Toggle sidebar

Mitä partiossa tehdään? Onko partioilaisten vanhempia paikalla? =)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kiitos
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

kiitos

Vieras
Mun ekaluokkalainen poika alkoi puhua partiosta ja kysellä mitä siellä tehdään ja millasta siellä on... Eikä multa irronnu oikeen mitään vastauksia. Netistä etsin paikallisen partioporukan sivut ja niitä tutkittiin yhdessä, mutta ei sieltäkään paljoa selvinnyt. Varmaan googlettamallakin löytäis, mutta kysyn nyt täältä, että mitä teidän lapset on tykänneet, mitä tehneet, onko kamalan hintavaa jne? =)
Kiitollisena otan vastaan kaikkea tietoa aiheesta :)
 
Voin vastailla entisenä pikku partiolaisena. Tapaamisilla harjoitellaan ensiaputaitoja, tehdään käsitöitä, tutustaan luontoon ja eläimiin, harjoitellaan tulentekoa ja muuta luonnossa liikkumiseen liittyvää.

Kohokohtia on sitten retket ja leirit. Pienet retkeilee luultavasti ensin päivällä (vanhemmat mukana), isompana sitten ovat ihan yötä teltassa tai mökissä. Useilla lippukunnilla on oma mökki tai telttailualue, jota sitten eri ryhmät käyttää. Omana aikana retket oli ainoat mitkä kustanti jotain.
 
Niin ja itse pidin harrastuksesta kovasti. Se oli hyvä vastapaino urheilulle. Muutenkin kaupunkilaisena oli siistiä tehdä jotain luontoon liittyvää ja ajoittain lähteä metsään leireille. Vieläkin on ajoittain hyötyä opituista taidoista :)
 
Kalleudesta sen verran, että vuosimaksu on noin 50€ (en muista tarkalleen). Jotkut lippukunnat saattavat ottaa lisäksi jonkun maksun, esim. parikymppiä vuodessa. Meillä ei ole tuota lippukuntakohtaista maksua lainkaan. Leirit maksavat vähän, esim. tytön viikonloppuleirit on olleet n. 30€/leiri. Kesällä on iso kesäleiri, nelipäiväinen, sen hinta on 80€. Partiohuivi n. 6€, merkit keskimäärin 1,5-2€/kpl. Leirillä pärjää aluksi ihan reilunkokoisella repullakin, mutta isommilla leireillä rinkka voi ruveta olemaan kätevämpi. Aluksi kannattaa lainailla kavereilta ja tutuilta tarvikkeita, meillä ei ole vieläkään omaa makuupussia :D.

Kokouksia on kerran viikossa, 1,5h kerrallaan. Siellä askartelevat, opettelevat partiolauluja, kaikenlaisia luontojuttuja, ensiapua jne jne jne. Ovat olleet yhdessä uimassa, leffassa, luistelemassa.. Meidän lippukuntaa tukee seurakunta, ja se näkyy lähinnä siinä, että kerran vuodessa on partiokirkko (ei pakollinen, kuten ei muutkaan tapahtumat) ja kokouksen lopuksi on "iltahartaus", mikä on ihan vaan iltasatu. Niin, ja loppulaulun jälkeen sanovat "hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä, se oli kiva". Eli on jotain uskontoonkin viittaavia juttuja, mutta hyvin vähän.
 
  • Tykkää
Reactions: Tuhkimo81
Entinen partiolainen täällä myös. Luonnossa liikkuminen ja erätaidot ovat aika olennainen osa partiota, mutta niiden lisäksi korostetaan myös avuliaisuutta, käytöstapoja, kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta, luonnonsuojelua jne. Meripartiossa normiohjelman lisäksi opetellaan purjehtimista ja merimiestaitoja. Ekaluokkalaiset kuuluvat ns. sudenpentuihin joita ohjaa täysikäinen johtaja mutta yläkouluikäiset toimivat jo itse ryhmänjohtajina muutamaa vuotta nuoremmilleen eli ryhmässä toimiminen, vastuunkanto ja johtaminen ovat myös opittavien asioiden listalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Kalleudesta sen verran, että vuosimaksu on noin 50€ (en muista tarkalleen). Jotkut lippukunnat saattavat ottaa lisäksi jonkun maksun, esim. parikymppiä vuodessa. Meillä ei ole tuota lippukuntakohtaista maksua lainkaan. Leirit maksavat vähän, esim. tytön viikonloppuleirit on olleet n. 30€/leiri. Kesällä on iso kesäleiri, nelipäiväinen, sen hinta on 80€. Partiohuivi n. 6€, merkit keskimäärin 1,5-2€/kpl. Leirillä pärjää aluksi ihan reilunkokoisella repullakin, mutta isommilla leireillä rinkka voi ruveta olemaan kätevämpi. Aluksi kannattaa lainailla kavereilta ja tutuilta tarvikkeita, meillä ei ole vieläkään omaa makuupussia :D.

