten lapsi toimii ja siitä syystä sille pitää sitä kuria pitää yllä. mutta mun perhe on sitä mieltä että lapsi ei tarvitse sitä komentamista ym. kun sehän on ihan nätisti

 

["heh"]

Tilanteessa tod.näk. hämmentyisin enkä oikein pitäisi että noin sanotaan mutta jälkeenpäin miettisin onko asia todella noin vai viiraako sanojalla päässä. Mutta en ainakaan tietoisesti välttelisi tilanteita joissa lapsi innostuu vaan kävisin useammin että lapsi tottuu.

 

["mä"]

Voithan sä muille kertoa, että se nätisti käyttäytyminen johtuu juurikin siitä, kun pidät tiukkaa kuria ja muutoin tilanne riistäytyisi hetkessä käsistä. Jotkut lapset vaativat enemmän kuin toiset ja mielestäni on aivan mahtavaa, että vanhempana olet huomannut lapsen henkilökohtaiset tarpeet ja toimit niiden mukaan. Sen ansioista lapsesi saa paljon positiivista palautetta siitä, kun käyttäytyy tilanteeseen sopivalla tavalla. Huonommin ne asiat lapsen kannalta olisi jos antaisit vain mellastaa ja lapsi saisi jatkuvasti paheksuvia katseita ja ilkeitä kommentteja.

Mutta se meni multa nyt jotenkin ohi, että miten tämä juttu liittyy siihen, että lapsen käytös johtuisi sinusta? Siis se hyvä käytöskö?

 

["Neith"]

[QUOTE="heh";22185647]Tilanteessa tod.näk. hämmentyisin enkä oikein pitäisi että noin sanotaan mutta jälkeenpäin miettisin onko asia todella noin vai viiraako sanojalla päässä. Mutta en ainakaan tietoisesti välttelisi tilanteita joissa lapsi innostuu vaan kävisin useammin että lapsi tottuu.[/QUOTE]

mä en paljoa useammin noita tilanteiat kestä
siis toki voidaan käydä perheen kanssa ravintoalssa, se on hitusen tuskaa mutta se menee silloin tällöin (se nyt vaan on mukavampaa ja helpompaa syödä kotona kun siitä jää suurin temppuilu pois, suurin tappelu pois ja poika jopa syö silloin jotain)
ja kyllä me käydään kylässä, juhlissa jne silloin kun niitä on. mutta nyt olisi siis suunnitteilla sellanen missä yhdistyy kaikki noista, laiva, ravintola, juhlat, uimahalli/kylpylä, laivan seisovapöytä, serkut ja kaikki muut perheenjäsenet.. olisi siis 2 päivän juttu ja se ahdistaa mua aika tavalla... ja kun koitin tästä asiasta nimenomaan kysellä että voisko ajatella vähän jotain muuta niin sain siis kuulla tuon että se pojan käytös johtuukin musta :|

 

[Madicken04]

Mun mielestä tuo ois hyvä juttu. Eikö se lapsen käytös silloin ole aika helposti muutettavissa jos syy löytyy äidistä? Jos äidin relaaminen saa pojan rauhoittumaan niin mun mielestä se on tosi hyvä juttu. Sitten vaan relaamaan.

Paljon kamalampaa olisi kuulla että "kaikkenne olette tehneet mutta lapsessa vaan on jotakin vikaa"...milläs hitolla sitä sitten lähdettäisiin korjaamaan? :O

Juu, tokihan tuossa tapauksessa voisikin sitten ihan oikeasti relata ja antaa lapsen vapaasti käyttäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla.


Tietty tämä riippuu tapauksestakin, on meillä ollut vieraita joiden kohdalla en voi kuin ihmetellä. lapset käyttäytyy oikeasti hyvin ja on herttaisia kuin mitkäkin ja silti vanhempi suurinpiirtein kokoajan juoksee perässä kieltämässä, ihan sellaisistakin asioista mitä lapsi ei edes tee.

 

[Non compos mentis]

Noh, sehän on enemmän kuin mahdollista, että lapsen käytös riippuu vanhemmista. Ympäristö ja perintötekijät määräävät lapsen käytöstä.

