Mitä mieltä yli 35v. vuotiaiden raskaushaaveista siis tällä hetkeää lapsettomien.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 35v äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
3

35v äiti

Vieras
Itse olen käynyt monen vuoden lapsettomuushoidot. Yksi lapsi on kuollut hoitovirheen takia ja kolme on elossa. Nyt viimeisinkin selvisi istukan irtoamisen takia "hyvällä tuurilla". Olen kuulemma jo niin vanha,ettei lapsia kannata enää lisää hankkia. Ovat riskiraskauksia tämän ikäisten raskaudet.
Sterilisaatio odottakin, kunhan ehtivät tehdä.
Eikö yli 35v pelota raskaus,valvominen on raskasta ym. Mielestäni lapsettomuushoidoille pitäisi olla ikäraja. Hedelmällisyyshän laskee kuin lehmän häntä 35v jälkeen.
 
Tuollaiset on yksilöllisiä asioita ja ihmisen itse päätettävissä. Moni löytää puolison vasta vanhoilla päivillä. Eikös se raja ole nykyään 40 v.? Ihan hyvä raja jos ajattelee ensisynnyttäjien keski-ikää joka aika korkea.

Siskollani on kolme ihan ilman lapsettomuushoitoja syntynyttä lasta, teki ne 38, 40 ja 42 vuotiaina. Ei mitään ongelmia raskauksissa tai jaksamisessa. Eli yksilöllistä on.
 
No mun mielestä siinä vaiheessa on liian vanha biologiseksi äidiksi kun ei enää iän takia mahdollisuus raskautua.

Itse en haluaisi lapsia enää missään nimessä 40-vuotiaana, onneksi omat lapset ovat tuolloin jo melkein täysi-ikäisiä :D
 
:) hauska ajatus - 35 vee vanha :) Oikeasti ihan rupesi hymyilyttämään.

Hmm.. sanotaanko vaikka näin että ei se ikä ja ne numerot vaan GEENIPERIMÄ! ;) Itse ole 35-vuotias ja edelleen parhaassa lapsentekoiässä. Sukuni naiset ovat kautta aikojen olleet eritttttäin hedelmällisiä - ja lapset on hankittu 30+ jopa 40+.

ps. Viimeksi viime perjantaina kysyttiin Alkossa paperit kun ostina juhlia varten glögiin terästystä ;) Joten vastaus kysymykseesi; älä unohda hyvää geeniperimää yleistyksissäsi.
 
Voi hyvä luoja sentään. Mistä näitä aloituksia aina pukkaa???

Suurin osa ihmisistä kyllä tuntee ja tietää oman elämänsä niin hyvin, että osaa sitten päättää nämä lasten teko asiat ihan itse ja ikään katsomatta. Mitä se kellekkään kuuluu minkä ikäisenä kukin lapsensa saa? Itsehän jokainen tai ainakin suurin osa lapsensa hoitaa. Mikä joku toinen on ihminen on miettimään kenenkään jaksamisia? Mulla näni 40-kymppiseksi on aika hyvä fyysinen kunto moniin nuorempiin läski-perse äiteihin verrattuna.
 
[QUOTE="vieras";25007612]Voi hyvä luoja sentään. Mistä näitä aloituksia aina pukkaa???

Suurin osa ihmisistä kyllä tuntee ja tietää oman elämänsä niin hyvin, että osaa sitten päättää nämä lasten teko asiat ihan itse ja ikään katsomatta. Mitä se kellekkään kuuluu minkä ikäisenä kukin lapsensa saa? Itsehän jokainen tai ainakin suurin osa lapsensa hoitaa. Mikä joku toinen on ihminen on miettimään kenenkään jaksamisia? Mulla näni 40-kymppiseksi on aika hyvä fyysinen kunto moniin nuorempiin läski-perse äiteihin verrattuna.[/QUOTE]

Itse asiassa sitä on itse aika huono katsomaan objektiivisesti omaa elämäänsä. Mitä itse olet mieltä näistä 50-70-vuotiaiden hedelmöityshoidoista?
 
Minä sain kolme lasta melko nuorena ja kuvittelin, että lapset "pitää saada" alle 30v:na.
Elämän tilanne kuitenkin muuttui ja sain ihanan iltatähteni 38v:na. Tälle nuorimmalle vasta olen osannut olla hyvä äiti ja todella nauttia äitiydestä.
 
