mitä mieltä tästä lapsen hoitojärjestelystä?

[help!]

eli ex-mieheni ja minä asumme eri paikkakunnilla (100 km välimatka) ja hoidamme lasta vuoroviikoin. lapsella on siis kaksi eri hoitopaikkaa. kummallakin vanhemmalla on työpaikat siis omilla paikkakunnillaan emmekä voi/eikä haluta muuttaa. mitä ajattelette onko lapsen kannalta hyvä järjestely tällainen? tuntuu ettei lapsi oikein ymmärrä missä hänen koti on. hän puhuu vain äidin ja isin kodista. säälittää ja rasittaa tämä tilanne. epäilen ettei isä suostu järjestelyyn että hän pitäisi lasta vain joka toinen viikonloppu. toisaalta minullakin on omia menoja eikä minulla ole ketään paikkakunnalla joka voisi hoitaa lasta. lapsi valittaa minun luona ollessaan että ikävöi isäänsä ja itkee välillä. en tiedä onko totta mutta isän luona ei valita ikävää. voisiko sopeutua tilanteeseen että lapsi muuttaisi isän luokse ja vierailisi minun luona joka toinen viikonloppu? olen solmussa tämän asian kanssa. mistä tällaisiin pulmiin voisi saada apua?!

 

[kauheeta]

Kyllä ehdottomasti antaisin lapsen muuttaa isälleen, varmasti ikävöisin lasta kovasti mutta lapsen parasta ajattelisn.

 

[--]

Minkäikäinen lapsi?

Ajattele tykkäisitkö itse asua viikon siellä ja viikon tuolla, tuskimpa. Kyllä pieni lapsi tarvitsee kiinteän kodin, vaikka se isää tai äitiä saattaisi kirpaista. Kysehän ei ole heidän hyvinvoinnistaan vaan sen lapsen. Miettikää sen etuja. Voisi olla parempi että on jommallakummalla vanhemmallaan pääosan ajasta. Joka tapauksessa kouluun mentäessä joudutte asian päättämään.

 

[neuvoja]

en osaa antaa. Mutta minusta kuulostaa, että lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi sinun luona jos uskaltaa sinulle avautua isänkaipuusta. Ilmeisesti ei uskalla kertoa isälle äidin ikävästä?

 

[kaisa]

Minkä ikäinen lapsi?

 

[ap]

3 vuotias.

 

[vieras]

Musta on ihanaa kun joku äiti kerrankin ajattelee lastaan - ei siis sitä että itse joutuisi mahdollisesti maksamaan elatusmaksua.

Jos lapsi kerran kaipaa isäänsä, ni ehdottomasti ainakin kokeilisin miten suhtautuu ollessaan isän luona pidempiä aikoja!

Tsemppiä- vaikeita päätöksiä nämä.

 

[Juu]

en osaa antaa. Mutta minusta kuulostaa, että lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi sinun luona jos uskaltaa sinulle avautua isänkaipuusta. Ilmeisesti ei uskalla kertoa isälle äidin ikävästä?

Tai sitten ei vain ikävöi äitiään.

Kokeilkaa hetken aikaa sitä että on isällään ja sinulla joka toinen viikonloppu. Ja ehkä välillä pidempiä pätkiä, lomia ym. Eihän tuo matka nyt niin pitkä ole ettetkö voisi ajaa esim. muutamaksi tunniksi katsomaan niilläkin viikoilla kun ei ole sinun luonasi?

 

[ap]

isä uhkailee välillä että hakee yksinhuoltajuutta. toisaalta tuntuu että ehkä olen kuitenkin tärkeämpi lapselle kuin isä. kun lapsi esim tulee minun luokseni hän ilahtuu silmittömästi ja suurinpiirtein hyppää syliin. isää hän toki odottaa, mutta käyttäytyy eri tavalla. esim sanoo vaan lähdetään isi.

 

[vieras]

Miettisitte ennenkun eroatte!!!!!! Mikään noista vaihtoehdoista ei ole lapsen kannalta hyvä. Noin sitä kasvatetaan taas yksi turvaton, heikosti kiintynyt lapsi. Joko seilataan kahden kodin väliä tai sit näkee toista vanhempaansa vain harvoin. Jos miettisitte rehellisesti, ei eroaminen ole mitenkään lapsen kannalta hyvä. Se on yksi suurimmista traumoista joka lasta voi kohdata ja vaikuttaa erittäin negatiivisesti lapsen kasvuun ja henkiseen kehitykseen. Asia jota on tutkittu paljon mutta josta ei saisi ääneen puhua. Ja kuitenkin joka toinen eroaa. Kaikilla ei todellakaan ole taustalla väkivaltaa tms. vaan silkkaa itsekkyyttä, mukavuudenhalua, kyllästymistä jne.