 

["Neith"]

[QUOTE="mä";22185676]Voithan sä muille kertoa, että se nätisti käyttäytyminen johtuu juurikin siitä, kun pidät tiukkaa kuria ja muutoin tilanne riistäytyisi hetkessä käsistä. Jotkut lapset vaativat enemmän kuin toiset ja mielestäni on aivan mahtavaa, että vanhempana olet huomannut lapsen henkilökohtaiset tarpeet ja toimit niiden mukaan. Sen ansioista lapsesi saa paljon positiivista palautetta siitä, kun käyttäytyy tilanteeseen sopivalla tavalla. Huonommin ne asiat lapsen kannalta olisi jos antaisit vain mellastaa ja lapsi saisi jatkuvasti paheksuvia katseita ja ilkeitä kommentteja.

Mutta se meni multa nyt jotenkin ohi, että miten tämä juttu liittyy siihen, että lapsen käytös johtuisi sinusta? Siis se hyvä käytöskö?[/QUOTE]

kuulemma se että jatkuvasti kiellän aj komennan yllyttää poikaa käyttäytymään huonosti, ja kun en anna sen juoksennella vierasisa paikoissa vapaasti, en anna sen loikkia pöydäst'ä kesken ruokailun jne. niin se käytös kuulemma johtuu juurikin tosta mun "kurista"

mä tuppaan ajattelemaan sen niin että ravintolassa ei huudeta, ei juosta, ei riekuta. pöydästä ei poistuta koska siellä on monia muita ihmisiä jotka ehkä haluaisivat syödä rauahssa, jotka eivät arvosta pikkulasten pöytien välissä ramppamista jen
uimahalli/kylpylä, mä en anna lapsen juosta siellä, ja syy miksi saan minuutin välein sille ärjäistä aiheesta on juurikin se että se kokoajan unohtaa sen ettei siellä saa juosta.
yleensä siis kun olemme sukuni kanssa jossain yhdessä niin mulle sanotaan sitten kokoajan että anna lapsen olla, nätistihän se on, kyllä se osaa käyttäytyä jne vaikka kokoajan on nähtävissä että se ei pidä paikkaansa.

 

["vieras"]

Tuossahan voisi pyytää kyseisen kaverin oman perheensä kanssa vaikka ravintolaan syömään ja sitten ottaa itse ihan vaan relasti. Ja katsoa kuinka käy: Oliko kaveri sittenkin oikeassa vai kauanko kaveri kestää katsella menoa.

 

["vieras"]

Mun äiti on aika samanlainen yhden meidän lapsista suhteen. Hänen mielestään lapsi sais tehdä mitä vaan ja sen osoittaa kyllä, ja moittii meitä kovasta kurista.
Lapsi sitten on kymmenen kertaa hankalampi kuin muualla kun ollaan tuolla mummolla kylässä, kun mummo koko ajan sanoo " ei se haittaa, ei toinen tahallaan jne" vaikka lapsi tekis mitä.

Ooon oikeasti miettinyt ollaanko liian tiukkoja tai muuta mitä mummo sanoo, ja tullut siihen tulokseen et varmasti se siltä näyttää, mut kun tää on meidän lapsista se, jonka ulkopuolisten ärsykkeiden kesto on huonointa, innostuu herkästi ja unohtaa helposti sovitut säännöt.
Kun homman pitää itse kasassa menee kaikki ihan ok, jos lähtee mummon kaa samalle linjalle lapsi on ihan tolaltaan pitkään, riehuu ja kiukkuaa.
Eli mä sanoisin et miettisin sinuna tarkkaan onko oikeasti jotain perää muiden puheissa(voiko huutamista vähentää tms, itse näitä kovastikin mietin ja jopa kokeilin et miten paljon voi löysätä ja mitä siitä sit seuraa lapsen käytöksen suhteen) ja jos huomaat et jossain voi oikeasti löysätä niin tee niin, jos ei ole niin, pidä kiinni rajoista äläkä anna toisten "pilata" sitä kumoamalla sun komentamisia tms, koska sitten ainakin lapsi on ihan sekaisin, siitä on kokemusta täällä.
Lohdutan myös, et ne joilla on rauhallisia lapsia ei oikeasti ymmärrä mitä on vaativamman lapsen kanssa, yksi kaveri tästä hyvä esimerkki kun niillä tosi rauhallinen lapsi, kun sitten nuorempi lapsi onkin temperamenttinen ja vilkas niin on heillä mennyt aika uusiksi kasvatusideologia, sen siis kaveri itsekin on sanonut ettei aiemmin voinut tajuta edes millaista on toisenlaisen lapsen kanssa.

