Mitä parisuhteessa tulee sietää? Missä menee raja?

["kyllästynyt"]

Siis pettikö miehesi sinua useasti ensimmäisen 5 vuoden aikana? Mitä merkitystä sillä on, olitteko jo naimisissa vai ei, mutta on siis pettänyt sinua useasti? Eli tiesit millaisen miehen kanssa olet? Miksi sitten menit naimisiin ja teit lapsia?
Luulen että hakkaat päätäsi seinään tämän miehen kanssa. Luulet että voit muuttaa häntä.
Eikö pitkässä suhteessa pitäisi tajuta, että toinen on sellainen kuin on, etkä SINÄ voi häntä muuttaa,vaan hänen pitääITSE haluta muuttua. Ja selvästikään ei tarpeeksi halua muuttua.
Minusta turhaan suutut ja riehut, olisit itsellesi vihainen-itsehän olet ollut sinisilmäinen ja naiivi, kun
tuollaisen miehen otit.

Joo, oma moka, mitäs läksit ja lällällää Tässäpä tämä keskustelu sitten olikin. Kaikki on jo sanottu.

Kyllä, hän petti minua ennen kuin menimme naimisiin. Menimme naimisiin, kun hän oli tosissaan tehnyt pitkään töitä itsensä kanssa, ihan omasta halustaan, ja muuttunut todella paljon. Jos hän olisi sellainen, kun silloin oli kun tapasimme, emme todellakaan olisi menneet naimisiin. Nyt on kyse siitä, onko hän valmis viemään muutoksen loppuun asti ja pystyykö siihen.

 

["kyllästynyt"]

Voin hyvin ymmärtää tilanteesi. Olen juuri lähettänyt samansisältöisen viestin omalle miehelleni vaikka syyt ovatkin aivan muut. Itse ajattelen omasta tilanteestani tällä hetkellä niin, että jos viesti ei todellakaan tuota tulosta, niin sitten otetaan etäisyyttä. Erota en haluaisi, etenkään lasten takia, mutta olen tullut siihen tulokseen, että itse on laitettava se raja. Tässä menee minun sietokykyni.

Ei sitä kukaan ulkopuolinen pysty sanomaan kenellekään. Joku muu voisi olla sitä mieltä, ettei sinulla ei ole syytä lähteä koska miehesi ei oikeasti ole pettänyt tai päinvastoin, joku toinen olisi pannut pisteen asialle jo ajat sitten. Minulle tuli raja vastaan eilen ja nyt saa nähdä mitä tästä eteenpäin mennään... Koitetaan pitää päät kylmänä ja vaatia muutosta! Itse en aio enää perääntyä.

Tsemppiä sulle tähän tilanteeseen! Toivottavasti miehesi ymmärtää oman parhaansa ja on valmis tekemään töitä asian eteen ja haluaa pelastaa suhteenne. Ja jollei, ehkä on parasta ottaa välimatkaa ja antaa miehen elää jonkin aikaa omillaan. Voi olla, ettei se hänestä niin mukavaa olisikaan pidemmän päälle. Olen samaa mieltä, kun joku jo aikaisemmin. Päivien erolla ei ole merkitystä, vähintään useista viikosta tai kuukausista täytyisi olla kyse.

Kiitos tsempistä ja myötäelämisestä! Voimia teille!

 

["vieras"]

[QUOTE="kyllästynyt";27163405] Nyt on kyse siitä, onko hän valmis viemään muutoksen loppuun asti ja pystyykö siihen.[/QUOTE]

Jos kysyt sitä tämän ketjun perusteella, niin vastaa että en usko että on. Odotat mieheltä tekoja, miksi et pyydä sitä teoin tai ainakin osoita että olet valmis toteuttamaan uhkaukset. Ensimmäisenä minä laittaisi avioeron vireille.

 

["vieras"]

[QUOTE="kyllästynyt";27163405]Joo, oma moka, mitäs läksit ja lällällää Tässäpä tämä keskustelu sitten olikin. Kaikki on jo sanottu.