 

[Miili]

Voi teitä. Mä miettisin tossa tilanteessa ihan oikeesti mahdollisuutta muuttaa isin kanssa samalle paikkakunnalle. Lapsella ois ainakin yks pysyvä paikka, päivähoito. En usko että laps olis onnellinen jos ei näkis äitiään kun joskus viikonloppusin ... en tiedä oisko toisinpäinkään hyvä, mutta toi teidän nykyjärjestely on huono, tulee sellainen olo ettei oo oikeeta kotia ollenkaan.

 

[salla]

no montaa vuotta tää teidän järjestelynne ei kuitenkaan toimi, koulua ei voi käydä monellä paikkakunnalla joten viimeistään silloin on lapsen muutettava yhteen paikkaan asumaan. kannattaisiko miettiä vähän jo tulevaisuuttakin?

 

[ap]

Miettisitte ennenkun eroatte!!!!!! Mikään noista vaihtoehdoista ei ole lapsen kannalta hyvä. Noin sitä kasvatetaan taas yksi turvaton, heikosti kiintynyt lapsi. Joko seilataan kahden kodin väliä tai sit näkee toista vanhempaansa vain harvoin. Jos miettisitte rehellisesti, ei eroaminen ole mitenkään lapsen kannalta hyvä. Se on yksi suurimmista traumoista joka lasta voi kohdata ja vaikuttaa erittäin negatiivisesti lapsen kasvuun ja henkiseen kehitykseen. Asia jota on tutkittu paljon mutta josta ei saisi ääneen puhua. Ja kuitenkin joka toinen eroaa. Kaikilla ei todellakaan ole taustalla väkivaltaa tms. vaan silkkaa itsekkyyttä, mukavuudenhalua, kyllästymistä jne.

Haista kuule huilu! Älä puhu asioista joista et tiedä mitään!!!! Kun sanot että: "Kaikilla ei todellakaan ole taustalla väkivaltaa tms. vaan silkkaa itsekkyyttä, mukavuudenhalua, kyllästymistä jne.[/quote]" niin mistä tiedät onko miellä ollut taustalla väkivaltaa??? nimittäin on! henkistä ja fyysistä!!! että painu v*ttuun mielipiteinesi kanssa!

 

[ap]

Voi teitä. Mä miettisin tossa tilanteessa ihan oikeesti mahdollisuutta muuttaa isin kanssa samalle paikkakunnalle. Lapsella ois ainakin yks pysyvä paikka, päivähoito. En usko että laps olis onnellinen jos ei näkis äitiään kun joskus viikonloppusin ... en tiedä oisko toisinpäinkään hyvä, mutta toi teidän nykyjärjestely on huono, tulee sellainen olo ettei oo oikeeta kotia ollenkaan.

Minä en työtäni jätä ja muuta työttömäksi norkoilemaan jonnekin missä en halua olla!

 

Voi teitä. Mä miettisin tossa tilanteessa ihan oikeesti mahdollisuutta muuttaa isin kanssa samalle paikkakunnalle. Lapsella ois ainakin yks pysyvä paikka, päivähoito. En usko että laps olis onnellinen jos ei näkis äitiään kun joskus viikonloppusin ... en tiedä oisko toisinpäinkään hyvä, mutta toi teidän nykyjärjestely on huono, tulee sellainen olo ettei oo oikeeta kotia ollenkaan.

Minä en työtäni jätä ja muuta työttömäksi norkoilemaan jonnekin missä en halua olla!

Voithan sinä muuttaa lähemmäs! Minullakin on työmatka 70 kilometriä suuntaansa. Niin olisi helpompaa hoitaa asumiset.

 

[ap]

Voi teitä. Mä miettisin tossa tilanteessa ihan oikeesti mahdollisuutta muuttaa isin kanssa samalle paikkakunnalle. Lapsella ois ainakin yks pysyvä paikka, päivähoito. En usko että laps olis onnellinen jos ei näkis äitiään kun joskus viikonloppusin ... en tiedä oisko toisinpäinkään hyvä, mutta toi teidän nykyjärjestely on huono, tulee sellainen olo ettei oo oikeeta kotia ollenkaan.