 

[nimettömänä]

oma nelivuotiaani ei edes ole erityisen vilkas, mutta siitä huolimatta meidän mummolavierailut on h*lvettiä. Minä en halua että lapsi riekkuu miten sattuu, lähtee ruokapöydästä, komentaa ukkia ja mummoa, hakee itse keksiä kaapista jne. Kaikkein helpointa on, kun itse poistun paikalta: antakoot sitten lapsen elää kuin pellossa. Paikalla oloni saa vain lapsen testaamaan että kenen säännöillä mennään.
Ja tottakai lapsen käytös on äitini mielestä minun syytäni, kun pidän liian kovaa kuria.

 

[¨.]

Mulla on aivan samanlainen 6v tyttö. Hänellä on todettu aistiyliherkkyys josta tämä mitä todennäköisimmin johtuu. En kieltämättä tykkää mennä hänen kanssa niihin tilanteisiin jossa kaikki lyö yli koska ne ovat henkisesti kovin raskaita kun ei voi rentoutua hetkeksikään. Uskon vahvasti siihen että tässä asiassa auttaa aika. Olen myös huomannut että kun etukäteen jutellaan oikeen perinpohjaisesti noi tilanteet ja sovitaan vaikka jokin palkkio siitä jos menee hyvin auttaa. Voi tilanteessa sitten muistuttaa siitä palkkiosta aina välillä ja kehua ihan hirveesti kun menee hyvin.
Uskon että noissa tilanteissa meillä ne kaikki uudet äänet ja ihmiset ja kaikki aiheuttaa jonkinsortin hysterian mitä tytön on itsekkin hyvin vaikeaa hallita. Pahinmpia on juuri ne tilanteet kun mukana on ihminen joka provosoi tätä käytöstä. Olen ottanut se niitten kanssa puheeksi ja kertonut että minulla on tälläinen laposi ja häntä ei saa provosoida ja itse tunnen lapseni parhaiten.
Muista pitää ihmisille selvänä että sinä olet se joka elää lapsesi kanssa ja tiedät millainen hän on tempperamentiltaan. Sitten jos on ihmisiä jotka eivät tätä sisäistä en näe heitä ja avoimesti kerron mistä se johtuu.

 

[macy gray]

Lapsi vaistoaa vanhemman jännittyneisyyden ja reagoi siihen. Ehkä sinun hieman kannattaisi rentoutua tuon komentamisen ja kurin pitämisen osalta. Eihän se vaarallista ole, jos lapset vähän yhdessä vimmaavat ja innostuvat. Riittää, että turvallisuudesta huolehditaan ja ettei mitään menisi rikki. Mielestäni lapsuus on ihana aika juuri siksi, että silloin osaa nauttia ja iloita pienistäkin asioista ja jokainen uusi asia on jännittävä elämys. Kyllä minäkin kurin pidän lapselleni, mutta annan hänen myös nauttia elämästä enkä koko ajan vaadi lapselle luonnotonta hillityn asiallista käytöstä. Uusi paikka ei ole loputtomiin uusi ja jännä, joten todennäköisesti vauhti rauhoittuu alkuinnostuksen jälkeen. Älä suotta pelkää tulevaa tilannetta. Ei hyvin kasvatetusta lapsesta tule täystuhoa sekunnissa vaikka hän hetkellisesti villiintyisikin ja innoissaan unohtaisikin välillä miten käyttäydytään nätisti. Rentouttavaa lomaa koko perheelle!

 

[on siinä]

No jaa....
Itse olen oikeasti ollut sitä mieltä et lapsi on sellanen ku on,mut ku aloin tarkasteleen tarkemmin itseäni niin huomasin et kyllä mä osan jutuista olen aivan iste aiheuttanut.Omalla käytökselläni ja tekemisilläni.
En myöskään jossain vaiheessa lähtenyt mielelläni sukulaisille,kauppaan ym. lapsen kanssa,koska koko reissu meni hulinaksi.Ja siihen et mä vain kielsin ja komensin ja taas kielsin.En jotenkin huomannut muutakuin sen oman lapseni ja mitä hän teki.

Onneksemme tajusin joku aikaa sitten,et kyllä ne muidenkin lapset osaa.
Sitä kun seuraa muita lapsia ja heidän vanhempiaan,niin huomaa mikä vaikuttaa mihinkin.
Huomattuani näitä asioita muissa ja itsessäni aloin rentoutua ja ottaa lapsen tekemiset rauhallisemmin ja aikuismaisesti..ongelmat alkoivat aueta.

Jotta kyllä tuossa vähän perää on.