Kyllä, hän petti minua ennen kuin menimme naimisiin. Menimme naimisiin, kun hän oli tosissaan tehnyt pitkään töitä itsensä kanssa, ihan omasta halustaan, ja muuttunut todella paljon. Jos hän olisi sellainen, kun silloin oli kun tapasimme, emme todellakaan olisi menneet naimisiin. Nyt on kyse siitä, onko hän valmis viemään muutoksen loppuun asti ja pystyykö siihen.[/QUOTE]

Miks laitat koko oman elämäsi likoon yhden miehen takia, jonka pitäisi muuttua sinun takiasi?? Hieman itsekäs jo pelkästään tuo ajatus, että jonkun pitää muuttua sinun takiasi. Puhut pelkästään hänen muuttumisestaan. Miksi et vaan voi hyväksyä ajatusta että hän on tuollainen, ja astua eteenpäin elämässäsi?

Hämmentävää miten monet naiset uskovat niin sokeasti siihen , että heillä on voima muuttaa toinen ihminen. Ja jaksavat vääntää suhteessa, joka on jo alkujaan ihan vääränlainen.

Rakkautta on myös se, että hyväksyy ja ymmärtää toista, ja päästää irti....

 

["vieras"]

Ja minusta tuo on henkistä pettämistä, vaikka ei olisikaan pettänyt fyysisesti. (Ja voitko luottaa siihen että hän ei valehtele sinulle ja fyyysistä pettämistä ei ole tapahtunut?). Eli toisin sanoen hän koko ajan pettää sinua, pitäen yhteyttä näihin "hoitoihin". Minun nähdäkseni miehesi ei ole muuttunut pätkääkään.

 

[vier]

Haluaisin "entisenä hoitona" vaan todeta, että pelkkä chattaily tai muu viestiminen entisten kanssa ei vielä välttämättä ole paha.

Elän parisuhteessa hyvinkin tyytyväisenä ja silti pidän joskus yhteyttä muutamaan ihmiseen jonka kanssa on joskus jotain ollut vuosia sitten. Miksipä en pitäisi, mielessäni he eivät ole "entisiä hoitoja" vaan ystäviä, enkä lokeroi heitä mielessäni eri osastoon kuin ystäviä joiden kanssa en ole mitään tehnyt.
Joskus käyn kahvilla tai tuopilla näiden ystävien kanssa, eikä mielessä edes käy kalastella, että vieläkö toinen "sillä tavalla" viehättyis.

Siinä viestimisen sisällössä sitten tulee ne ratkaisevat erot.

Ei nimittäin tulis mieleenkään pistää mitään alastonkuvaa entisille edes huvin vuoksi... Muutenkin on viestittely sellaista että kuka vaan voisi niitä lukea, salattavaa ei ole.

Tosin ymmärsin tekstistäsi että miehesi juurikin flirttailee, ja se onkin sitten ikävämpi juttu sikseen...

Onko ollut puhetta selvemmin siitä hänen tarpeestaan kokea olevansa haluttu? Siis itsetunnon pönkityksestä? Voisiko pistää pöydälle sen asian, että hänen on aika sen verran miehistyä että tietää olevansa mies ja haluttu ilman että etsii vahvistusta mistä lie. Sinä haluat hänet ja häntä ja sen pitäisi nyt sitten kuitenkin, normiaalin itsetunnon lisäksi, riittää.

 

["kyllästynyt"]

[QUOTE="vieras";27163475]Miks laitat koko oman elämäsi likoon yhden miehen takia, jonka pitäisi muuttua sinun takiasi?? Hieman itsekäs jo pelkästään tuo ajatus, että jonkun pitää muuttua sinun takiasi. Puhut pelkästään hänen muuttumisestaan. Miksi et vaan voi hyväksyä ajatusta että hän on tuollainen, ja astua eteenpäin elämässäsi?

Hämmentävää miten monet naiset uskovat niin sokeasti siihen , että heillä on voima muuttaa toinen ihminen. Ja jaksavat vääntää suhteessa, joka on jo alkujaan ihan vääränlainen.

Rakkautta on myös se, että hyväksyy ja ymmärtää toista, ja päästää irti....[/QUOTE]

Elämä tämän miehen kanssa on kyllä ollut kaikkea muuta kuin itsekästä. Onko itsekästä antaa anteeksi, luottaa ja antaa toiselle mahdollisuus, kun hän sitä pyytää ja kerjää? Eikö silloin ole myös oikeus odottaa ja vaatia jotain? Onko se itsekästä, jos kertoo rakkaalleen, mitä elämältä toivoo ja rakkaaltaan odottaa?