Minä en työtäni jätä ja muuta työttömäksi norkoilemaan jonnekin missä en halua olla!

Voithan sinä muuttaa lähemmäs! Minullakin on työmatka 70 kilometriä suuntaansa. Niin olisi helpompaa hoitaa asumiset.

ei käytännössä kyllä toimi. joutuisin muuttamaan jonnekin keskelle maaseutua yksin, ei kiitos.

 

Voi teitä. Mä miettisin tossa tilanteessa ihan oikeesti mahdollisuutta muuttaa isin kanssa samalle paikkakunnalle. Lapsella ois ainakin yks pysyvä paikka, päivähoito. En usko että laps olis onnellinen jos ei näkis äitiään kun joskus viikonloppusin ... en tiedä oisko toisinpäinkään hyvä, mutta toi teidän nykyjärjestely on huono, tulee sellainen olo ettei oo oikeeta kotia ollenkaan.

Minä en työtäni jätä ja muuta työttömäksi norkoilemaan jonnekin missä en halua olla!

Voithan sinä muuttaa lähemmäs! Minullakin on työmatka 70 kilometriä suuntaansa. Niin olisi helpompaa hoitaa asumiset.

ei käytännössä kyllä toimi. joutuisin muuttamaan jonnekin keskelle maaseutua yksin, ei kiitos.

Eli et halua oikeasti tehdä asialle mitään. No, omapa on lapsesi, jolle kiusaa teet itsekkyytesi takia.

 

[ap]

Voi teitä. Mä miettisin tossa tilanteessa ihan oikeesti mahdollisuutta muuttaa isin kanssa samalle paikkakunnalle. Lapsella ois ainakin yks pysyvä paikka, päivähoito. En usko että laps olis onnellinen jos ei näkis äitiään kun joskus viikonloppusin ... en tiedä oisko toisinpäinkään hyvä, mutta toi teidän nykyjärjestely on huono, tulee sellainen olo ettei oo oikeeta kotia ollenkaan.

Minä en työtäni jätä ja muuta työttömäksi norkoilemaan jonnekin missä en halua olla!

Voithan sinä muuttaa lähemmäs! Minullakin on työmatka 70 kilometriä suuntaansa. Niin olisi helpompaa hoitaa asumiset.

ei käytännössä kyllä toimi. joutuisin muuttamaan jonnekin keskelle maaseutua yksin, ei kiitos.

Eli et halua oikeasti tehdä asialle mitään. No, omapa on lapsesi, jolle kiusaa teet itsekkyytesi takia.

voi hyvä ihme! ai oikein kiusaa teen! äitikö tässä on ainoa joka voi joustaa. eikö isän tarvitse tehdä mitään kompromissejä????

 

[taya]

Miettisitte ennenkun eroatte!!!!!! Mikään noista vaihtoehdoista ei ole lapsen kannalta hyvä. Noin sitä kasvatetaan taas yksi turvaton, heikosti kiintynyt lapsi. Joko seilataan kahden kodin väliä tai sit näkee toista vanhempaansa vain harvoin. Jos miettisitte rehellisesti, ei eroaminen ole mitenkään lapsen kannalta hyvä. Se on yksi suurimmista traumoista joka lasta voi kohdata ja vaikuttaa erittäin negatiivisesti lapsen kasvuun ja henkiseen kehitykseen. Asia jota on tutkittu paljon mutta josta ei saisi ääneen puhua. Ja kuitenkin joka toinen eroaa. Kaikilla ei todellakaan ole taustalla väkivaltaa tms. vaan silkkaa itsekkyyttä, mukavuudenhalua, kyllästymistä jne.

Tällaiset kommentit on kaikkea muuta kuin rakentavia. Tottakai lapselle on parempi, että vanhemmat ovat erillään onnellisia, kuin yhdessä onnettomia. Olen itase avioerolapsi ja olin pelkästään helpottunut kun ero tuli.

 

[minä]

Hirmuisen raskaaltahan tuo lapselle kuulostaa. Miten olette tuohon tilanteeseen joutuneet? Kyllä minusta siinä vaiheessa kun toinen muuttaa noin kauas, niin pitäisi miettiä muita ratkaisuja kuin viikko siellä viikko täällä. Ja kuten joku tuossa mainitsikin, muutaman vuoden kuluttua on jo koulukin edessä. Yrittäkää löytää joku pysyvä ratkaisu, jotta pieni ei joudu kärsimään enempää.

