Mitä on pettäminen ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja adam_tadam
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Joku etsii seuraa baareista, joku työpaikalta. Itselläni on nettisuhde varatun miehen kanssa. Varattu olen itsekin.
Jos parisuhteessa on tilaa ulkopuoliselle suhteelle, sitä helposti saa.
En käy kodin ulkopuolella muualla kuin töissä, joten nettisuhde on ainoa mahdollinen suhde. Siitä se ei pääse etenemään pitemmälle. Olosuhteet sairaine lapsineen sen estävät. Se, mitä saan tältä nettisuhteelta, on henkinen tuki ja ymmärrys. Miehen kanssa on jutut juteltu aikoja sitten ja suhde on enemmänkin sisarustyyppinen.
Joku käy terapiassa hakemassa sympatiaa itselleen, minä saan sitä vastaavassa tilenteessa olevalta nettituttavuudelta.
Eli ei pidä tuomita heti kättelyssä tätäkään ihmissuhdelajia, sillä tämän pitäessä suunnilleen terveen kirjoissa ja työkykyisenä minulle on tästä pelkkää etua.
Ja mikäli mieheni touhuaa vastaavaa, niin aivan vapaasti.
 
Naksun ja Annen tapaus ei ehkä kuuluisi pettämis-otsikon alle. Eihän nettisuhteissa ole mitään pahaa jos puoliso on tietoinen niistä ja hyväksyy sen. Harrastaa ehkä itsekin samanlaisia suhteita. Tuomittavaa se on silloin jos se tapahtuu salassa ja annetaan ymmärtää kotona kaiken olevan hyvin. Paljon on pariskuntia, joilla suhde on muuttunut kämppis-asteelle ja silloin on ymmärrettävää ettei se virallinen puoliso enää tyydytä ihmisuhdetarpeita. Tässäkin tapauksessa puolisot ovat mielestäni velvollisia olemaan rehellisiä toisilleen. Aivan liikaa tulee vastaan murhenäytelmiä, joissa liiton toinen osapuoli ei ole tilanteen tasalla.

Tähänkin haluaisin kuitenkin antaa itselleni ominaisen jyrkän mielipiteen. Perheessä on muitakin osapuolia kuin vanhemmat. Kaiken muun kasvatusvastuun ohella vanhempien tulisi mielestäni antaa parisuhteesta jonkinlainen malli lapsilleen. Millaiseen parisuhteeseen uskotte lapsenne myöhemmin hakeutuvan, kun lapsuudessa saa katsella kylmää liittoa, jossa vanhemmat hädin tuskin sietävät toisiaan ? Haluatteko lapsillenne saman kohtalon ? Lasten vanhemmilla on mielestäni velvollisuus saattaa liittonsa kuntoon eikä keskittyä itsekkäästi omaan sooloiluunsa. Jos kotona ei näe rakkautta, sen antamiseen ja saamiseen on hyvin vaikea kasvaa myöhemmin. Lapsi tarvii kotoaan muutakin, kuin taloudellisen turvan ja tyydytetyt perustarpeet.
 
Muriset asiaa Marru ! Nettideittailun sijaan vanhempien tulisi vaalia omaa romanttista tunnesuhdettaan. Se ei tottavie ole helppoa, mutta onnistuessaan pikässä suhteessa todella antoisaa koko perheelle. On luonnollista että pitkä suhde ajan kuluessa viilenee, mutta on myös molempien vastuulla tehdä töitä ja oikeita valintoja suhteen nostamiseksi takaisin romanttiseksi. Jos omia tarpeita aletaan ruokkimaan vieraan kanssa, vaikkakin "vaan" netissä, niin se on suuri askel väärään suuntaan omasta puolisosta. Ehkäpä itsellä on hyvä olo, mutta miten voi suhde ??? Suosittelen kaikille yhteytensä menettäneille pareille avioparikursseja, mm. HNMKY järjestää mahtavia leirejä kesäisin Pieksämäellä. Uskokaa huviksenne että viilentynyt parisuhde on täysin mahdollista saada uudelleen kukoistamaan. Kokemusta on sitten melkoisten koukeroiden jälkeen. Hyvää kesää kaikille !!!
 