Ei hän ole minun takiani muuttunut, vaan siksi, että on itse halunnut. Hän on halunnut minut ja tämän perheen. Hän haluaa elää perhe-elämää, ei sinkkuelämää. En minä ole häntä mihinkään pakottanut. Hän on itse sanonut, ettei hänellä mitään elämää olekaan, jos ei ole minun kanssani eikä hän halua, että minä "päästän irti". En ole hänestä pitänyt väkisin kiinni, vaan hän on itse halunnut tässä olla. Siksi nyt kysynkin häneltä, mitä on valmis tekemään. Pyydän olemaan rehellinen itselleen ja pohtimaan, pystyykö elämään parisuhteessa vai ei.

 

["vieras"]

Tän on pakko olla provo, sillä ei kai yksikään mies ole niin tyhmä, että pitäisi hoitonsa alastonkuvia puhelimessaan? Tuohan on sama kuin että oikein kerjäisi kiinnijääntiä.

 

["vieras"]

Jos ei mies vielä 10 vuodessa ole saanut selvyyttä pystyykö/haluaako elää parisuhteessa niin voi hertsileijaa sentään... :O

 

["kyllästynyt"]

Haluaisin "entisenä hoitona" vaan todeta, että pelkkä chattaily tai muu viestiminen entisten kanssa ei vielä välttämättä ole paha.

Elän parisuhteessa hyvinkin tyytyväisenä ja silti pidän joskus yhteyttä muutamaan ihmiseen jonka kanssa on joskus jotain ollut vuosia sitten. Miksipä en pitäisi, mielessäni he eivät ole "entisiä hoitoja" vaan ystäviä, enkä lokeroi heitä mielessäni eri osastoon kuin ystäviä joiden kanssa en ole mitään tehnyt.
Joskus käyn kahvilla tai tuopilla näiden ystävien kanssa, eikä mielessä edes käy kalastella, että vieläkö toinen "sillä tavalla" viehättyis.

Siinä viestimisen sisällössä sitten tulee ne ratkaisevat erot.

Ei nimittäin tulis mieleenkään pistää mitään alastonkuvaa entisille edes huvin vuoksi... Muutenkin on viestittely sellaista että kuka vaan voisi niitä lukea, salattavaa ei ole.

Tosin ymmärsin tekstistäsi että miehesi juurikin flirttailee, ja se onkin sitten ikävämpi juttu sikseen...

Onko ollut puhetta selvemmin siitä hänen tarpeestaan kokea olevansa haluttu? Siis itsetunnon pönkityksestä? Voisiko pistää pöydälle sen asian, että hänen on aika sen verran miehistyä että tietää olevansa mies ja haluttu ilman että etsii vahvistusta mistä lie. Sinä haluat hänet ja häntä ja sen pitäisi nyt sitten kuitenkin, normiaalin itsetunnon lisäksi, riittää.

Olemme puhuneet paljon hänen itsetunnostaan ja siitä, miten tuon hänen tilanteensa näen. Hän on aiemmin myöntänyt, että ongelma on itsetunnossa, mutta nyt vain väittää kaiken olevan ajanvietettä ja sitä, että pitää muuten vaan huvikseen yhteyttä jne. Ja siis salailee, ainakin jonkin verran, tätä siksi, että tietää, että hermostun. Kun kysyn, että eikö voi vain lopettaa, jos kerran tietää loukkaavansa minua, niin vastaus on, että ei tarvitse, koska ei tee mitään väärää. Eli siis minä olen väärässä.

Tässä on siis kyse siitä, mikä kenellekin on ok parisuhteessa. Minä olisin tämän asian suhteen varmasti paljon vapaamielisempi, jos mies ei olisi aiemmin minua pettänyt ja loukannut niin pahasti kuin vaan naista voi loukata. Minun mielestäni siinä tilanteessa mies ei voi istua kotona vaimon läsnäollessa koneella chattailemassa toisten naisten kanssa, puhua heidän kanssaan salaa puhelimessa tai säilyttää heidän alastonkuviaan puhelimessaan. Se on tulella leikkimistä. Suorastaan veren kaivamista omasta nenästään.