Kokouksia on kerran viikossa, 1,5h kerrallaan. Siellä askartelevat, opettelevat partiolauluja, kaikenlaisia luontojuttuja, ensiapua jne jne jne. Ovat olleet yhdessä uimassa, leffassa, luistelemassa.. Meidän lippukuntaa tukee seurakunta, ja se näkyy lähinnä siinä, että kerran vuodessa on partiokirkko (ei pakollinen, kuten ei muutkaan tapahtumat) ja kokouksen lopuksi on "iltahartaus", mikä on ihan vaan iltasatu. Niin, ja loppulaulun jälkeen sanovat "hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä, se oli kiva". Eli on jotain uskontoonkin viittaavia juttuja, mutta hyvin vähän.
Click to expand...

Kuulostaa ihan meidän partiolaisten toiminnalta, joten voin peesata :)
 
[QUOTE="vieras";28243332]Partiotoiminta on vahvasti Jeesus-pohjainen ja toimintaan kuuluu uskonnollista kasvatusta.[/QUOTE]

Paskapuhetta.

Täytyyhän tätä vielä muokata.... Yksi sudenpentujäljistä liittyi jotenkin omaan jumalaan. Ei siis välttämättä evluttijumalaan, vaan siihen, mihin itse uskoo. Ja jos ei usko, niin ei sitten mitään. Siellä ei opeteta kristinuskon perusteita eikä muutenkaan ole mikään pyhäkoulu. Mutta jos lapsi/vanhemmat ovat himoateisteja, jotka eivät siedä minkäänlaista uskontoasiaa, niin sitten partio voi olla väärä paikka.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
No höpölöppöö. Tämän sanon entisenä partiolaisena ja partiolaisen äitinä. Ulkoilevat, leireilevät, ensiaputaitoja ja erätaitoja opetellen.

[QUOTE="vieras";28243332]Partiotoiminta on vahvasti Jeesus-pohjainen ja toimintaan kuuluu uskonnollista kasvatusta.[/QUOTE]
 
Varusteisiin saa upotettua suuriakin summia, jos alkaa hifistelemään, mutta mä suosittelen, että hankkii varusteita vähitellen tarpeen mukaan. Esim. meillä mä ostin tytylle makuupussin ja nuorisokokoisen rinkan (ei mitään satoja euroja maksavia) alkuun ja makuualusta oli vanha. Tärkeimpiä varusteita mielestäni ovat nuo makuupussi ja -alusta. Tavarat voi pakata vaikkapa johonkin jo olemassaolevaan isoon kassiin, mutta myöhemmin rinkka on oiva siinä hommassa. Lisäksi muoviset aterointivälineet (meillä edulliset lautaset, mukit ja retkiaterimet), tasku- tai otsalamppu ja jokin pieni retkeilijän ensiapulaukku (tai ensiside pelkästään) on hyvä hankkia alkuun.

Nykyään meillä on jo makuupussi sisä- ja melkein joka ulkolämpötilaan, kun tosiaan nuo välillä yöpyvät pakkasellakin teltassa/lumikuopassa.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta partio on hyvin paljon sen kaltainen millaista porukkaa siellä on. Omien kokemusten perusteella ei ollut mitään jeesustelua, enemmänkin kasvatusta eri uskonnoista. Homous tai homofoobisuus ei näkynyt mitenkään omana aikana partiossa.
 
Kyllähän siellä uskonnollista juttua on jonkin verran, mutta todella vähän. Joku laulu tai pieni rukous. Mitä sitten? Eipä tuosta haittaakaan ole.
Todella monipuolista tekemistä on. Meillä poika oli partiossa ja siellä ulkoiltiin paljon, perinteisiä pihaleikkejä. Kävivät leipomassa ohjaajan kotona pizzaa. Viettivät nyyttäreitä. Tekivät päivän retkiä. Osallistuivat päivän kestäviin kilpailuihin joukkueena. Akartelivat. Kävivät kirjastossa. Melkeinpä mitä vain maan ja taivaan väliltä.
Oppi laittamaan ruokaa retkikeittimellä jne jne.
 