 

[Mrs Bean]

Se helposti näyttää ulkopuolisen silmiin turhaan komentamiselta, kun itse huomaat jo lapsessa pieniä merkkejä että kohta lapsi repeää liitoksistaan eikä kykene enää hallitsemaan itseään ja helpointa on jo siinä vaiheessa kun ei vielä olla ylikierroksilla, sitä lasta muituttaa ja komentaa..eli juurikin silloin kun lapsi vielä käyttäytyy kohtalaisen hyvin. Usein vaan ulkopuolisilta jää huomaamatta ne pienet merkit joista vanhemmat näkee jo ajoissa lapsen kohta repeävän.

 

["vieras"]

Se helposti näyttää ulkopuolisen silmiin turhaan komentamiselta, kun itse huomaat jo lapsessa pieniä merkkejä että kohta lapsi repeää liitoksistaan eikä kykene enää hallitsemaan itseään ja helpointa on jo siinä vaiheessa kun ei vielä olla ylikierroksilla, sitä lasta muituttaa ja komentaa..eli juurikin silloin kun lapsi vielä käyttäytyy kohtalaisen hyvin. Usein vaan ulkopuolisilta jää huomaamatta ne pienet merkit joista vanhemmat näkee jo ajoissa lapsen kohta repeävän.

Voihan se noinkin mennä,mutta mitä lapsi oppii koko reissusta?Siis kun usein se kieltäminen ei jää yhteen kertaan,vana jatkuu koko kyläilyn.
Kielletään koko ajan ettei riistäytyis.Jälkeen päin ei voi edes kehua siitä ettei ihan villiintynyt,ku kehuttais tavallaan siitä et äiti sais taas kieltää.Menee vähän ristiin.
Kehujahan se lapsi tarvii käyttäydyttyään niinku pitääkin.

Ja kun näkee sitä et kielletään/komennetaan just tuossa mainitsemassasi vaiheessa lähes tauotta,ja sit siinä vaiheessa kun riehuminen on päässyt kunnolla käyntiin,niin luovutetaan,annetaan lapsen riehua.

 

[juuri näin]

Katsoisin peiliin ja miettisin, olivatko kommentit aiheellisia.

Sitä peiliin katsomista muutenkin kannattaa treenata. Yleensä syy niin lasten kuin lähesten aikuistenkin (esim puolisoiden) käyttäytymiseen löytyy, kun ei vaan ajatella, että vika ois siinä toisessa vaan tarkkaillaan sitä omaa käyttäytymistä. Yleensä, kun kaikki lähellä olevat käyttäytyvät päin persettä, se vika tosiaankin löytyy katsojasta/ katsojan silmistä. Näin vertauskuvallisesti: jos kaikki ympärillä haisee pas*alle, ei tarvii ajatella kaikkien olevan pas*iaisia, vaan kannattaa tarkistaa, ehkäpä se olet juuri sinä itse, joka on pas*onnut alleen.

 

[Anatolia]

Lapsi vaistoaa vanhemman jännittyneisyyden ja reagoi siihen. Ehkä sinun hieman kannattaisi rentoutua tuon komentamisen ja kurin pitämisen osalta.

Totta, ainakin meidän lasten kohdalla. Mitä kireämpi olen itse, mitä enemmän teroitan lapsille että "siellä ollaan sitten hiljaa ja nätisti" tms, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kaikki EI mene mallikelpoisesti.
Jos relaan, ajattelen että menee miten menee ja jos ei suju niin lähdetään kotiin, niin kaikki menee kivasti

 

[relatkaa vähän]

Olen huomannut tämän tuhat kertaa ystäväpiirissäni. Ne vanhemmat, jotka osaavat ottaa vanhemmuutensa rennosti, eivät stressaa ja hermoile vaan luottavat että homma toimii saavat ns. "helppoja" lapsia. Sen sijaan ne vanhemmat, jotka hermoilevat joka ikisestä pienestä inahduksesta, nypystä tai väärän värisestä kakasta eivätkä osaa elää vapautunutta lapsiperhearkea saavat ne kaikkein hankalimmat tapaukset, joita sitten kannetaan sylissä yöt läpeensä ja vähän vanhempana komennetaan kitarisat väpättäen. Sitä en osaa sanoa, kuinka paljon vaikutusta on geeneissä, kuinka paljon ympäristössä. Mutta väitttäisin, että lapsi oppii ihan imeväisikäisestä saakka vastaamaan vanhempiensa mielentiloihin. Jos äiti on kireä kuin viulunkieli, niin se ei voi olla vaikuttamatta lapsen kehitykseen.