 

["vieras"]

[QUOTE="kyllästynyt";27163543]Elämä tämän miehen kanssa on kyllä ollut kaikkea muuta kuin itsekästä. Onko itsekästä antaa anteeksi, luottaa ja antaa toiselle mahdollisuus, kun hän sitä pyytää ja kerjää? Eikö silloin ole myös oikeus odottaa ja vaatia jotain? Onko se itsekästä, jos kertoo rakkaalleen, mitä elämältä toivoo ja rakkaaltaan odottaa?

Ei hän ole minun takiani muuttunut, vaan siksi, että on itse halunnut. Hän on halunnut minut ja tämän perheen. Hän haluaa elää perhe-elämää, ei sinkkuelämää. En minä ole häntä mihinkään pakottanut. Hän on itse sanonut, ettei hänellä mitään elämää olekaan, jos ei ole minun kanssani eikä hän halua, että minä "päästän irti". En ole hänestä pitänyt väkisin kiinni, vaan hän on itse halunnut tässä olla. Siksi nyt kysynkin häneltä, mitä on valmis tekemään. Pyydän olemaan rehellinen itselleen ja pohtimaan, pystyykö elämään parisuhteessa vai ei.[/QUOTE]

Huijaat itseäsi. Miehesi näyttää olevan hyvä manipuloija, tekee kaikkensa ettei menetä sinua/perhettään ja saa silti tehdä "mitä huvittaa".
Eikö ole jo 10 vuoden jälkeen päivänselvää, ettei hän ole kypsä elämään perhe-elämää/vakituisessa suhteessa,jossa ei LOUKATA toista ihmistä???
Ihmeellisiä tekosyitä, että hän pönkittää itsetuntoaan. Sama se mitä hän pönkittää, mutta samalla kuitenkin loukkaa sinua, eikä välitä siitä.
Minusta olet liian sinisilmäinen. Ja mitä kauemmin suhteessa jatkat, sen katkerammaksi tulet, kun huomaat että et saakaan muutettua miestäsi.

 

["kyllästynyt"]

[QUOTE="vieras";27163575]Jos ei mies vielä 10 vuodessa ole saanut selvyyttä pystyykö/haluaako elää parisuhteessa niin voi hertsileijaa sentään... :O[/QUOTE]

Kyllä hän haluaa, siitä ei ole kyse. Ei vaan taida tajuta, mitä se oikeasti vaatii. Ja olen tässä nyt kirjoittaessani tänä aamuna miettinyt, että voi olla, että meillä on liikaa painolastia, liikaa pahaa verta niin sanotusti, jotta tämä toimisi. Minä näen kaiken, mitä hän tekee sen suodattimen läpi, mitä hän on aiemmin tehnyt. Enkä siksi siedä mitään enää. Voi siis olla, että odotin itseltäni tässä myös liikoja.

 

["vieras"]

Mies kuulostaa ainakin jonkiverran seksiriippuvaiselta; salailu, itsetunnon pönkitys jne.

 

[samallamitalla]

mitä saat. Rahaa, laitat omia salaa säästöön. Lastenhoitoa, että pääset omille menoillesi. Sitten kun ajankohta on sopiva, niin lähde.

 

["kyllästynyt"]

[QUOTE="vieras";27163594]Huijaat itseäsi. Miehesi näyttää olevan hyvä manipuloija, tekee kaikkensa ettei menetä sinua/perhettään ja saa silti tehdä "mitä huvittaa".
Eikö ole jo 10 vuoden jälkeen päivänselvää, ettei hän ole kypsä elämään perhe-elämää/vakituisessa suhteessa,jossa ei LOUKATA toista ihmistä???
Ihmeellisiä tekosyitä, että hän pönkittää itsetuntoaan. Sama se mitä hän pönkittää, mutta samalla kuitenkin loukkaa sinua, eikä välitä siitä.
Minusta olet liian sinisilmäinen. Ja mitä kauemmin suhteessa jatkat, sen katkerammaksi tulet, kun huomaat että et saakaan muutettua miestäsi.[/QUOTE]

Siksi laitoinkin tuon viestin miehelle. Tämä on nyt viimeinen keskustelunaloitus tästä aiheesta. Haluan tietää, mitä hän sille aikoo tehdä. En ole kertaakaan avioliittomme aikana uhannut lähteä, koska minun mielestäni uhkailu on lapsellista, jos ei ole valmis toteuttamaan uhkaustaan. Nyt olen valmis.

