J
"jep"
Vieras
Mun mielestäni se on sitä, että kumpikin osapuoli voi ja uskaltaa nostaa keskusteluun itseään häiritseviä asioita tai niitä, mihin toivoisi muutosta, ja kummankin mielipide otetaan huomioon. Ei niin, että "keskustelu" tarkoittaa, että toinen nalkuttaa tai sanelee, ja toinen sanoo joo. Tasa-arvoisessa parisuhteessa voi tulla riitoja ja erimielisyyksiäkin, mutta kumpikaan ei ole niin sanotusti tossun alla tai sanele sääntöjä.
Toisaalta taas vastuun/päätäntävallan jakaminen on ihan järkevää, kummallakin voi olla omia vastuualueitaan, jotka kokee läheisiksi itselleen, mutta isoimmat päätökset keskustellaan ensin. Hassu ajatus, että olisi olemassa yksi ainoa oikea tapa jakaa töitä. Tuossa työntekijä ja pyhätyöt-esimerkissäkin tosiaan riippuu, haluavatko molemmat, toinen vai ei kumpikaan niitä tehdä.
Tosin minun on vähän vaikea ymmärtää, miksi toiselle ei haluaisi suoda omaa aikaa, jos toinen myös vastapainoksi kantaa kortensa kekoon kotona. Mukavampi se on katsella puolisoa, jolla on ollut kivaa tekemistä, kuin uupunutta ja kettuuntunutta. Joten myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen koituu perheen hyväksi. Asioiden pitää vaan olla tasapainossa. Esim. oma mieheni tykkää harrastuksena ropeltaa tietokoneiden kanssa, ja asentaa minulle parempia ja hienompia juttuja, mutta sanon kyllä suoraan, jos koen, että toivoisin hänen tekevän jotain muuta. Sitten aikaa ja vastuita voidaan jakaa uudestaan.
Toisaalta taas vastuun/päätäntävallan jakaminen on ihan järkevää, kummallakin voi olla omia vastuualueitaan, jotka kokee läheisiksi itselleen, mutta isoimmat päätökset keskustellaan ensin. Hassu ajatus, että olisi olemassa yksi ainoa oikea tapa jakaa töitä. Tuossa työntekijä ja pyhätyöt-esimerkissäkin tosiaan riippuu, haluavatko molemmat, toinen vai ei kumpikaan niitä tehdä.
Tosin minun on vähän vaikea ymmärtää, miksi toiselle ei haluaisi suoda omaa aikaa, jos toinen myös vastapainoksi kantaa kortensa kekoon kotona. Mukavampi se on katsella puolisoa, jolla on ollut kivaa tekemistä, kuin uupunutta ja kettuuntunutta. Joten myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen koituu perheen hyväksi. Asioiden pitää vaan olla tasapainossa. Esim. oma mieheni tykkää harrastuksena ropeltaa tietokoneiden kanssa, ja asentaa minulle parempia ja hienompia juttuja, mutta sanon kyllä suoraan, jos koen, että toivoisin hänen tekevän jotain muuta. Sitten aikaa ja vastuita voidaan jakaa uudestaan.
