V
"vieras"
Vieras
Onko muilla kokemusta tälläisestä?
Äitini on siis todella hyökkäävä, aina oikeassa ja tietää kaiken parhaiten.
Puhuu enimmäkseen itsestään eikä juuri kuuntele muita, mutta olettaa senkin edestä tietävänsä aina muiden ajatukset ja tunteet tai käyttäytymisen syyt.
Valehtelee surutta jatkuvasti,asioista joista ei todellakaan tarvitsisi valehdella.
Voi helposti valehdella jonkun ihmisen, ammattilaisen tms. sanoneen jotain joka puoltaa hänen mielipidettään ihan vain vakuuttakseen olevansa oikeassa.
On todella äkkipikainen ja sanoo mielipiteensä ilmoille ennenkuin toinen ehtii saada edes lausetta loppuun.
On jatkuvasti jossain omassa kuplassaan,ei kuule 80% puheistani ja puhuu surutta päälle ja vaihtaa aihetta johonkin ihan muuhun.
Jos en vastaa sillä sekunnilla puhelimeen tai ovikelloon, alkaa kamala tenttaus miksi en vastannut ja tuijottaminen pistävällä katseellaan joka saa aina kädet tärisemään ja sydämen pamppailemaan.
Jos sanon että olin vessassa ja tulin heti kun sain housut jalkaani, hän jatkaa kuinka kauan joutui odottelemaan että avaan oven(vaikka painoi kerran ovikelloa ja minulla kesti ehkä minuutti tulla ovelle).
Jos en tee asioita kuten hän haluaa ja silloinkun hän haluaa(esim. halua tavata häntä juuri silloin tai tuoda lastani yökylään hänen luokseen juuri silloin), alkaa taas tenttaus ja tivaus siitä että mitä minä sitten oikein teen kun en kerta voi?!
Kun sanon että minunko pitäisi päivystää hänen tarpeitansa varten kokoajan, hän sanoo että ei tietenkään mutta toistaa taas pian käytöksensä.
Äidin käytöstä hallitsee ristiriitaisuus.
Hän auttaa rahallisesti koska tahtoo, mutta syyllistää jälkeenpäin siitä miten olen ajanut hänet vararikkoon tai miten hän JOUTUU auttamaan minua.
Hän sanoo että itsepä teet valintasi miehen, koulun, työn, lastenkasvatuksen jne. suhteen mutta yrittää kuitenkin ohjailla valintojani manipuloimalla ja valehtelemalla.
Hän sanoo että olet lahjakas ja fiksu, mutta kuitenkin aliarvioi ja lyttää tämän tästä.
Jos sanon häiritsevästä käytöksestä rauhallisesti ja asiallisesti, hän hyssyttelee ja kieltää käyttäytyvänsä väärin tai heittäytyy marttyyriksi "olen sinun eteesi tehnyt sitä ja tätä ja sinä minua kritisoit" tai alkaa piikitellä minua vioistani.
Jos hermostun, hän kritisoi minua hermostumisesta huutamalla kahta kauheammin.
Tuntuu että hän on TÄYSIN sokea omille vioilleen tai kykenemätön ottamaan mitään vastuuta käytöksestään tai pohtimaan sitä, vaan vika on aina vain minussa..
Äitini on siis todella hyökkäävä, aina oikeassa ja tietää kaiken parhaiten.
Puhuu enimmäkseen itsestään eikä juuri kuuntele muita, mutta olettaa senkin edestä tietävänsä aina muiden ajatukset ja tunteet tai käyttäytymisen syyt.
Valehtelee surutta jatkuvasti,asioista joista ei todellakaan tarvitsisi valehdella.
Voi helposti valehdella jonkun ihmisen, ammattilaisen tms. sanoneen jotain joka puoltaa hänen mielipidettään ihan vain vakuuttakseen olevansa oikeassa.
On todella äkkipikainen ja sanoo mielipiteensä ilmoille ennenkuin toinen ehtii saada edes lausetta loppuun.
On jatkuvasti jossain omassa kuplassaan,ei kuule 80% puheistani ja puhuu surutta päälle ja vaihtaa aihetta johonkin ihan muuhun.
Jos en vastaa sillä sekunnilla puhelimeen tai ovikelloon, alkaa kamala tenttaus miksi en vastannut ja tuijottaminen pistävällä katseellaan joka saa aina kädet tärisemään ja sydämen pamppailemaan.
Jos sanon että olin vessassa ja tulin heti kun sain housut jalkaani, hän jatkaa kuinka kauan joutui odottelemaan että avaan oven(vaikka painoi kerran ovikelloa ja minulla kesti ehkä minuutti tulla ovelle).
Jos en tee asioita kuten hän haluaa ja silloinkun hän haluaa(esim. halua tavata häntä juuri silloin tai tuoda lastani yökylään hänen luokseen juuri silloin), alkaa taas tenttaus ja tivaus siitä että mitä minä sitten oikein teen kun en kerta voi?!
Kun sanon että minunko pitäisi päivystää hänen tarpeitansa varten kokoajan, hän sanoo että ei tietenkään mutta toistaa taas pian käytöksensä.
Äidin käytöstä hallitsee ristiriitaisuus.
Hän auttaa rahallisesti koska tahtoo, mutta syyllistää jälkeenpäin siitä miten olen ajanut hänet vararikkoon tai miten hän JOUTUU auttamaan minua.
Hän sanoo että itsepä teet valintasi miehen, koulun, työn, lastenkasvatuksen jne. suhteen mutta yrittää kuitenkin ohjailla valintojani manipuloimalla ja valehtelemalla.
Hän sanoo että olet lahjakas ja fiksu, mutta kuitenkin aliarvioi ja lyttää tämän tästä.
Jos sanon häiritsevästä käytöksestä rauhallisesti ja asiallisesti, hän hyssyttelee ja kieltää käyttäytyvänsä väärin tai heittäytyy marttyyriksi "olen sinun eteesi tehnyt sitä ja tätä ja sinä minua kritisoit" tai alkaa piikitellä minua vioistani.
Jos hermostun, hän kritisoi minua hermostumisesta huutamalla kahta kauheammin.
Tuntuu että hän on TÄYSIN sokea omille vioilleen tai kykenemätön ottamaan mitään vastuuta käytöksestään tai pohtimaan sitä, vaan vika on aina vain minussa..
