Minusta kyse ei ole vain siitä, mistä se elämä alkaa vaan käytännön asioista. Jos naisella ei ole minkäänlaista lupaa edes jälkiehkäisyyn, onko sitten oikeastan lupaa ehkäisyynkään? Aika monet ehkäisymuodot nimittäin estävät hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen eikä itse hedelmöitymistä. Entä hedelmöityshoidot? Munasoluja hedelmöitetään tarkoituksella ja laitetaan tarkoituksella vihamieliseen ympäristöön tietäen että ainakin osa niistä tulee kuolemaan. Aika monet abortinvastustajat ovat kuitenkin valmiita hyväksymään hedelmöityshoidot, koska niissä "motiivi on hyvä". Tässä tapauksessa "jokainen syntymätön lapsi" ei olekaan pyhä, mutta isänsä raiskaaman 10-vuotiaan vatsassa kasvaa itse pyhyys ja tuo 10-vuotias on paholaisen morsian jos haluaa vauvastaan eroon.
Tämän lisäksi täytyy myös miettiä sitä kuinka surkeaksi naisen asema oikeasti menisi, jos hänet voisi tahallaan sattaa raskaaksi ja pakottaa käymään yksi elämän rankimpia henkisiä ja fyysisiä kokemuksia, joka kestää ensin sen vajaan vuoden ja arvet siitä jää loppuiäksi. Naisella ei mitenkään voisi olla tasa-arvoista asemaa miehen kanssa jos jokainen raiskaus tai hajonnut kondomi voi johtaa siihen, että nainen joutuu pois työelämästä ja käymään läpi hemmetin suuren muutoksen. Naisen seksualisuus ottaisi hemmetisti takapakkia, kun seksiä aina varjostaisi järjetön raskaaksitulemisen pelko (e-pillerillä oli hemmetin suuri rooli naisen seksuaalisuuden vapautumisessa).
Ja entä sitten ne tilanteet, jossa raskaus on oikeasti vaarallinen naiselle. Kuinka surkea pitää ennusteen olla, ennen kuin naisen oikeus elämään menee sikiön oikeuden edelle? 100% varma kuolema naiselle? On myös aika yleisesti tiedossa se, että siellä missä abortti on laiton, niitä tehdään laittomasti. Mikä johtaa vammaisiin lapsiin ja jopa sekä lapsen että äidin kuolemiin.
Jokainen syntynyt lapsi ei ole myöskään pelastunut lapsi. Lapsenmurhat ja hylkäämiset olivat arkinen asia ei niin kaukana historiassa. Pakotettu äiti ei välttämättä ikinä opi rakastamaan lastaan ja kaikille abortoiduille sikiöille on turha yrittää etsiä rakastavia adoptiovanhempia.
Nämä ovat tällaisia asioita, jotka ovat hemmetin ikäviä. Tuskin kukaan mitenkään iloitsee aborteista, kaikki toivovat, että raskaaksi tulisivat vain ne ihmiset, jotka lapset haluaa. Abortit, keskenmenot, lapsettomuus, kaikki ovat traagisia asioita, mutta lainsäädäntö on tällä hetkellä aika hyvin kohdillaan, niin että se inhimillinen kärsimys on kuitenkin minimoitu.
Tulevaisuudessa keinokohtu voi olla tässä pelastus. Ainakin lapsen isällä voisi olla mahdollisuus pitää lapsi. Ja toivottavasti myös uusia, parempia ehkäisymenetelmiä keksitään.