 

[......]

Sitä saa mitä tilaa..Sä tiesit miehen vinkeistä ja silti piti mennä tommosen häntäheikin kans naimisiin ja saada vielä lapsiaki sen kans.... Tuskin se mies osaa taikka pystyy tapojaan enään vuosien jälkeen muuttamaan,niin eikö se oo sama ett sä pakkaat kimpusut ja kampsut ja nostat kytkintä tai sitte se retale..

 

["vieras"]

No mitä se mies sietää sulta? Laita sä joku deitti-ilmoitus nettiin ja ala soitella ja chattailla muiden miesten kanssa. Kihertele koneella yksin iltaisin ja hihittele näpytellessäsi tekstiviestiä. Ala ostella kauniita alusvaatteita,jätä ne näkösälle mutta älä koskaan käytä niitä miehen nähden. Jos mies kysyy niin sanot vaan että hei,täähän on vaan harmitonta ajanvietettä ja testaat vaan sun viehätysvoimaasi. Mikään ei tollaiselle miestyypille ole pahempaa kuin se että naista kiinnostaa enemmän joku toinen

Joo. Tai sit pakkaat kassis ja lähdet.

 

["vieras"]

[QUOTE="kyllästynyt";27163592]Olemme puhuneet paljon hänen itsetunnostaan ja siitä, miten tuon hänen tilanteensa näen. Hän on aiemmin myöntänyt, että ongelma on itsetunnossa, mutta nyt vain väittää kaiken olevan ajanvietettä ja sitä, että pitää muuten vaan huvikseen yhteyttä jne. Ja siis salailee, ainakin jonkin verran, tätä siksi, että tietää, että hermostun. Kun kysyn, että eikö voi vain lopettaa, jos kerran tietää loukkaavansa minua, niin vastaus on, että ei tarvitse, koska ei tee mitään väärää. Eli siis minä olen väärässä.

Tässä on siis kyse siitä, mikä kenellekin on ok parisuhteessa. Minä olisin tämän asian suhteen varmasti paljon vapaamielisempi, jos mies ei olisi aiemmin minua pettänyt ja loukannut niin pahasti kuin vaan naista voi loukata. Minun mielestäni siinä tilanteessa mies ei voi istua kotona vaimon läsnäollessa koneella chattailemassa toisten naisten kanssa, puhua heidän kanssaan salaa puhelimessa tai säilyttää heidän alastonkuviaan puhelimessaan. Se on tulella leikkimistä. Suorastaan veren kaivamista omasta nenästään.[/QUOTE]

Jos miehen itsetunnossa on ongelmia niin hänhän voi mennä terapiaan. Veikkaan että ei kuitenkaan oo menossa =)

 

["kyllästynyt"]

mitä saat. Rahaa, laitat omia salaa säästöön. Lastenhoitoa, että pääset omille menoillesi. Sitten kun ajankohta on sopiva, niin lähde.

Näin minäkin olen ajatellut. Mutta ei se toimi. Joskus olen kuvitellut muka tekeväni jotain sellaista (en lähde nyt, kun se on niin vaikeaa jne), mutta en minä tosissani ole ollut mihinkään lähdössä. Kunhan olen itsekseni kiukutellut. En pysty olemaan niin tunteeton tuota ihmistä kohtaan, että voisin elää hänen kanssaan suunnitellen lähtöä. Joko lähden tai en.

 

["kyllästynyt"]

[QUOTE="vieras";27163662]No mitä se mies sietää sulta? Laita sä joku deitti-ilmoitus nettiin ja ala soitella ja chattailla muiden miesten kanssa. Kihertele koneella yksin iltaisin ja hihittele näpytellessäsi tekstiviestiä. Ala ostella kauniita alusvaatteita,jätä ne näkösälle mutta älä koskaan käytä niitä miehen nähden. Jos mies kysyy niin sanot vaan että hei,täähän on vaan harmitonta ajanvietettä ja testaat vaan sun viehätysvoimaasi. Mikään ei tollaiselle miestyypille ole pahempaa kuin se että naista kiinnostaa enemmän joku toinen

Joo. Tai sit pakkaat kassis ja lähdet.[/QUOTE]

Heh. Ei siedä minulta mitään tuollaista. On tullut kokeiltua. Ja tosiaan, ei siinä ole mitään järkeä.