[QUOTE="minä";25007635]Minä sain ihanat lapseni ikälopuista munasoluistani 35 ja 40 vuotiaana =)[/QUOTE]

Ja siksi sanoinkin että liian vanha äidiksi on kun itse ei pysty enää iän takia lisääntymään. Onnea ihanista lapsistasi :)
 
Mulla on 37-vuotias ystävä, joka yrittää miehensä kanssa esikoista. Toivon todella että heitä onnistaa. Ei sille mitään voi, jos sopiva kumppani löytyy vasta myöhemmällä iällä.
 
  • Tykkää
Reactions: Sintu74
Minä sain esikoiseni 34 vuotiaana ja kuopuksen 36 vuotiaana, enkä ollut yhtään liian vanha, vaan ihan sopivan ikäinen. Kolmannenkin olisin voinut vielä jatkoksi pyöräyttää, mutta mies ei halunnut kolmatta lasta. Taloudellisesti näin on parempi. Nyt talo ja autot ovat sopivan kokoisia.
 
Itse asiassa sitä on itse aika huono katsomaan objektiivisesti omaa elämäänsä. Mitä itse olet mieltä näistä 50-70-vuotiaiden hedelmöityshoidoista?

Luulisin tietäväni oman elämäni aika hyvin. Meillä molemmilla on hyvin palkattu työ (itse nyt hoitovapaalla), asumme hyvällä asuinalueella + meillä on kiva koti, matkustelemme, meillä on ihana lapsi ja toinen on tervetullut vaikka heti = olen erittäin onnellinen. Parhaillaan olen siis hoitovapaalla ja aion olla vielä ainakin yli vuoden, koska se on myös taloudellisesti mahdollista.

Näin olen ajatellut, että 45-vuotiaana pitää olla jo lapset tehtyinä ja "valmiina". Itseäni ajatellen tuon toivotun pikku kakkosen pitää olla jo tuloillaan masussa ennen kuin virallisesti täytän 40-v. Eli meillä on nyt vähän alle vuosi aikaa saada toinen pikkunen alulle.
 
[QUOTE="vieras";25007698]Luulisin tietäväni oman elämäni aika hyvin. Meillä molemmilla on hyvin palkattu työ (itse nyt hoitovapaalla), asumme hyvällä asuinalueella + meillä on kiva koti, matkustelemme, meillä on ihana lapsi ja toinen on tervetullut vaikka heti = olen erittäin onnellinen. Parhaillaan olen siis hoitovapaalla ja aion olla vielä ainakin yli vuoden, koska se on myös taloudellisesti mahdollista.

Näin olen ajatellut, että 45-vuotiaana pitää olla jo lapset tehtyinä ja "valmiina". Itseäni ajatellen tuon toivotun pikku kakkosen pitää olla jo tuloillaan masussa ennen kuin virallisesti täytän 40-v. Eli meillä on nyt vähän alle vuosi aikaa saada toinen pikkunen alulle.[/QUOTE]

Mutta elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin varallisuus, esimerkiksi terveys.
Mitä jos neljäkymppisenä saat lapsen jolla on joku vaikea kehitysvamma siksi että munasolusi eivät enää olleet laadukkaita?

Kyllä, nuorenakin voi saada vammaisen lapsen mutta riski kasvaa huomattavasti ja selkeästi lääkäritkin kehottavat pitämään kiirettä kun kolmekymppiä on lasissa.
 
*huoh* Enpä 36-vuotiaana kertaakaan kuullut olevani riskiryhmässä ikäni vuoksi. Ja oikein hyvin jaksoin kaksosvauvojen kanssa. :) Asiat ovat niin kovin tapauskohtaisia ja yksilöllisiä. Joku kokee olevansa ikäloppu nelikymppisenä ja joku elää virkeintä vaihetta elämässään. Joillakin biologia laittaa rajoja aiemmin kuin toisille.
 
En ole mitään mieltä, kukin tehköön kuten parhaaksi näkee. Yksi parhaista ystävistäni hankki lapsen 39-vuotiaana, ja on paras äiti minkä tiedän, ja kummityttöni suloisin ja fiksuin tuntemani lapsi. Ko. nainen ei myöskään olisi nuorempana ollut valmis äidiksi, sen tiedän hyvin. Hänelle ajoitus siis oli paras mahdollinen.
 
