Mitä tasa-arvo parisuhteessa sinulle on?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "viola"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"viola"

Vieras
Lueskellessani näitä ketjuja aina välillä pistää silmään sana tasa-arvo, mutta asiayhteydestä kuitenkin kuvastaa, että puhutaankin ihan eri asiasta. Mitä sinulle tasa-arvo tarkoittaa, parisuhteessa ja muutenkin?
Itse en koe tasa-arvoiseksi sitä, että molemmat huolehtivat saman verran esim. lasten vaatteiden kirpparimyynnistä, ELLEI se ole molemmille yhtä aatteellisesti tärkeää (kierrätys-ideologia), yhtä mieleistä ajanvietettä ja ellei kummallakin oe siihen saman verran aikaa käytettävissä.
En sano, että ajatustapani olisi välttämättä oikea, sitä värittää elämä maaseudulla, tapa jakaa töitä osittain naisten ja miesten töihin ja jo lapsena saatu malli siihen.

Ja vaikka esimerkki työelämästä: Kaksi työntekijää; onko tasa-arvoa se, että kumpikin työntekijä tekee yhtä paljon pyhätöitä?
 
Tasa-arvo parisuhteessa merkitsee sitä, että molemmilla on samat oikeudet ja saman verran velvollisuuksia. Se, mitä ne velvollisuudet ovat, vaihtelee - en usko että yhdessäkään parisuhteessa tai perheessä jaetaan vaikkapa joku kirpparimyynti 50/50. Pääasia että molemmat tekevät suhteen/perheen eteen suurinpiirtein yhtä paljon hommia.

Meillä tasa-arvo ei toteudu - esim. lasten asiat ovat varmaan 95% mun vastuulla, samoin kodinhoito. Raha-asiat jakaantuvat tasaisemmin. Autoon liittyvistä asioista mies hoitaa 100%, samoin perinteisistä miestentöistä (joita asunto-osakeyhtiössä ei juurikaan ole). Ajallisesti mä siis "uhraan" perheen eteen huomattavasti suuremman osan vapaa-ajastani. Se toisessa ketjussa käsitelty äkkilähtö ja muut vastaavat onnistuis meillä mieheltä, ei multa.
 
Minä olin tuo kirppismyynnin esille nostanut henkilö. Tässähän on kysymys harrastuksien ja kotitöiden välisestä rajapinnasta. Maalla (mistä itsekin olen kotoisin) tuo rajanveto ei ole vieläkään yhtä selkeä. Puutarhanhoito voi olla kotityö tai harrastus tai jotain siltä väliltä.

Tätä voi testailla mielessään. Esimerkiksi jos koti on rumasti sisustettu ja huonosti siivottu, kenen vika se on? Entä jos pakastimessa ei ole lihaa?
 
Mulle tasa-arvo on sitä että jokaisella on hyvä olla.

Toinen tykkää tehdä enemmän kuin toinen, osataan eri asioita, tykätään mennä eri tavalla esim. baariin, ihmisillä on erilainen siisteyskäsitys. jne...

Asioiden tekemisen pitää siis olla balanssissa hyvän olon suhteen. En siis osaisi määrittää tasa-arvoa sen suhteen että kumpi tekee mitä ja miten paljon.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
Mulle tasa-arvo on sitä että jokaisella on hyvä olla.

Toinen tykkää tehdä enemmän kuin toinen, osataan eri asioita, tykätään mennä eri tavalla esim. baariin, ihmisillä on erilainen siisteyskäsitys. jne...

Asioiden tekemisen pitää siis olla balanssissa hyvän olon suhteen. En siis osaisi määrittää tasa-arvoa sen suhteen että kumpi tekee mitä ja miten paljon.

Olen täysin samaa mieltä.
 
Ja ap:n kysymykseen. Tasa-arvoa on nimenomaan, että kumpikin työntekijä tekee yhtä paljon pyhätöitä. Samoin parisuhteessa kummallekin pitäisi jäädä yhtä paljon aikaa omalle kivalle.

Totta kai on olemassa naisia, joiden mielestä ihaninta on siivous ja sisustus, ompelu, neulonta, ruoanlaitto, huutistelu ja askartelu, mutta jos kumpikaan puolisoista ei näistä asioista välitä, ei kenenkään pidä kaataa syyllisyyttä asiasta naisen niskaan. Maaseudulla lapsuuteni viettäneenä tiedän, että aika usein näin tapahtuu. Palstamaailmassa päivittäin :)

Joka ei usko, voi katsoa haulla keskusteluja einesruoasta, likaisesta kodista, lasten säänmukaisesta pukemisesta, rumasta/kauniista sisustuksesta. Naisen vika aina.
 
