Mitä mieltä äitini käytöksestä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "lolo"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

"lolo"

Vieras
Poikani 4 v oli ottanut krikettimailan ja lyönyt sillä rikki äitini yhden lasilyhdyn(vanha, ulkona säilytetty, likainen, ei kallis).

Äitini suuttui todella paljon, en ole koskaan nähnyt vastaavaa. Hän ei huutanut, vaan mutisi jotain että tekisi mieli itkeä ja lähteä kotiin(olimme mökillä).

No vähän ajan päästä huomasin, että hän itkee, eikä puhu mitään, lapset yrittää puhua, ei vastaa, tehdään siinä samalla ruokaa, hän vain selin meihin tekee sitä ruokaa, ei puhu mitään nyyhkyttää välillä. Tätä kesti kauan, noin tunnin. Sitten lopulta sanoo, että ei huvita syödäkkään kun on niin paha mieli.

Itse olin vähän ihmeissäni aikuisen ihmisen käytöksestä, minusta se oli jopa vähän pelottavaa.

Muutenkin on jotain juttuja joita en hänessä enää jaksa, välillä käyttää liikaa alkoholia lasten nähden yms. Huutaa ja komentaa paljon.

Onkohan äidillä kaikki hyvin, kun pitää tuollaisesta alkaa itkemään?
 
Kai sitä aikuinenkin saa harmistua jos sen tavaroita rikotaan. Olette varmaankin korvaamassa tavaran uudella ja laitatte sen kauniiseen pakettiin anteeksipyyntö kortin kera?
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä lyhdyllä oli äidillesi tunnearvoa ja se oli rakas. Noin kai minäkin suhtautuisin jos lapsi joka ei välttämättä täysin ymmärrä tekojaan rikkoisi minulle jotain hyvin tärkeätä - voisin olla vain todella surullinen, pikkulapselle huutaminen ja raivoaminen olisi turhaa. Kukin sitten näyttää/peittelee surua omalla tavallaan.
 
Mielestäni aikuinen ei saa mököttää tuollaisen asian takia. Piste. Mökötys on törkeää muita ihmisiä kohtaan. Arvatkaa vaan millainen tunnelma meillä oli siellä tämän jälkeen. Olisi tehnyt mieli kerätä kamat ja lähteä menemään.
 
Mulla on tavaroita joita ei saa rikkoa. Piste.

Edellytän, että alaikäiset lapset ovat vanhempiensa vastuulla minun luonani ollessaan. Jos joku lapsi tahallaan rikkoo jonkun asian niin ajattelen että hänen vanhempansa (vaikkapa se olisi minun tyttäreni!) vastuulla on puhutella lasta, pyytää anteeksi ja tarjoutua korvaamaan.

Ja, tosiaan, jotkut tavarat ovat rakkaita vaikka olisivat halpoja. Niissä voi olla muistoja.

Muutenkin kuulostaa, että äitisi kokee teidät tunkeilevina ja ylikävelevänä porukkana. Jos mökki on äitisi, niin mikäli ette osaa siellä olla emännän ehdoilla, on parempi varmaan olla menemättä ollenkaan.
 
Mikset vahtinut kersaasi?

Sillä lyhdyllä on joko paljon tunnearvoa, mistä sinä et tiedä yhtään mitään tai sitten se vaan oli viimeinen pisara kaikkeen muuhun. Jos vielä itse olet norsun vitulla (tietenkään mitään sanomatta, mutta paljastat elekielelläsi kuitenkin paljon enemmän kuin arvaatkaan), niin tuollaisest vieraat voivat olla liikaa.
 
[QUOTE="lolo";30849255]Mielestäni aikuinen ei saa mököttää tuollaisen asian takia. Piste. Mökötys on törkeää muita ihmisiä kohtaan. Arvatkaa vaan millainen tunnelma meillä oli siellä tämän jälkeen. Olisi tehnyt mieli kerätä kamat ja lähteä menemään.[/QUOTE]

Olisiko sinun tehnyt mieli vahtia lastasi paremmin?

Et sinä voi määritellä esineiden tunnearvoa muille ihmisille.
 
Miks sun lapsi on tommonen kilipää? Pakko rikkoo kaikki.

Äitiis varmaan alko entistä enemmän ärsyttään kun huomas että et pidä minään tavaroiden rikkomista. Voi ärsytys tommosia lapsia ja vanhempia.
 
[QUOTE="lolo";30849255]Mielestäni aikuinen ei saa mököttää tuollaisen asian takia. Piste. Mökötys on törkeää muita ihmisiä kohtaan. Arvatkaa vaan millainen tunnelma meillä oli siellä tämän jälkeen. Olisi tehnyt mieli kerätä kamat ja lähteä menemään.[/QUOTE]

Ehkä tosiaan olisi kannattanut kun ette välitä muiden omaisuudesta.
 
Onpa näsäviisaita vastauksia. Rikkoja oli 4-vuotias,ei mikään teini! Kyllä meidän 4 vee tekee asioita eikä häntä voi jatkuvasti silmä kovana vahtia.
Kun teillä menee tsvara vahingossa rikki,tarkoittaako se automaattisesti että ette välittänyt tavarasta? Paskaksi vaan? Meillä ainakin lapsi saa elää ja tehdä. Vahinkoja sattuu. Jokaiselle.

