Siteeraan itseäni, kun juuri korjoitin tästä aiempaan ketjuun: Vakuutusyhtiössä jossa olin ennen töissä, koiran vakuutuksen korvaussumma /vakuutuskausi oli yhtä kuin koiran hankintahinta, eli mille tahansa kaverille ei kannata vakuutusta hankkia. Omavastuut on myös korkeita. Nyrkkisääntönä voisi ehk pitää, että kalliille rotukoiralle kantsii ottaa vakuutus pariksi ekaksi elinvuodeksi, ja pitää vakuutus siinä tapauksessa, jos sille on selvästi tarvetta. Jollei koira sairasta, maksat turhasta, sillä maksut on kalliita sen takia, että näistä vakuutuksista myös maksetaan paljon korvauksia.
Me ei otettu labbikselle vakuutusta, koska pentu ei ollut Kennelliiton vaatimusten tasalla, mikä huomioitiin kauppahinnassa. Koiralla on ollut pieniä el-käyntejä joista ei montaa kymppiä oltais takaisin saatukaan, mm. tapaturmia. Siskoni koiralla (sama rotu) on vakuutus, pentu maksoi 850 e silloin aikanaan, ja vakuutus on maksanut itsensä takaisin, koska koiralla oli silmäongelmia ja kilpirauhasen vajaatoiminta.
Huom. vakuutus ei kata rokotuksia.
Kotivakuutuksen yhteydessä olevasta vastuuvakuutuksesta korvataan koiran ulkopuolisille aiheuttamia vahinkoja. Kotivakuutus ja vastuuvakuutus pitäis olla ihan jokaisella, oli koiraa tai ei.