 

[Sadana]

[QUOTE="kyllästynyt";27163691][QUOTE="vieras";27163662]No mitä se mies sietää sulta? Laita sä joku deitti-ilmoitus nettiin ja ala soitella ja chattailla muiden miesten kanssa. Kihertele koneella yksin iltaisin ja hihittele näpytellessäsi tekstiviestiä. Ala ostella kauniita alusvaatteita,jätä ne näkösälle mutta älä koskaan käytä niitä miehen nähden. Jos mies kysyy niin sanot vaan että hei,täähän on vaan harmitonta ajanvietettä ja testaat vaan sun viehätysvoimaasi. Mikään ei tollaiselle miestyypille ole pahempaa kuin se että naista kiinnostaa enemmän joku toinen

Joo. Tai sit pakkaat kassis ja lähdet.[/QUOTE]
Heh. Ei siedä minulta mitään tuollaista. On tullut kokeiltua. Ja tosiaan, ei siinä ole mitään järkeä.[/QUOTE]
Parisuhteen kirjoittamattomia perussääntöjä on että molemmilla on samanlaiset oikeudet. Se on sitten eri asia käyttääkö niitä oikeuksiaan vai ei. Eli jos miehelle on sallittua flirttailu, niin tällöin myös naiselle on. Joten jos mies ei pidä siitä että nainen käyttäytyy kuin hän, niin miehen on parasta lopettaa ensin itse sellainen käyttäytyminen.

Minulla mies narahti henkisestä pettämisestä tässä alkukesästä. Kerroin hänelle mielipiteeni asiasta monella eri tavalla, jotta varmasti asia meni sinne viimeiseenkiin soluun asti. Muunmuassa näitä asioita mainitsin:
-Hän on vannonut ettei hän ole samanlainen kuin ex-mieheni. Hän kuitenkin narahti täsmälleen samoista asioista.
-Hänen jokainen flirttinsä on täysin sama asia kuin jos hän iskisi minua nyrkillä suoraan kasvoihini.
-Jos hän jatkaa touhujaan, niin minä alan etsimään itselleni uutta miestä, sillä käytöksellään hän osoittaa ettei ole kiinnostunut minusta.

Parin päivän mietiskelyn jälkeen hän sulki FB-tilinsä, pari sähköpostitiliä ja Badoo-tilinsä. Lisäksi hän osti itselleen tavallisemman puhelimen (jolla ei pääse chattailemaan niin helposti) sekä vaihtoi puhelinnumeronsa.

 

[dddddd]

Ei luoja...

 

[dddddd]

[QUOTE="kyllästynyt";27163691]Heh. Ei siedä minulta mitään tuollaista. On tullut kokeiltua. Ja tosiaan, ei siinä ole mitään järkeä.[/QUOTE]

Varmaan joo.

 

["Puhhuijaa"]

Miehesi oma mielipide on, että hänen toiminnassaan ei ole mitään väärää ja siksi hänen ei mielestään tarvitse toimintaansa lopettaa. Sinuna kokeilisin tuota samaa. Flirttailisin ja tekisin kaiken mahdollisen, mutta en fyysistä pettämistä ja selittäisin miehelle, että ei toiminnassani mielestäni ole mitään väärää, joten aivan hyvin voin jatkaa. Voisit myös tehdä jotain muuta ns. väärää (jonka tiedät loukkaavan miestäsi), mutta inttää vain miehellesi, ettet ole väärin toiminut omasta mielestäsi.

Joko miehesi ei tosiaan tajua tekevänsä väärin ja todellakin ajattelee, että hänen toimintansa on ihan hyväksyttävää tai sitten hän käyttää sinua hyväkseen.

 

[Nohh]

Missä kohtaa mä ilkeä olin?

Et sä ilkeä ollut, mutta sellanen jämäkkä ja suora. Moni ei kestä suoruutta.