 

Voi teitä. Mä miettisin tossa tilanteessa ihan oikeesti mahdollisuutta muuttaa isin kanssa samalle paikkakunnalle. Lapsella ois ainakin yks pysyvä paikka, päivähoito. En usko että laps olis onnellinen jos ei näkis äitiään kun joskus viikonloppusin ... en tiedä oisko toisinpäinkään hyvä, mutta toi teidän nykyjärjestely on huono, tulee sellainen olo ettei oo oikeeta kotia ollenkaan.

Minä en työtäni jätä ja muuta työttömäksi norkoilemaan jonnekin missä en halua olla!

Voithan sinä muuttaa lähemmäs! Minullakin on työmatka 70 kilometriä suuntaansa. Niin olisi helpompaa hoitaa asumiset.

ei käytännössä kyllä toimi. joutuisin muuttamaan jonnekin keskelle maaseutua yksin, ei kiitos.

Eli et halua oikeasti tehdä asialle mitään. No, omapa on lapsesi, jolle kiusaa teet itsekkyytesi takia.

voi hyvä ihme! ai oikein kiusaa teen! äitikö tässä on ainoa joka voi joustaa. eikö isän tarvitse tehdä mitään kompromissejä????

Miksi sinun pitää olla samanlainen kuin kompromisseihin suostumaton isä? Pata kattilaa soimaa. Vai onko kyse arvovallasta? Lapsen eduista viis.

 

[ap]

Miettisitte ennenkun eroatte!!!!!! Mikään noista vaihtoehdoista ei ole lapsen kannalta hyvä. Noin sitä kasvatetaan taas yksi turvaton, heikosti kiintynyt lapsi. Joko seilataan kahden kodin väliä tai sit näkee toista vanhempaansa vain harvoin. Jos miettisitte rehellisesti, ei eroaminen ole mitenkään lapsen kannalta hyvä. Se on yksi suurimmista traumoista joka lasta voi kohdata ja vaikuttaa erittäin negatiivisesti lapsen kasvuun ja henkiseen kehitykseen. Asia jota on tutkittu paljon mutta josta ei saisi ääneen puhua. Ja kuitenkin joka toinen eroaa. Kaikilla ei todellakaan ole taustalla väkivaltaa tms. vaan silkkaa itsekkyyttä, mukavuudenhalua, kyllästymistä jne.

Tällaiset kommentit on kaikkea muuta kuin rakentavia. Tottakai lapselle on parempi, että vanhemmat ovat erillään onnellisia, kuin yhdessä onnettomia. Olen itase avioerolapsi ja olin pelkästään helpottunut kun ero tuli.

sama juttu. toivoin että vanhemmat eivät kiusaisi minua enää yhdessä olemisella ja eroaisivat. kaikista pahinta lapsellemme olisi jos olisimme yhdessä!!!

 

[r]

Lapsen kannalta tuo teidän nykyjärjestelynne kuulostaa mahdollisimman huonolta. Jatkuvana heittopussina oloa, ei pysyvää kotia missään ja koko ajan elintilanteet muuttuvat. 3-vuotiaalle erittäin raskasta ja stressaavaa. Teidän tilanteessanne varmaan lähtisin siitä, että toinen on lähivanhempi ja toinen on etävanhempi. Lapsella on oltava pysyvä koti. Ja kuten joku jo totesi, niin koulun alkaessa tämä tilanne tulee eteen ihan pakon sanelemana, ellei kumpikaan ole valmis muuttamaan toisen asuinpaikkakunnan läheisyyteen.

 

[e]

Teillä on ollut suhteessanne väkivaltaa? Onko miehesi siis pahoinpidellyt sinua vai sinä häntä?
Vaikuttaa meinaan aika vahvasti siihen päätökseen, että kumman vanhemman luona lapsen olisi parempi olla.

 

[ap]

mies humalassa pahoinpidellyt minua, mutta minä myös riidoissa ollut väkivaltainen. Tosin en enää pitkään aikaan, mutta myöhemmin mies jatkoi yksipuolisesti väkivaltaisuutta. Juttelin juuri miehen kanssa asiasta ja hän ei haluaisi muuttaa tilannetta, vaikka selitin asian, miten olisi parasta lapsen kannalta. haluaa nähdä useammin kuin kahtena viikonloppuna kuukaudessa mutta ei olisi kovin ilahtunut jos lapsi olisi pääasiassa hänellä eli tilanne vaan mutkistuu.