Mä en niinkään laske tasa-arvoa sen perusteella kuka tekee mitäkin. Sillä ei sinänsä ole väliä kuka viikkaa pyykit ja kuka vaihtaa autoon lamput, kunhan ne tulee tehtyä.

Mun parisuhteessani tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kummankaan ei tarvitse tuntea, että toinen kyttää ja vahtii ja pitää kirjaa jostain kotitöiden tekemisestä tai siitä kuinka usein toinen harrastaa tai käy kavereittensa kanssa baarissa. Mies on töidensä takia kyllä niin paljon poissa, että melkeinpä me sitten mennään ja tehdään yhdessä kun hän on kotona, mutta jos hän haluaa mennä kavereittensa kanssa niin siitä vaan.

Tasa-arvoa on myös molemminpuolinen luottamus. Kummankaan ei tarvitse selitellä menemisiään, tekemisiään eikä tapaamisiaan. Kummallakin on omat pankkitilit, omat sähköpostit, omat puhelimet eikä toisella ole mitään asiaa tai edes tarvetta mennä niitä kyttäämään.

Meidän parisuhteen kohdalla elämä on paljon mukavampaa ja suhde voi hyvin kun kumpikaan ei jaksa nipottaa turhasta eikä kytätä toista.
 
Tasa-arvo on meillä sitä että kumpikin saa toteuttaa itseään niin työ-kuin harrastuskuvioissa. Otamme toisemme huomioon ja pyrimme kumpikin helpottamaan toisen työnsarkaa ja stressiä jos sellaista on. Jaamme askareet ja lastenhoidon, ruuanlaiton tasa-puolisesti siten että kummallakin menee noihin asioihin keskimäärin saman verran aikaa. Näin ollen myös omalle ja yhteiselle ajalle jää enemmän kun kumpikin kantaa korkensa kekoon.
Tasa-arvoa on myös yhtälailla toteutuva vapaus omiin menoihin ja keskinäinen luottamus. Sitä on myös toistemme tukeminen vaikeissa asioissa ja vastoinkäymisissä, kumpikin on vahva silloin kun toinen ei ole parhaimmillaan.
Tasa-arvoa on toisen tunteiden ja mielipiteiden huomioiminen, mutta yhtälailla se tarkoittaa myös sitä että kumpikaan ei jyrää toista eikä meidän perheessä aikuiset määräile/johdattele toista mielensä mukaan toimimaan. Tasa-arvoon tarvitaan myös yksilöllisyyttä.
 
Jatkan vielä pohdintaani. Monessa perheessä tuntuisi olevan niin, että vaimo määrittelee, mitä kotona PITÄÄ tehdä (siisteystaso, sisustus, millaista ruokaa jne) ja sitten aika herkästi marmattaa, jos mies ei tee näistä puolta.
Minä lähtökohtaisesti ajattelen niin, että kumpikin tekee niitä asioita, jotka kokee perheen hyvinvoinnille tärkeiksi. Jos minua häiritsee sotkuiset kaapit, koen niiden siivouksen kuuluvan minulle, miestä taas häiritsee paljon minua useammin likaiset autot, joten hän ne saa pestä. Kaupassa käy se, jonka aikatauluun se paremmin sopii ( ja miten vältetään turhia ajokilometreja). Jos miehelleni välttäisi einesruoka, mutta minulle ei, ei mielestäni ole tasa-arvoista alkaa vaatimaan miestä tekemään terveellistä kotiruokaa joka toinen päivä. Ne asiat, jotka ovat kummallekin yhtä merkityksellisiä, jakaantuvatkin vähän pidemmässä juoksussa kuin itsestään tasan.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Töiden ja lastenhoidon jakamisella en siis minäkään tarkoita että lasketaan mitä toinen tekee tai on jättänyt tekemättä vaan kumpikin käyttää omaa aikaansa koko perheen, kodin, pihan ja lasten hyvinvoinnin eteen. Se saattaa tarkoittaa sitä että minä istutan pensaita ja kukkia sillä välin kun mies veneilee lasten kanssa. Tai sitä että mies lähtee auraushommiin kun minä teen koko perheelle ruuan ja siivoan. Tai sitä että minä tienaan työmatkalla rahaa koko perheelle kun mies kotona on vetovastuussa vapaa-aikanaan siitä että arki rullaa ja lapset voivat hyvin.
Tilanteet vaihtelee. Elämässä voi tulla myös sellaisia menetyksiä/järkytyksiä eteen että toinen ns. "poissa pelistä" hetken aikaa ja silloin on tasa-arvoa että se toinen hoitaa juoksevat asiat ja kodin. Seuraavalla kerralla tilanne voi olla toisin päin. Tuollaiset tilanteet kasvattavat luottamusta ja sitä että tuetaan toisiamme.
 
