mitä tapahtuu kun ihminen ei enää jaksa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hiljalleen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja se sama joka pelkää tulleensa hulluksi:
Haluaisin kanssa tietää mitä tapahtuu kun en jaksa enää. Kuka mun lapsista sitten huolehtii? Minä en jaksa enää. En jaksa pelätä. En jaksa tapella. En jaksa enää hakea apua, kun ei kukaan kuuntele....

:hug: millaista apua haluaisit?

sen että joku edes ottaisi tosissaan että nyt ei ole kaikki niin kuin pitäs.. ees oma mies...

auttaisko jos joku muu kertois sun ukolle että kaikki ei oo ok? miehet ei aina oikein tajuu. |O apuahan on pakko saada jos tarvii. jos ei muuta niin jos on mahollista mennä jonnekin vähäks aikaa niin saisit ehkä uuttaa näkökulmaa tai pääsisit lepää.
Näin. Mä sain kerran sellasen raivarin miehen nähden et luuli et mä nyt on oikeesti hätä. EI tajunnu vaikka kuin sanoin nätisti ja itkin. Mut se kerta oli ratkaseva tekijä siihen, et mies ymmärsi.
Voimia sinulle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MintunKukka:
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja se sama joka pelkää tulleensa hulluksi:
Haluaisin kanssa tietää mitä tapahtuu kun en jaksa enää. Kuka mun lapsista sitten huolehtii? Minä en jaksa enää. En jaksa pelätä. En jaksa tapella. En jaksa enää hakea apua, kun ei kukaan kuuntele....

:hug: millaista apua haluaisit?

sen että joku edes ottaisi tosissaan että nyt ei ole kaikki niin kuin pitäs.. ees oma mies...

auttaisko jos joku muu kertois sun ukolle että kaikki ei oo ok? miehet ei aina oikein tajuu. |O apuahan on pakko saada jos tarvii. jos ei muuta niin jos on mahollista mennä jonnekin vähäks aikaa niin saisit ehkä uuttaa näkökulmaa tai pääsisit lepää.
Näin. Mä sain kerran sellasen raivarin miehen nähden et luuli et mä nyt on oikeesti hätä. EI tajunnu vaikka kuin sanoin nätisti ja itkin. Mut se kerta oli ratkaseva tekijä siihen, et mies ymmärsi.
Voimia sinulle.

Ei luullu vaan siis TAJUS et on oikeesti hätä.
 
Jokainen kai reagoi eri tavalla. Joko sitä jää makaamaan sänkyyn eikä pääse enää ylös, vajoaa psykoosiin tai muuttuu aggressiiviseksi. Apua valitettavasti joutuu joskus hakemalla hakemaan, eikä saa välttämättä sittenkään. Puhun kokemuksesta. Jonkun on vain pakko puuttua tilanteeseen, jos läheinen on lopussa. Tai itse niillä viimeisillä voimilla hakea apua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja se sama joka pelkää hulluksi tullensa:
Pyydän ap:ltä anteeksi. Ei ollut tarkoitus, mutta tässä itkun määrässä jo ajatuskin harmaantuu... Aloitin yhden toisen keskustelun vähän aikaa sitten ja en enää jaksanut ajatella selkeästi... Olen pahoillani!

ei mitään..ajattelin vain korjata...jaksamisia sinulle!

minä sain illan mittaan jostain taas voimaa jaksaa....niin kuin aina ennenkin....pakko vaan jaksaa, muuta ei voi.
Ehkä on hyvä oikeasti välillä jäädä miettimään mitä tapahtuu kun ei jaksa jos se saa ihmisen toimimaan. Hakemaan apua, puhumaan, purkautumaan, ajoissa...ennen kuin tapahtuu jotain jota ei voi tietää....mitä se kenenkin kohdalla sitten on.
 