Mutta elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin varallisuus, esimerkiksi terveys.
Mitä jos neljäkymppisenä saat lapsen jolla on joku vaikea kehitysvamma siksi että munasolusi eivät enää olleet laadukkaita?

Kyllä, nuorenakin voi saada vammaisen lapsen mutta riski kasvaa huomattavasti ja selkeästi lääkäritkin kehottavat pitämään kiirettä kun kolmekymppiä on lasissa.


Terveys on tietenkin tärkeä asia. Kehitysvammaista lasta en ole valmis synnyttämään. Sitten jos lapselle terveeksi oletetulle lapselle tapahtuu jotain esim.synnytyksessä, niin sille ei voi sitten mitään. Ja kyllä, nuoremmatkin voivat saada vammaisia lapsia. Ei se ole pelkästään meidän vanhojen kääkkien "etuoikeus"...
 
Itse en koe 35 olevan vielä liian vanha äidiksi, parempi tehdä se lapsi hyvään parisuhteeseen myöhemmin, kuin ensimmäisen kakslahkeisen kanssa ihan vain siksi, että biologinen kello naksuttaa vieressä. Mitä valvomisen raskauteen tulee, niin eiköhän se ole kaiken ikäisille raskasta, jos se valvominen on viety äärimmäisyyksiin.
Kyllähän sitä nuorempana itsekkin piti 30 ihan ikäloppuina, mutta nyt 29 vuotiaana ajattelee ihan toisin. Pakko sanoa, että hyvä etten tehnyt lapsia silloin 10 vuotta sitten, vaan vasta nyt kun kotona olo ei kaada taloutta, eikä pennin venytyksestä tarvitse tehdä taidetta.
 
  • Tykkää
Reactions: Sintu74
Mutta elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin varallisuus, esimerkiksi terveys.
Mitä jos neljäkymppisenä saat lapsen jolla on joku vaikea kehitysvamma siksi että munasolusi eivät enää olleet laadukkaita?

Kyllä, nuorenakin voi saada vammaisen lapsen mutta riski kasvaa huomattavasti ja selkeästi lääkäritkin kehottavat pitämään kiirettä kun kolmekymppiä on lasissa.

Eiköhän toi kehitysvamma ole sellainen asia, että jokainen joka lasta yrittää ole jollain asteella asiaa miettinyt, riippumatta äidin iästä.
 
[QUOTE="vieras";25007794]Itse en koe 35 olevan vielä liian vanha äidiksi, parempi tehdä se lapsi hyvään parisuhteeseen myöhemmin, kuin ensimmäisen kakslahkeisen kanssa ihan vain siksi, että biologinen kello naksuttaa vieressä. Mitä valvomisen raskauteen tulee, niin eiköhän se ole kaiken ikäisille raskasta, jos se valvominen on viety äärimmäisyyksiin.
Kyllähän sitä nuorempana itsekkin piti 30 ihan ikäloppuina, mutta nyt 29 vuotiaana ajattelee ihan toisin. Pakko sanoa, että hyvä etten tehnyt lapsia silloin 10 vuotta sitten, vaan vasta nyt kun kotona olo ei kaada taloutta, eikä pennin venytyksestä tarvitse tehdä taidetta.[/QUOTE]

PEESI.
 
[QUOTE="vieras";25007811]Eiköhän toi kehitysvamma ole sellainen asia, että jokainen joka lasta yrittää ole jollain asteella asiaa miettinyt, riippumatta äidin iästä.[/QUOTE]

Ja tällekin PEESI.
 
ai,en mä koe olevani vanha edes siihen lapsen saamiseen..esikoista yritettiin 2 vuotta ( sillon reilu 12 v sitten ) ja raskaus sai alkunsa clomeilla,nyt sitten ajatus oli tulee jos on tullakseen ja 5:en kk:den "yrittämisen" jälkeen olinkin raskaana :) joten ei toi ikäjuttu ainakaan mun kohdalla päde millään lailla...
 
Lapsia voi saada niin kauan kun voi ja sitten loppu. Itse olen saanut 2 lasta alle 35-vuotiaana ja kaksi yli 35-vuotiaana. Kaikki kunnossa ja keskenmenoja saman verran. Kun sain "vanhana" yhden lapsen, huomattavasti nuorempi siskoni menetti omansa. Kovin paljon ei voi suunnotella, mutta siinä menee raja, että jos äidin henki on uhattuna, on parasta lopettaa.
 

Yhteistyössä