[QUOTE="Mie";29612969]Ja ap:n kysymykseen. Tasa-arvoa on nimenomaan, että kumpikin työntekijä tekee yhtä paljon pyhätöitä. Samoin parisuhteessa kummallekin pitäisi jäädä yhtä paljon aikaa omalle kivalle.

Totta kai on olemassa naisia, joiden mielestä ihaninta on siivous ja sisustus, ompelu, neulonta, ruoanlaitto, huutistelu ja askartelu, mutta jos kumpikaan puolisoista ei näistä asioista välitä, ei kenenkään pidä kaataa syyllisyyttä asiasta naisen niskaan. Maaseudulla lapsuuteni viettäneenä tiedän, että aika usein näin tapahtuu. Palstamaailmassa päivittäin :)

Joka ei usko, voi katsoa haulla keskusteluja einesruoasta, likaisesta kodista, lasten säänmukaisesta pukemisesta, rumasta/kauniista sisustuksesta. Naisen vika aina.[/QUOTE]

Tässä hyvä esimerkki ihmetykseni aiheistä.
Minusta kun tasa-arvoa ei ole se, että kummatkin työtekijät tekevät pyhätöitä yhtä paljon, se on tasapäistämistä ja ilmiönä mielestäni vaarallista.
Mitä jos toinen työntekijä tarvitsee rahaa ja pyhätöillä sitä hyvin saa, ja lisäksi tykkää arkivapaista. Toinen taas ei ole niin rahan tarpeessa, vaan hänelle on tärkeämpää perheen kanssa yhdessä vietetyt viikonloput. Tasa-arvo tässä toteutuisi silloin, kun kummankin toiveet toteutuisivat yhtä paljon työvuorosuunnittelussa.
Sama pätee mielestäni parisuhteessa. Jos kumpikin saa äänensä toiveissa ja tarpeissa yhtä paljon kuuluville ja kummankin toiveita toteutetaan yhä paljon, voidaan puhua tasa-arvosta.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Tilanteet vaihtelee. Elämässä voi tulla myös sellaisia menetyksiä/järkytyksiä eteen että toinen ns. "poissa pelistä" hetken aikaa ja silloin on tasa-arvoa että se toinen hoitaa juoksevat asiat ja kodin. Seuraavalla kerralla tilanne voi olla toisin päin. Tuollaiset tilanteet kasvattavat luottamusta ja sitä että tuetaan toisiamme.

Peesaan.

Muutenkin ihan perus arjessa on aikoja ja aikoja. Tasa-arvoa on sekin että osaa nähdä ihmisen voimavarojen riittävyyden vaihtelun.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Töiden ja lastenhoidon jakamisella en siis minäkään tarkoita että lasketaan mitä toinen tekee tai on jättänyt tekemättä vaan kumpikin käyttää omaa aikaansa koko perheen, kodin, pihan ja lasten hyvinvoinnin eteen. Se saattaa tarkoittaa sitä että minä istutan pensaita ja kukkia sillä välin kun mies veneilee lasten kanssa. Tai sitä että mies lähtee auraushommiin kun minä teen koko perheelle ruuan ja siivoan. Tai sitä että minä tienaan työmatkalla rahaa koko perheelle kun mies kotona on vetovastuussa vapaa-aikanaan siitä että arki rullaa ja lapset voivat hyvin.
Tilanteet vaihtelee. Elämässä voi tulla myös sellaisia menetyksiä/järkytyksiä eteen että toinen ns. "poissa pelistä" hetken aikaa ja silloin on tasa-arvoa että se toinen hoitaa juoksevat asiat ja kodin. Seuraavalla kerralla tilanne voi olla toisin päin. Tuollaiset tilanteet kasvattavat luottamusta ja sitä että tuetaan toisiamme.

No just näin. Ei meilläkään kukaan (=minä) kyttää mitä toinen tekee, mutta ajatus olisi että toinen ei jatkuvasti lepäile/ole omissa menoissaan kun toinen hoitaa sen, mitä pakko on. Siis meillä. Jos taas jossain toisessa perheessä tämä on ok, siihen mulla ei ole nokan koputtamista - otsikossa kuitenkin kysyttiin nimenomaan jokaisen omaa näkemystä aiheeseen.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Peesaan.

Muutenkin ihan perus arjessa on aikoja ja aikoja. Tasa-arvoa on sekin että osaa nähdä ihmisen voimavarojen riittävyyden vaihtelun.

Minä ainakin arvostan meidän suhteessa sitä että jos toinen huomaa toisen olevan väsynyt tai hengähdystauon tarpeessa niin kumpikin ihan ehdottaa siinä sille väsyneemmälle että mee sinä lenkille/nukkumaan/leffaan tms. niin mä hoidan iltatoimet ja ruuanlaiton.
Tai jos mies on Tenolla viikon niin en minä ainakaan kaipaa viikon lomaa sitten että varppina pysytään nyt tasoissa. Mulle saattaa siitä edestä riittää yksi naisten saunailta tms. Kunhan molemmat olemme onnellisia aidosti, se on pääasia. Molempien pitää nähdä vaivaa mutta myös nauttia. Jokainen kun vielä sen rentoutumisen ja ilon ottaa omalla tavallaan niin sitä mukaillen myös eletään.
 
Meille tasa-arvo merkitsee sitä, että pidämme toisiamme arvossa, huolehdimme niin toisistamme, itsestämme kuin perheestäkin. Arvostamme toistemme mielipiteitä, emmekä kilpaile toisiamme vastaan. Jos toisesta tuntuu joku asia ikävältä, se puhutaan halki. Molemmat elämme omina itsenämme, parisuhde ja perhe tuo erityisen siteen välillemme. Toimimme miten toimimimme, mutta huomioimme perheen kokonaisuudessaan suunnitellessamme jotain. Näin ollen menemisiä ei tarvitse ruotia, koska kummallakin on hyvä olla yhdessä. On tärkeää olla omaa aikaa ja mahdollisuus tehdä itselleen tärkeitä asioita. Eikä sen tarvitse olla keltään pois
pois. Päin vastoin, toisen puolesta voi olla onneölinen.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
No mites tämmönen teidän mielestänne: Olette halunneet ihanan pihan istutuksineen ja kasvimaineen ja sen saaneet. Pakerratte (mielellänne) siellä tuntikausia, kitkette, harvennatte.. piha onkin upea. Voiko mies tasa-arvon nimissä kuluttaa nuo vastaavat tunnit omissa menoissaan, vai katsotteko tehneenne työtä yhteisen hyvän eteen (onhan perheellänne nyt upea piha, jota mieskin kehuu) ja miehellenne on kuulunut sen ajan siivota ja tehdä ruokaa perheelle tms?
(Ajankäyttö voi mennä toisinkin, esim mies vahtii tuon ajan lapsia, mutta voiko hän sen jälkeen lähteä tasa-arvon nimissa omiin huvituksiinsa?)
 
[QUOTE="viola";29613080]No mites tämmönen teidän mielestänne: Olette halunneet ihanan pihan istutuksineen ja kasvimaineen ja sen saaneet. Pakerratte (mielellänne) siellä tuntikausia, kitkette, harvennatte.. piha onkin upea. Voiko mies tasa-arvon nimissä kuluttaa nuo vastaavat tunnit omissa menoissaan, vai katsotteko tehneenne työtä yhteisen hyvän eteen (onhan perheellänne nyt upea piha, jota mieskin kehuu) ja miehellenne on kuulunut sen ajan siivota ja tehdä ruokaa perheelle tms?
(Ajankäyttö voi mennä toisinkin, esim mies vahtii tuon ajan lapsia, mutta voiko hän sen jälkeen lähteä tasa-arvon nimissa omiin huvituksiinsa?)[/QUOTE]

Voi. Pihanlaitto ei ole ns. perustarve, vaan harrastus tässä tapauksessa.
 