Se ettei yks ihminen jaksa, voi aiheuttaa aikamoisen ketjureaktion. Yksi läheiseni teki itsemurhan kesällä, tästä seurasi aika pian kolme itsemurhanyritystä ja kaikenlaista muuta ikävää.. Näiden seurauksena minullakin on välillä tunne etten enää jaksa. Itsemurha ei minulla silti ole mielessä, koska lasten takia se on vaan yksinkertaisesti pakko jaksaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap pohtii:
Alkuperäinen kirjoittaja se hulluksi tullut?:
Mutta entä sitten kun ei enää halua jaksaa? vaikka on mies, lapset, työkin.....

onko siinä se raja? Kun ei jaksa enää halutakkaan jaksaa? silloin ihminen ei enää oikeasti jaksa?

taitaa olla. mutta hei..kun on pohjalla niin on matka vaan ylöspäin. haluatko ihan oikeasti luovuttaa? :|
 
Alkuperäinen kirjoittaja Seikkailija Dora:
Alkuperäinen kirjoittaja ap pohtii:
Alkuperäinen kirjoittaja se hulluksi tullut?:
Mutta entä sitten kun ei enää halua jaksaa? vaikka on mies, lapset, työkin.....

onko siinä se raja? Kun ei jaksa enää halutakkaan jaksaa? silloin ihminen ei enää oikeasti jaksa?

taitaa olla. mutta hei..kun on pohjalla niin on matka vaan ylöspäin. haluatko ihan oikeasti luovuttaa? :|

oikeasti nyt haluaisin luovuttaa. tai ainakin panna kengät jalkaan jajuosta kauas... mutta enhän minä voi kun olen äiti. ja yksin lasteni kanssa.. pakko kait jaksaa, vaikka en haluaisikaan
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Silloin alkaa pimahtaa, ajatella kamalia asioita. Haluaa saada vain sen tuskan loppumaan.

Minulla pysyi pää kasassa exän oikeudenkäyntiprosessin ajan, vaikka tiukkaa teki sekin. Kroppa, elimistö petti ja korjailen vaurioita yhä.

Ratkaisu asiaan on se, että hänen ja vaimonsa käytöstään en voi muuttaa, mutta voin asennoitua siihen, että meuhkatkoon luonnehäiriöiset skitsot keskenään mitä lystäävät. Alkaa jo helpottaa.

Haluan lohduttaa sua sen verran, että lapsesi tulevat arvostamaan vielä joku päivä, mitä työtä olet tehnyt. Olet huippuäiti, joka laittaa lapsensa aina eka sijalle elämässä. Sen vaan huomaa kaikesta! Onnea ja voimia alkaneelle vuodelle!
 
Mitä tapahtuu? Pikku hiljaa kaikki hajoo, mies jättää kun ei tajua että vaimo äksyilee koska ei jaksa, vaimo saattaa huutaa ja räyhää lopulta jopa uhata lähteä.

Kun ei vaan jaksa mitään,pienikinvastoinkäyminen nostaa isin tunnemyrskyn. Mies pyytää suukkoa, sekin tuntuu vaatimukselta.

Aina kysytään et miten jaksat?
Milloin ihminen ei enää jaksa? Mitä silloin tapahtuu?

Taas tuli olo etten enää jaksa...kaikkea taas ollut...lapset "hyppii seinille", olo....sellainen ettei jaksa....

Vaan tiedän ettei muuta voi....ei jaksa, vaan minkäs teet, ei ole toista olotilaa mihin hypätä, ei ole toista elämää mihin mennä jatkamaan...
 
Pakko joo jaksaa lasten takia, mutta entä jos samalla ne lapset on aiheuttanut sun loppuun palamisen terveisin 13,5 vuotta huonosti nukuttuja öitä, saman verran vuosia kun ei ois jaksanut mitään.

Niin teillä on sentään lapset, joiden takia on PAKKO jaksaa. Mutta kun ei ole ketään, ei työtä, ei miestä, ei lapsia, ei vanhempia, si sisaruksia, ei ystäviä, ei kavereita, ei lemmikkiä, kohta ei kotia.... Ei siinä kuulkaa paljon enää jaksa. Ajatuksissa keinot, joilla pääsisi nopeasti ja helposti tästä tuskasta pois...
 
Mistä pyytää apua. Kukaan ei välitä. Niillä, joilla on kaikki hyvin eivät ymmärrä.
Sun täytyy itse ymmärtää, että ne asiat lähtee usein itsestä. Entisaikaan sanottiin et "kannettu vesi ei kaivossa pysy". Niin se onkin: veden virtaus pysyy ainoastaan sillä, et vettä käytetään tasaisesti, eikä silloin kun sillepäälle sattuu(y)
Vähän niin kuin planeetatkin: ei koskaan eri suuntaan, vaan aina omalla radallaan, tasapainossa, ohittaen toisensa auringon ympärillä(y)
 

Yhteistyössä