[QUOTE="vieras";28243392]Google käteen.[/QUOTE]

Riippuu paljolti paikasta. Itse olin 9v ajan partiossa vapaissasuunnissa ja uskonnollisuus näin ollen oli paljon läsnä. Käytiin myös tutustumassa toiseen lippukuntaan ja homma oli todella kaukana uskonnollisuudesta. Edes loppupiirissä olliu mitään.
 
[QUOTE="vieras";28243392]Google käteen.[/QUOTE]

Aate

Suomen Partiolaisten peruskirjan mukaan partiointi on toimintaa, jossa nuorilla on mahdollisuus kunkin yksilöllisten ominaisuuksiensa rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi[8]. Partiotoimintaan kuuluu myös uskonnollinen kasvatus. Suomen Partiolaisten uskonnollisessa kasvatuksessa noudatetaan Suomen evankelisluterilaisen ja Suomen ortodoksisen kirkon tunnustusta, mutta muuta uskontoa tunnustaville partiolaisille varataan mahdollisuus saada tunnustuksensa mukaista kasvatusta.[8] Peruskirjan mukaan partioaatteen arvopohjan lähtökohtana on "ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa jumalaan, omaan itseen, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön", ja "Suhde jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti".[8]

Oman hengellisen vakaumuksen mukaisesti. Siinä se tärkein sulle. Mikään käännytyspaikka se ei ole, eikä siellä tivata uskotko vai etkö ja jos et usko niin mikset usko. Mutta kuten sanoin, jos kaikki uskontoon viittaavaa saa aikaan näppylöitä, niin sitten sinne ei ehkä kannata mennä.
 
Meillä on partiokolo tossa naapurissa ja ajattelin kyllä tarjota pojalle parin vuoden päästä partioon menoa, jos sitä kiinnostaa. Kova mettäläinen siitä kyllä on jo tullu ja viihtyy luonnossa.
 
Ja tosiaan tehtiin monenlaista ensiaputaidoista uimassa ja leffassa käynteihin. Leirejä ja retkiä oli paljon. Yöleretkilläkin oltiin koko porukalla, pienimmätkin mukana. Joidenkin vanhemmat oli itsekin touhussa mukana ja jokunen isä tai äiti yleisapuna ja niiden pienten turvana jotka oli ilman vanhempiaan. Meijänkin isä oli usein leirillä. Erätaitoja on tarvittu partioajan jälkeenkin ja monia muitakin oppeja. Nuo lähikolon partiolaiset ovat usein tuola pihalla juoksemassa ja leikkimässä. Lämmölllä muistan noita vuosia kivassa porukassa ja sattumuksiakin kävi yhdelle jos toisellekin retkillä, mutta niinhän sitä aina voi sattua kun liikkuu mettässä.
 
No MITÄ SITTEN jos olisikin kristillistä kasvatusta? Saisi ollakin ja kouluissa myös ihan entiseen malliin. Nämä jotka siitä valittavat, saisivat muuttaa jonnekin pakanamaahan. Kaikenlaisia kirkostaeroajia nykyisin vanhempina onkin...
 
Taustayhteisöstä riippuu onko kristillistä kasvatusta ja miten paljon, siihen viralliseen ohjelmaan sitä kuuluu varsin vähän eikä partioon kuuluminen edellytä että olisi minkään uskontokunnan jäsen. Lähinnä sellaista omien elämänarvojen pohdintaa, yleistä suvaitsevaisuutta ja sitten jotain ihan yleissivistäviä juttuja. Vaikka siis johonkin vanhaan kirkkoon tutustuminen ihan vaan historiallisena monumenttina.
 
Mutta siis ihan käytännön tasolla mitä nuo 7-8-vuotiaat puuhastelevat partiossa niin enimmäkseen se on leikkejä, lauluja, askartelua, leipomista, pieniä käytännön taitoja kuten roskien lajittelu, liikennekäyttäytyminen, ensiaputaidot, tulenkäsittely, puukolla veistäminen, eläinten tunnistaminen... Kaikkea sellaista.
 
No siis siellä oppi todella käteväksi suihinottajaksi. Samoin olen erittäin kätevä käsistäni... Siis kun tartun vehkeeseen kuin vehkeeseen, homma sujuu. Toisaalta taas opin partiossa diggailemaan siitä, että joku nuolee pimppaani. Ensin se oli noloa ja tyhmää, mutta nyt levitän jalkani välittömästi, kun sit ehdotetaan.

Noita siis harjoiteltiin telttaretkillä. Saatiin me tuletkin aikaan, harjoiteltiin erätaitoja ja opimme tuntemaan luontoa ja kunnioittamaan sitä.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa