Mitä mieltä olette tosi piheistä ihmisistä, jotka pihistelevät joka asiassa, vaikka rahaa on paljon???????

[vieras]

No mulla on yks tuollainen ystävä. Esim. ostaa vain yhden sämpylän kun lapsi (5v) ei kumminkaa jaksa syödä, ja yleensä jää itse hyvin vähälle. Jos menee vaikka Muumimaailmaan, niin eväät kotoa mukaan. Minä en ainakaan viitsi vaivautua, rahaa menee kyllä niin ei siinä nyt yksi ateria paljon tee lisää. Ja jos matkamuistoja ostetaan niin mahdollisimman pieni. Olen ollutkin niiiiiin ilkee että olen ostanut sitten omalle lapselle minkä on halunnut, en ole hintaa katsellut, oon mä pirullinen. No nuo nyt on pieniä mutta rasittavia juttuja kun joka sentin perään pitää itkeä, eikä heilläkään kyllä rahasta ole kiinni.

Toi ei ole pihistelyä.

Yksi sämpylä ei täytä aikuista, oli sitten kokonainen tai jämät.

Jos kerran kesässä käy jossakin huvipuistossa niin mitä ylivoimaisen vaivalloista on ottaa mukaan omat eväät? Ne ovat paljon terveellisempiäkin, hinnasta puhumattakaan.

Matkamuistokrääsät ovat aivan turhia, samalla tavalla kuin Kinder-lelut.

Ja jos käy kerran kesässä jossain niin eiköhän se kuulu lasten yleissivitykseenkin päästä vaikka ravintolaan syömään?

No kyllä meillä päin ainakin on ravintoloita, ei tarvitse niitä yleissivistäviä ravintolavierailuja lomareissuun säästää.

 

[vieras]

Itseäni lähinnä ihmetyttää ihmiset, jotka elävät jatkuvasti yli varojensa. Luottotilejä löytyy joka vaatekauppaan ja kaikki hankintaan osamaksulla.

Samaa mieltä, meille ei ole mitään ostettu osamaksulla. Sen verran pitää olla sukanvarressa että perustarpeet pystyy ostamaan, vaikka pesukone hajoaisi niin ei muuta kuin uusi tilalle.

 

[vieras]

No mulla on yks tuollainen ystävä. Esim. ostaa vain yhden sämpylän kun lapsi (5v) ei kumminkaa jaksa syödä, ja yleensä jää itse hyvin vähälle. Jos menee vaikka Muumimaailmaan, niin eväät kotoa mukaan. Minä en ainakaan viitsi vaivautua, rahaa menee kyllä niin ei siinä nyt yksi ateria paljon tee lisää. Ja jos matkamuistoja ostetaan niin mahdollisimman pieni. Olen ollutkin niiiiiin ilkee että olen ostanut sitten omalle lapselle minkä on halunnut, en ole hintaa katsellut, oon mä pirullinen. No nuo nyt on pieniä mutta rasittavia juttuja kun joka sentin perään pitää itkeä, eikä heilläkään kyllä rahasta ole kiinni.

Toi ei ole pihistelyä.

Yksi sämpylä ei täytä aikuista, oli sitten kokonainen tai jämät.

Jos kerran kesässä käy jossakin huvipuistossa niin mitä ylivoimaisen vaivalloista on ottaa mukaan omat eväät? Ne ovat paljon terveellisempiäkin, hinnasta puhumattakaan.

Matkamuistokrääsät ovat aivan turhia, samalla tavalla kuin Kinder-lelut.

Ja jos käy kerran kesässä jossain niin eiköhän se kuulu lasten yleissivitykseenkin päästä vaikka ravintolaan syömään?

No kyllä meillä päin ainakin on ravintoloita, ei tarvitse niitä yleissivistäviä ravintolavierailuja lomareissuun säästää.

No niin varmaan heilläkin päin, luulisin että Hesasta löytyy. Mutta monenko pihin ihmisen sinä olet nähnyt vievän lapsiaan ravintolaan syömään, varsinkaan ellei sitä malta tehdä edes lomareissulla.

 

[vieras]

Tuommoiset huvipuistojen eväsjutut on minusta ihan se ja sama. Meillä ainakin lapset nauttii hirmuisesti niistä eväsretkistäkin eli kaiketi myös hyvätuloisten lapset voi nauttia.

Mutta se mua ärsyttää, jos pihistellään ns. väärissä kohdissa ja korostetaan sitä ettei ole rahaa. vaikka siis onkin. Esim. juuri tässä taannoin eräs äiti valitti minulle ettei ole rahaa ostaa vauvalle uutta kaukaloa joten osti sen käytettynä. Seuraava lause häneltä olikin sellainen, että kertoi juuri ostaneensa konserttiliput jotka siten taas maksoivat melkein kaksi kertaa sen turvakaukalon hinnan.

 

[häh]

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot - tekee rikkaaksi lämmittää syräntä kun on pullee pankkitili

Ja elämätön elämä.

Miten niin elämätön elämä?

Muakin kiinostaa, että miten niin elämätön elämä. Törsäilykö siitä elämästä tekee jotenkin sisällöllisesti rikkaampaa? Tuhlaamisestako se oikea nautinto saadaan?

 

[vieras]

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot - tekee rikkaaksi lämmittää syräntä kun on pullee pankkitili

Ja elämätön elämä.

Miten niin elämätön elämä?

Muakin kiinostaa, että miten niin elämätön elämä. Törsäilykö siitä elämästä tekee jotenkin sisällöllisesti rikkaampaa? Tuhlaamisestako se oikea nautinto saadaan?

Tyylin ensin rahat ovat ihan lopussa ja odotellaan tukia, kun tuet on tilillä pistetään kaikki sileeksi ja taas kituutetaan. =)

 

[vieras]

Tuommoiset huvipuistojen eväsjutut on minusta ihan se ja sama. Meillä ainakin lapset nauttii hirmuisesti niistä eväsretkistäkin eli kaiketi myös hyvätuloisten lapset voi nauttia.

Mutta se mua ärsyttää, jos pihistellään ns. väärissä kohdissa ja korostetaan sitä ettei ole rahaa. vaikka siis onkin. Esim. juuri tässä taannoin eräs äiti valitti minulle ettei ole rahaa ostaa vauvalle uutta kaukaloa joten osti sen käytettynä. Seuraava lause häneltä olikin sellainen, että kertoi juuri ostaneensa konserttiliput jotka siten taas maksoivat melkein kaksi kertaa sen turvakaukalon hinnan.

Kai se nyt pitää tärkeyjärjestys asioissa olla?

 

[Rukoilijasirkka]

En ymmärrä ihmisiä, jotka on aina töissä, saadakseen rahaa, mutta sitten heille ei jää vapaa-aikaa edes käyttää sitä rahaa, vaan kitkutellaan köyhästi. Minusta siinä vaan ei ole järkeä.

 

[vieras]

No mulla on yks tuollainen ystävä. Esim. ostaa vain yhden sämpylän kun lapsi (5v) ei kumminkaa jaksa syödä, ja yleensä jää itse hyvin vähälle. Jos menee vaikka Muumimaailmaan, niin eväät kotoa mukaan. Minä en ainakaan viitsi vaivautua, rahaa menee kyllä niin ei siinä nyt yksi ateria paljon tee lisää. Ja jos matkamuistoja ostetaan niin mahdollisimman pieni. Olen ollutkin niiiiiin ilkee että olen ostanut sitten omalle lapselle minkä on halunnut, en ole hintaa katsellut, oon mä pirullinen. No nuo nyt on pieniä mutta rasittavia juttuja kun joka sentin perään pitää itkeä, eikä heilläkään kyllä rahasta ole kiinni.

Toi ei ole pihistelyä.

Yksi sämpylä ei täytä aikuista, oli sitten kokonainen tai jämät.

Jos kerran kesässä käy jossakin huvipuistossa niin mitä ylivoimaisen vaivalloista on ottaa mukaan omat eväät? Ne ovat paljon terveellisempiäkin, hinnasta puhumattakaan.

Matkamuistokrääsät ovat aivan turhia, samalla tavalla kuin Kinder-lelut.

Ja jos käy kerran kesässä jossain niin eiköhän se kuulu lasten yleissivitykseenkin päästä vaikka ravintolaan syömään?

No kyllä meillä päin ainakin on ravintoloita, ei tarvitse niitä yleissivistäviä ravintolavierailuja lomareissuun säästää.

No niin varmaan heilläkin päin, luulisin että Hesasta löytyy. Mutta monenko pihin ihmisen sinä olet nähnyt vievän lapsiaan ravintolaan syömään, varsinkaan ellei sitä malta tehdä edes lomareissulla.

Noissa lomakohteissahan ravintolat ovat ihan törkeän kalliita ja kaikki on jotain pitsa-hampparilinjaa. Ja meillä ainakin lomareissuilla on menomatkalla omat eväät mukana, koska minua ainakin etoo syödä useampana päivänä peräkkäin "ravintolaruokaa". Mieluummin välillä syön ihan omia eväsleipiä, kuin jotain huoltoasemien höttösämpylöitä tai ranskalaisia tai hampurilaisia.

 

[Lily of the valley]

Omapa on päänvaivansa, mulle ihan sama niin kauan kuin sitä ei tehdä muiden ihmisten ja heidän rahojensa kustannuksella. Mutta sitten jos ei raaskita omalla autolla ajaa minnekään, mutta esim. kaverin tai sukulaisen kyydillä raaskitaan, niin se on jo aika dorkaa.

 

[pihistelijä]

Mä oon just tollanen pihistelijä. Meillä 1 lapsi, mutta kun perhe tästä kasvaa niiin voin jo niin kuvitella, kun mä Mäkkärin autokaistalla jättäisin ne limut ostamassa ja hakisin euron Rainbow-colan Prismasta

Ei ihminen voi luonteelleen mitään. Mullakin kyllä on rahaa (useampia tuhansia tilillä, vaikka oonkin kotihoidontuella) mutta en vaan oikeen raaski ikinä ostaa mitään. Koen mielihyvää säästämisestä. Säästyneillä rahoilla sitten matkustellaan tai ostetaan jotain kivaa kotiin.

 

[shihtzu]

Itseäni lähinnä ihmetyttää ihmiset, jotka elävät jatkuvasti yli varojensa. Luottotilejä löytyy joka vaatekauppaan ja kaikki hankintaan osamaksulla.

Samaa mieltä, meille ei ole mitään ostettu osamaksulla. Sen verran pitää olla sukanvarressa että perustarpeet pystyy ostamaan, vaikka pesukone hajoaisi niin ei muuta kuin uusi tilalle.

No kaikilla ei ole sitä rahaa siellä sukanvarressa, tai on ehkä ollut, mutta se on pitänyt käyttää johonkin muuhun ja on tullut tarvetta taas hankkia jotain oleellista, niin ilmanko pitäisi olla vaikka puoli vuotta, että saa rahat kasaan.
Kaikilla kun ei ole niin suuret tulot, että pystyy isoja summia säästämään ja vaikka pistäisi sen 20 euroa kuukaudessa, niin aika monta kuukautta saa säästää ennen kuin parisataa on säästössä ja sillä et kyllä vielä kunnon pesukonetta saa. Niin ja parempi on ostaa heti kunnollinen kuin ensin joku huonompi ja sitten kun on varaa parempi.

 

[sama]

Tuommoiset huvipuistojen eväsjutut on minusta ihan se ja sama. Meillä ainakin lapset nauttii hirmuisesti niistä eväsretkistäkin eli kaiketi myös hyvätuloisten lapset voi nauttia.

Mutta se mua ärsyttää, jos pihistellään ns. väärissä kohdissa ja korostetaan sitä ettei ole rahaa. vaikka siis onkin. Esim. juuri tässä taannoin eräs äiti valitti minulle ettei ole rahaa ostaa vauvalle uutta kaukaloa joten osti sen käytettynä. Seuraava lause häneltä olikin sellainen, että kertoi juuri ostaneensa konserttiliput jotka siten taas maksoivat melkein kaksi kertaa sen turvakaukalon hinnan.

Kai se nyt pitää tärkeyjärjestys asioissa olla?

Ilmeisesti sitten. Oma tärkeysjärjestykseni vain on hieman erilainen.

 

[vieras]

No mulla on yks tuollainen ystävä. Esim. ostaa vain yhden sämpylän kun lapsi (5v) ei kumminkaa jaksa syödä, ja yleensä jää itse hyvin vähälle. Jos menee vaikka Muumimaailmaan, niin eväät kotoa mukaan. Minä en ainakaan viitsi vaivautua, rahaa menee kyllä niin ei siinä nyt yksi ateria paljon tee lisää. Ja jos matkamuistoja ostetaan niin mahdollisimman pieni. Olen ollutkin niiiiiin ilkee että olen ostanut sitten omalle lapselle minkä on halunnut, en ole hintaa katsellut, oon mä pirullinen. No nuo nyt on pieniä mutta rasittavia juttuja kun joka sentin perään pitää itkeä, eikä heilläkään kyllä rahasta ole kiinni.

Toi ei ole pihistelyä.

Yksi sämpylä ei täytä aikuista, oli sitten kokonainen tai jämät.

Jos kerran kesässä käy jossakin huvipuistossa niin mitä ylivoimaisen vaivalloista on ottaa mukaan omat eväät? Ne ovat paljon terveellisempiäkin, hinnasta puhumattakaan.

Matkamuistokrääsät ovat aivan turhia, samalla tavalla kuin Kinder-lelut.

Ja jos käy kerran kesässä jossain niin eiköhän se kuulu lasten yleissivitykseenkin päästä vaikka ravintolaan syömään?

No kyllä meillä päin ainakin on ravintoloita, ei tarvitse niitä yleissivistäviä ravintolavierailuja lomareissuun säästää.

No niin varmaan heilläkin päin, luulisin että Hesasta löytyy. Mutta monenko pihin ihmisen sinä olet nähnyt vievän lapsiaan ravintolaan syömään, varsinkaan ellei sitä malta tehdä edes lomareissulla.

Noissa lomakohteissahan ravintolat ovat ihan törkeän kalliita ja kaikki on jotain pitsa-hampparilinjaa. Ja meillä ainakin lomareissuilla on menomatkalla omat eväät mukana, koska minua ainakin etoo syödä useampana päivänä peräkkäin "ravintolaruokaa". Mieluummin välillä syön ihan omia eväsleipiä, kuin jotain huoltoasemien höttösämpylöitä tai ranskalaisia tai hampurilaisia.

Me käydään kyllä ennen Muumimaailmoja yms. ihan kunnon ravintolassa syömässä tai sen jälkeen riippuen muusta ruokailusta. Tarvitaan kyllä ihan oikeaa ruokaa vähintään kerran päivässä, en kantele leipiä mukanani. Sitten tarpeen vaatiessa kohteessa voi vaikka jonkun hampurilaisen tai muun vetästä. No meillä matkoihin toki menee aikaa enemmän, että senkin takia pitää reissussa syödä oikea ruoka, kotiin ei pääse syömään, yleensä kyllä yövytäänkin kohteen lähellä.

 

[Huom]

No mulla on yks tuollainen ystävä. Esim. ostaa vain yhden sämpylän kun lapsi (5v) ei kumminkaa jaksa syödä, ja yleensä jää itse hyvin vähälle. Jos menee vaikka Muumimaailmaan, niin eväät kotoa mukaan. Minä en ainakaan viitsi vaivautua, rahaa menee kyllä niin ei siinä nyt yksi ateria paljon tee lisää. Ja jos matkamuistoja ostetaan niin mahdollisimman pieni. Olen ollutkin niiiiiin ilkee että olen ostanut sitten omalle lapselle minkä on halunnut, en ole hintaa katsellut, oon mä pirullinen. No nuo nyt on pieniä mutta rasittavia juttuja kun joka sentin perään pitää itkeä, eikä heilläkään kyllä rahasta ole kiinni.

Minä voisin olla vaikka tuo kaverisi. Ja sinä voisit olla yksi minun kaverini. Minäkin otan muumimaahan eväät mukaan ja ostan sieltä vain jotain hyvin pientä. Ja kaveri pistää kerralla menemään matkamuistomyymälässä: tulee t-paitaa, pyyhettä, pehmoa, leluja, you name it. Voi vaikka tehdä sen ihan minun kiusaksenikin.

Muutenkin minä ostan paljon käytettynä, kirppareilta ja tarjouksista ja hän ostaa kaiken täyteen hintaan ja Reimatecciahan sen tietenkin olla pitää.

 

[vieras]

Itseäni lähinnä ihmetyttää ihmiset, jotka elävät jatkuvasti yli varojensa. Luottotilejä löytyy joka vaatekauppaan ja kaikki hankintaan osamaksulla.

Samaa mieltä, meille ei ole mitään ostettu osamaksulla. Sen verran pitää olla sukanvarressa että perustarpeet pystyy ostamaan, vaikka pesukone hajoaisi niin ei muuta kuin uusi tilalle.

No kaikilla ei ole sitä rahaa siellä sukanvarressa, tai on ehkä ollut, mutta se on pitänyt käyttää johonkin muuhun ja on tullut tarvetta taas hankkia jotain oleellista, niin ilmanko pitäisi olla vaikka puoli vuotta, että saa rahat kasaan.
Kaikilla kun ei ole niin suuret tulot, että pystyy isoja summia säästämään ja vaikka pistäisi sen 20 euroa kuukaudessa, niin aika monta kuukautta saa säästää ennen kuin parisataa on säästössä ja sillä et kyllä vielä kunnon pesukonetta saa. Niin ja parempi on ostaa heti kunnollinen kuin ensin joku huonompi ja sitten kun on varaa parempi.

Kyllä sitä palkallisella ihmisellä nyt sen verran pitää palkkaa olla että jää vähän enemmän kuin 20e kuukaudessa yli, ellei ole niin suosittelen vaihtamaan alaa.

 

[oho]

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot - tekee rikkaaksi lämmittää syräntä kun on pullee pankkitili

Hautaanko meinasit mennä rahojesi kanssa??

Monilla on perijöitä. Harvoin rahaa/omaisuutta haudataan.

 

[vieras]

No mulla on yks tuollainen ystävä. Esim. ostaa vain yhden sämpylän kun lapsi (5v) ei kumminkaa jaksa syödä, ja yleensä jää itse hyvin vähälle. Jos menee vaikka Muumimaailmaan, niin eväät kotoa mukaan. Minä en ainakaan viitsi vaivautua, rahaa menee kyllä niin ei siinä nyt yksi ateria paljon tee lisää. Ja jos matkamuistoja ostetaan niin mahdollisimman pieni. Olen ollutkin niiiiiin ilkee että olen ostanut sitten omalle lapselle minkä on halunnut, en ole hintaa katsellut, oon mä pirullinen. No nuo nyt on pieniä mutta rasittavia juttuja kun joka sentin perään pitää itkeä, eikä heilläkään kyllä rahasta ole kiinni.

Minä voisin olla vaikka tuo kaverisi. Ja sinä voisit olla yksi minun kaverini. Minäkin otan muumimaahan eväät mukaan ja ostan sieltä vain jotain hyvin pientä. Ja kaveri pistää kerralla menemään matkamuistomyymälässä: tulee t-paitaa, pyyhettä, pehmoa, leluja, you name it. Voi vaikka tehdä sen ihan minun kiusaksenikin.

Muutenkin minä ostan paljon käytettynä, kirppareilta ja tarjouksista ja hän ostaa kaiken täyteen hintaan ja Reimatecciahan sen tietenkin olla pitää.

Heh en ole, mä ostan reimatecit tehtaanmyymälästä.

 

[Huom]

Niin se vielä, että eihän se pihistely tietenkään sovi. Palstailijoiden maailmassa pitää pistää kaikki menemään samantien. Vaikea se on varmaan tajuta, jos jonkun mielestä tuhlaaminen ei ole onni ja autuus.

 

[vieras]

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot - tekee rikkaaksi lämmittää syräntä kun on pullee pankkitili

Ja elämätön elämä.

Miten niin elämätön elämä?

Muakin kiinostaa, että miten niin elämätön elämä. Törsäilykö siitä elämästä tekee jotenkin sisällöllisesti rikkaampaa? Tuhlaamisestako se oikea nautinto saadaan?

Tyylin ensin rahat ovat ihan lopussa ja odotellaan tukia, kun tuet on tilillä pistetään kaikki sileeksi ja taas kituutetaan. =)

Vähänkö olette yksinkertaisia.

 

[vieras]

Niin se vielä, että eihän se pihistely tietenkään sovi. Palstailijoiden maailmassa pitää pistää kaikki menemään samantien. Vaikea se on varmaan tajuta, jos jonkun mielestä tuhlaaminen ei ole onni ja autuus.

Ei se tuhlaaminen, mutta minkä takia pitää parsia vanhoja alushousuja sadatta kertaa jos olisi varaa ostaa vaikka uudetkin alushousut?

 

[hemuli]

Siis oikeesti miten tuhlaaminen ja törsääminen tekee elämästä jotenki arvokkaampaa tai eletympää elämää? En saanu siihen vielä vastausta?
Itse elän sellaista elämää jota haluan elää, vaikka siihen liittyy säästäväisyys eikä se tarkoita ettei voi ikinä ostaa mitään tai että ostaa halpaa pjaskaa joka heti hajoaa.
Meillä ostetaan käytettyä, kirppiksiä hyödynnetään paljon jo ennenkuin siitä tuli muodikasta

Ja jos jotaki tarvii ostaa niin kiertelen ja katselen mistä sen saisi halvimmalla (nykyään aika paljon netissä) ja että kaikkea tarvittavaa ostetaan vain tarpeeseen - ei siksi että on kivaa shoppailla

 

[vieras]

ehkä on joskus ollu tiukkakin eikä halua kokea sitä enää koskaan uudelleen. ei halua pröystäillä ja samalla säästää pahan päivän varalle. siinä pari syytä miksi varmaankin näin tekevät. jokainen tavallaan.

 

[hemuli]

Niin se vielä, että eihän se pihistely tietenkään sovi. Palstailijoiden maailmassa pitää pistää kaikki menemään samantien. Vaikea se on varmaan tajuta, jos jonkun mielestä tuhlaaminen ei ole onni ja autuus.

Ei se tuhlaaminen, mutta minkä takia pitää parsia vanhoja alushousuja sadatta kertaa jos olisi varaa ostaa vaikka uudetkin alushousut?

Miks niitä kalsareita ei vois parsia sadatta kertaa? Jos vaikka tykkää just niistä housuista?

 

[Huom]

Niin se vielä, että eihän se pihistely tietenkään sovi. Palstailijoiden maailmassa pitää pistää kaikki menemään samantien. Vaikea se on varmaan tajuta, jos jonkun mielestä tuhlaaminen ei ole onni ja autuus.

Ei se tuhlaaminen, mutta minkä takia pitää parsia vanhoja alushousuja sadatta kertaa jos olisi varaa ostaa vaikka uudetkin alushousut?

No en minä kyllä alushousuja parsi. Villasukat kyllä, jos on itse tehdyt ja hyvät.