Hyvät naiset..Mikä on nettideittailun ja kirjeen kirjoittamisen välinen ero? Tekeekö se minusta tai Naksusta syyllisen kun meilaillaan vastakkaiselle sukupuolelle?
Oisko hyväksyttävämpää että tavattaisiin jossain ja juteltaisiin?

Me tarvitsemme ystävää. Ystävyys on ystävyyttä ja muu on muuta. Ärsyttää tuo kuinka aina vedetään seksi mukaan, kun siitä ei ole kyse.
 
Hyvät naiset..Mikä on nettideittailun ja kirjeen kirjoittamisen välinen ero? Tekeekö se minusta tai Naksusta syyllisen kun meilaillaan vastakkaiselle sukupuolelle?
Oisko hyväksyttävämpää että tavattaisiin jossain ja juteltaisiin?

Me tarvitsemme ystävää. Ystävyys on ystävyyttä ja muu on muuta. Ärsyttää tuo kuinka aina vedetään seksi mukaan, kun siitä ei ole kyse.
 
niin aika usein näihin nettijuttuihin tuleekin mukaan tapaamiset. Ja jos kahvikupin äärellä juttu luistaa niin kohta ollaankin jo juomassa kuohuviiniä korkokengästä.
 
Mitä enemmän luen noita "pettämisiä" huomaan että en taida olla edes tämän pallon asukki.
Vain luvatut asiat voivat olla niitä asioita joissa petos edes olisi mahdollista, ei siis se että ihmislapsilla on yleinen käsitys siittä että kun mennään naimisiin niin se olisi sellainen seikka joka tuo ne kaikki oikeudet toisen Lue kumppanin elämään joita sitten sitoudutaan noudattamaan, ja jos et jostin syystä noudata olet auttamatta petturi.
Jotkit moraali käsitykset joita joku on oppinut noudattamaan kun on istunut pyllynsä puuduksiin jossain "isä taivainen kokouksissa" ja joku joka on syntynyt pakanaksi ja ajattelee lähes kaiken aivan toisella tavalla, voivat kohdata toisensa , miten he koskaan voisivat kokea kohtaamiaan asioat samalla tavalla.
Siksi vain selvästi kumpanin kanssa tehdyt sopimukset ovat niitä asioita joissa voi syntyä petos. tai kuten yleisempää lienee on itsepetos ja siihen luultavasti syylistyy likipitäin joka ainut ihminen.
Kyllähän joka ainut aikuis ikään ehtinyt ihminen tietää että olemme yksi lenkki lajimme ketjussa ja kohtaamme lukemattoman määrän kanssa sisaria ja veljiä jotka liikauttavt sisintämme joskus monta kertaa enemmän kuin se jonka kanssa olemme parisuhteen luoneet, sen sijaan että kun huomaamme että kohtaaminen voisi johtaa teidän niin sanottuun pettämiseen ja ettei niin kävisi pitäisi ensin ottaa ero vanhasta ja vasta sitten alkaa uusi suhde, jotta ei tulisi vahinkossakaan pettäneeksi kumppaniaan ja alkaa jälleen sopia tämän uuden kumppanin kanssa ne asiat joita toinen pitää pettämisenä ja kirjata asiat paperille jotta ei tarvitse sitten tapella että oliko juuri tuo asia siinä pettämis listalla josta keskusteltiin suhteen alussa.

Ettekö te voi hyväksyä sitä tosi asiaa että on olemassa mahdollisuus siihen että kumpaninne saattaa kokea elämänsä aivan erinlailla kuin te itse ja sen sijaan että alatte kaivaan sotakirvestä ja tuomaan omaa sisäistä tuskaanne sotkemaan asioita , kävisitte sen kampailun itsenne kanssa, mitä te olette valmiit hyväksymään mitä ette mistään hinnasta tule hyväksymään jos teillä on kumpaninne kanssa tarpeeksi monta yhteistä asiaa voisitte perustaa sen onnellisen perheen.( Voitte uskoa että yksikään suhde ei pysy samanlaisena sitä reilua 40vuotta jonka se hyvällä onnella muuten vois kestää)
Eikö se riitä että ei ehdoin tahdoin halua aiheuttaa toisille tuskaa ja murhetta , siis tahallisuus on se varsinainen ydin .
Haluaisinkin kohdata sellaisen parin joka ei olisi "pettänyt" toista puolikoaan tai sitten pahasti itseään jos suhde on kestänyt esim 25 vuotta.
Ja muistin virkistämiseksi kannattaa käydä ketjun alussa oleva petos lista läpi, jonka mielestäni on laatinut hyvin pieni sieluinen ja erittäin omistus haluinen henkilö.
Yksin olet sinä ihminen onnesikin kanssa tässä elämässä, kaikki muu on aistien harhaa.
 
Samoja ajatuksia minullakin Lapintiira!

Varsinkin tuo älytön puolison kahlitseminen ja omistushalu menee joillakin liiallisuuksiin. Jos päiväunet on joidenkin mielestä pettämistä, niin voi hyvänen aika..

Minun on tehnyt mieli tehdä tänne palstalle KAIKILLE kysymys että onko kaikki liitossanne hyvin. Ajatteletko puolisoasi kun naitte? Oletko varma että puolisosi ajattelee juuri sinua?

Annetaan kaikkien kukkien kukkia!

Pettäminen on kautta aikain ollut sitäkun mennään ja naidaan jonkun muun kuin oman kanssa.
Turha sitä käsitettä on täällä yrittää venyttää että jopa kirjoittelu tai ajatteleminen olisi pettämistä!!!
 
Ihannetila avioliitossamme tietysti olisi, että puhuisimme, rakastaisimme ja jakaisimme kaiken keskenämme. Nettiviestit voisi osoittaa omalle puolisolle, samoin puhelut ja tekstiviestit. TIedän. Tarvitsen kuitenkin ulkopuolisen ystävän, jolle minulla on annettavaa ja hänellä minulle. Kuten aiemmin kerroin, on meillä sairaita lapsia ja muutakin ikävää, mikä sitoo kotiin. Jos tuosta ihmissuhteesta pitää vielä luopua, vähentää se henkistä jaksamistani.
On lukematon määrä naisia, jotka vahtivat miehiään kuin haukat: tarkkaavat puheluita, viestejä, sähköposteja, rajoittavat harrastuksia, jopa kauppareissuja.Kaikkialla vaanii uhka, että mies pettää. Pahimmillaan nuo akat saavat raivareita ja käyvät miestensä kimppuun. Kyllä on ongelmia itsetunnossa ja muussakin elämässä.
Mieheni saa käydä missä haluaa, jopa matkatakin yksin.(kavahtakaa)
Välillämme on luottamus ja sopimus olla jakamatta itseään fyysisesti muitten kanssa.
Se riski kyllä on aina olemassa, että ihastuu johonkin toiseen. Tilaisuuksia kyllä on. Jos näin käy, on punnittava elämänarvonsa uudelleen. Väkipakolla ei ketään lähellä pidetä.
Suosittelen lämpimästi mustasukkaisille naisille jonkinlaista terapiaa. Miehille myös.
-meillä liittoa pian 20v takana ja oletan, ettei mies vaihtamalla parane.
 
Onko pusut (En tarkota suulle suutelemista) pettämistä? Flirttaus? Yäk. Jos on, olen petturi. Eivät ne mitään "kaveripusuja" olleet... Voi ei. Vastailkaa. En tiennyt miehen olevan suhteessa. :(
 

Similar threads

Yhteistyössä