[QUOTE="viola";29613080]No mites tämmönen teidän mielestänne: Olette halunneet ihanan pihan istutuksineen ja kasvimaineen ja sen saaneet. Pakerratte (mielellänne) siellä tuntikausia, kitkette, harvennatte.. piha onkin upea. Voiko mies tasa-arvon nimissä kuluttaa nuo vastaavat tunnit omissa menoissaan, vai katsotteko tehneenne työtä yhteisen hyvän eteen (onhan perheellänne nyt upea piha, jota mieskin kehuu) ja miehellenne on kuulunut sen ajan siivota ja tehdä ruokaa perheelle tms?
(Ajankäyttö voi mennä toisinkin, esim mies vahtii tuon ajan lapsia, mutta voiko hän sen jälkeen lähteä tasa-arvon nimissa omiin huvituksiinsa?)[/QUOTE]

No meillä tuo menee silleen että varmaan vastaavan määrän mies on kalassa/metsällä kuin minä möyhin kukkapenkkejä. Tai mies nikkaroi meille jotakin joka ilahduttaa koko perhettä. Nuohan on samalla hyödykkeitä ja myös harrasteita. Mielihyvää tulee tuosta niin itselle kuin muulle perheelle.
En kyllä tuossa näkisi mitään kilpailtavaa (kuten en kyllä oikein missään muussakaan) että jos kerta sinä nyt sinne sorsaan lähet niin minä menen tyttöjen kanssa baariin.
 
Sitä, että saan olla pullantuoksuinen kodinhengetär ja mies olla töissä ja hoitaa ne asiat kun niin haluamme, eikä tarvitse yrittää epämieluisia sukupuolirooleja.
 
Että kumpikaan ei tunne itseään aliarvostetuksi, alistetuksi tai halveksituksi. Että molemmilla on yhtäläinen päätäntävalta. Ei mielestäni tarkoita, että molempien on tehtävä samoja asioita ja yhtä paljon, vaan että se asenne siellä takana ei ole toista riistävä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
[QUOTE="jeps";29613166]Meillä tasa-arvon voisi kiteyttää yhteen tuttuun sanontaan: Tee toiselle niin kuin haluat itsellesi tehtävän / kohtelo toista niin kuin haluat itseäsi kohdeltava.

Siinäpä se. Kiteyttää meidän suhteen.[/QUOTE]

Kuulostaa hyvältä.
Tuota olen yrittänyt itsekin omassa suhteessani noudattaa!
Lisäksi tuo aiemmin ketjussa tullut pointti on hyvä, että huomioi toisen sen hetkiset voimavarat, aina kun ei tuo jaksaminen ole molemmilla samaa.
Ja sekin on ihana huomata, että moni ajattelee, ettei parisuhteessa kisata toisia vastaan vaan ollaan samalla puolella.
Ehkä mulle sitten jäi turhankin kolkko tunne pastalaisten parisuhteiden tasa-arvosta, ihan hyvältähän tää (pääasiassa) kuulostaa :D
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Hmm.... On valtavasti kodin/pihan/auton hoitoon liittyviä asioita jotka ovat lähellä harrastusta. Mutta ei se silti tarkoita että kyseessä on pelkkä harrastus. Esim. sillä pihan laitolla nostetaan kiinteistön ja tontin arvoa. Mä saatan esimerkiksi ottaa kuntoilun kannalta lumityöt/rankametsän hommat ja oon ihanan rentoutunut ja vapautunut sen jälkeen kun oon saanut rehkiä paineita pois. Voisin sen saman tehdä salilla. Kuitenkin tuossa on hyötykin olemassa. Miksi edes laskea tuollaisia juttuja?

Tuollaisiin laskelmiin ja kyttäämisiin varmaan moni suhde kaatuu.
Ei mulle tulis mieleenkään alkaa miehelle valittaa että sulla menee nyt niiiiin pitkään aikaa kun puuhaat siellä autotallissa. Kun se kuitenkin tekee siellä jotain mistä itse nauttii, saa omaa rauhaa ja aikaa ja vieläpä me muutkin varmasti päästään niistä asioista hyötymään. :) Ei esim. moottoripyörän kasaaminen ole perustarve mutta minuakin ilahduttava harrastus on. En siis laske tunteja kuinka paljon mies tuollaiseen kuluttaa ja vaadi siitä edestä itselleni jotain.
 

Yhteistyössä