 

["Neith"]

Lapsi vaistoaa vanhemman jännittyneisyyden ja reagoi siihen. Ehkä sinun hieman kannattaisi rentoutua tuon komentamisen ja kurin pitämisen osalta. Eihän se vaarallista ole, jos lapset vähän yhdessä vimmaavat ja innostuvat. Riittää, että turvallisuudesta huolehditaan ja ettei mitään menisi rikki. Mielestäni lapsuus on ihana aika juuri siksi, että silloin osaa nauttia ja iloita pienistäkin asioista ja jokainen uusi asia on jännittävä elämys. Kyllä minäkin kurin pidän lapselleni, mutta annan hänen myös nauttia elämästä enkä koko ajan vaadi lapselle luonnotonta hillityn asiallista käytöstä. Uusi paikka ei ole loputtomiin uusi ja jännä, joten todennäköisesti vauhti rauhoittuu alkuinnostuksen jälkeen. Älä suotta pelkää tulevaa tilannetta. Ei hyvin kasvatetusta lapsesta tule täystuhoa sekunnissa vaikka hän hetkellisesti villiintyisikin ja innoissaan unohtaisikin välillä miten käyttäydytään nätisti. Rentouttavaa lomaa koko perheelle!

no mä pidän haitallisena sitä että lapsi juoksee esim. ravintolassa vapaasti: se törmäilee muihin, kaataa astioita, häiritsee muita.. se on nähty
se on haitallista että se juoksee autotien vieressä katsomatta eteensä (sitä tapahtui turkissa ja siitä otin yhteen perheeni kanssa monesti)

en mä oleta että 3,5v osaisi aina niin sivistynesti käyttäytyä ravintolassa, mutta kun tiedän että se villiintyy serkkujen läsnäolosta niin mä kyllä halaun välttää niiden kanssa ravintolaan menoa (varsinkin kun meillä on sääntönä että pöydästä ei poistuta jaserkkulapsilal tätä sääntöä ei ole, aiheuttaa siis pahaamieltä mun lapselle ja sitä myöten uhmaa sekä kiukkua)
mä en osaa rentoutua kun tiedän että mun pitää kokoajan vahtia sitä lasta, kokoajan huolehtai missä se menee koska se on vahinko altis, se ei ajattele loppuun asti tekemisiä ja koska mun mielestä 3,5v tarvitsee valvontaa varsinkin vieraissa paikoissa (ravintola,kylpylät ym)
mä en näe mitään iloa reissusta joka aiheuttaa vain stressiä. mutta eipä tätä nyt taas voi millään välttää :|

 

["mona"]

No mulle tulis kyllä paha mieli, koska en voi tolle meidän poitsulle mitään. Se joka noin sanoo omistaa vaan rauhallisia lapsia..

 

["minna"]

Kyllä mä silti miettisin, että voisiko se käyttäytyminen osittain johtua myös itsestäni. Jos koko ajan sitä lasta on komentamassa niin meillä ainakin heidän käyttäytyminen vaan yltyy. Jos yrittäisit jollain muulla konstin pitää aisoissa kuin että koko ajan sanot että ei sinne, pysy paikallas. Vaihtaa sen kieltämisen kehumiseen. En oikein osaa kunnolla selittää.

En mä epäile ettetkö omaa lasta tuntis, mutta siltikin joskus voi kokeilla jotain muuta, jos joudut koko ajan olla komentamassa lasta...

 

["minna"]

[QUOTE="mona";22187726 begin_of_the_skype_highlighting**************22187726******end_of_the_skype_highlighting]No mulle tulis kyllä paha mieli, koska en voi tolle meidän poitsulle mitään. Se joka noin sanoo omistaa vaan rauhallisia lapsia..[/QUOTE]

Mä en todellakaan omista rauhallista lasta. Mutta mä tiedostan kyllä senkin, että mun käytös joskus saa tuon lapsen hermostumaan ja tekemään tuota. Kun ollaan menossa johonkin esim ravintolaan, jännitän jo valmiiks sitä käyttäytymistä, saatan pitää puhuttelua, yritän komentaa siel et ole hiljaa. silti ei mitään vaikutusta. Mutta toisinaan taas kun itse osaa rentoutua ja olla positiivinen, vaikuttaa se lapseen. Ne lapset aistii sen vanhemman mielentilan niiin herkästi.