Ja joo,mun äiti harrasti tota samaa. Eipä olla enää tekemisissä. Saattoi kolmekin päivää mököttää ja olla puhumatta. Se on jo henkistä väkivaltaa
 
Äitisi käyttäytyy kuin lapsi.
Yrittää syyllistää lastasi enemmän kuin on tarpeen.
Lapsille sattuu virheitä ja erheitä.

Jos äitisi ei suostu selvittämään asiaa aikuisen tavoin, niin jättäkää hänet omaan arvoonsa.
 
Järjetöntä. lapselle pitää selittää että on paha mieli kun hän rikkoi sen lyhdyn jne. ei se lapsi sitä muute ymmärrä. Tuolla lailla oppii vaan mykkäkoukua pitämään. Ja onpahan mummolla syy taas ottaa pari drinksua
 
Onpa näsäviisaita vastauksia. Rikkoja oli 4-vuotias,ei mikään teini! Kyllä meidän 4 vee tekee asioita eikä häntä voi jatkuvasti silmä kovana vahtia.
Kun teillä menee tsvara vahingossa rikki,tarkoittaako se automaattisesti että ette välittänyt tavarasta? Paskaksi vaan? Meillä ainakin lapsi saa elää ja tehdä. Vahinkoja sattuu. Jokaiselle.

Ai ihan vahingossa se nelivuotias kävi hakemassa krikettimailan ja sitten vielä ihan vahingossa mojautti sillä lasilyhdyn rikki? Vahinkoja sattuu, mutta minusta tuo on ollut kyllä kaikkea muuta kuin vahinko, ihan tahallista rikkomista. Kyllä se vahingossakin rikottu muistorikas esine kirpaisee, mutta tahallinen teko vielä enemmän.
 
Onko tavaroita hajonnut aiemmin? Joko tässä nyt on jotakin taustalla mitä et kerro tai äidilläsi on jotain ongelmia. Normaalitilanteessa tuo menisi toisinpäin. Mummo lohduttelisi lasta ja kertoisi, että ei haittaa ja että kaupasta saa uusia. Kolmas vaihtoehto on, että tuo on jokin todella vanha, perintö juttu tms. jolla paljon tunnearvoa.
 
Saahan ne lyhdyn lasit yleensä vaihdettua voi hyvänen aika. Itsellänikin hajosi, otin mutat ja lähimmässä lasiliikkeessä tekivät uuden lasin. Pieni lasinpala, maksaa muutaman euron. Mielestäni hän ylireagoi mutta syytähän emme tietty tiedä.
 
Äitisi on pettynyt sinuun ja huonosti käyttäytyvään lapseesi. Älä vähättele yhtään millään verukkeella, kai lapsi sai rangaistuksensa ja ostatte uuden lyhdyn tai ehjäätte rikotun. Veikkaan että tässä ei ole kyseessä vaan yhdestä rikotusta esineestä vaan lapsen kasvatuksesta.
 
Outoa, ei aikuismaista käytöstä äidiltäsi, sanon minä! Toki taustalla voi olla IHAN MITÄ vaan, mutta puuttumatta muuhun olemattomaan tai oleelliseen, ennen tapahtuneeseen. Vahinko tai tahallinen teko, äitisi olisi voinut sanoa lapsellesi asiasta. Kertoa, että hänellä on paha mieli. Jos tapahtuma oli tahallinen tai lyhty "jotenkin arvokas", olisit sinä voinut keskustella yhdessä lapsen ja äitisi kanssa, kuinka lyhty korvataan.
 
Minusta aikuisellakin on oikeus tunteisiinsa, eikä tee mitenkään pahaa lapselle nähdä, että hänen ikävistä teoistaan seuraa muille surua. Parempi olisi toki, jos vielä avoimesti sanoittaisi tunteensa esim. "minulle tuli tosi paha mieli, kun rikoit minulle tärkeän lyhdyn".

Aloittajan suhtautuminen lapsen tekoon on kummallisen vähättelevää. Ei ole mitenkään lapsen iällä seliteltävissä, että noin vaan mennään ja tarkoituksella rikotaan toisen omaisuutta. Kyllä 4-vuotiaan jo pitäisi tajuta, ettei sellainen todellakaan ole ok, jos kasvatukseen on tippaakaan panostettu. Jos lyhty olisi hajonnut palloleikkien tiimellyksessä, asia olisi toinen. Mutta eihän tuo nyt mitenkään mene kategoriaan "vahinkoja sattuu"! Todennäköisesti äiti on ollut suruissaan myös siitä, että lapsen tekoa on vähätelty eikä siten edes yritetty opettaa oikeaa ja kunnioittavaa suhtautumista toisiin ihmisiin ja heidän omaisuuteensa.
 
[QUOTE="lolo";30849236]

Muutenkin on jotain juttuja joita en hänessä enää jaksa, välillä käyttää liikaa alkoholia lasten nähden yms. Huutaa ja komentaa paljon.

Onkohan äidillä kaikki hyvin, kun pitää tuollaisesta alkaa itkemään?[/QUOTE]

Melkoista ylireagointia vanhasta lyhdystä, mutta enemmän olisin huolissani tuosta, että annat lapsesi olla näkemässä äitisi alkoholin käyttöä ja annat äitisi huutaa lapsille. Ilmeisesti äitisi on väsynytkin lapsiin. Jospa ostaisitte hänelle kivan lyhdyn ja pitäisitte muutaman viikon vähän etäisyyttä, josko äiti on väsynyt.
 

Yhteistyössä