Mitä ajattelisit tälläisestä "mummusta"

[kukkuu]

Anoppi on ihana ihminen, välittävä, läheinen ja kaikin puolin kiva. Rakastaa lapsenlapsiaan yli kaiken. Toisella lapsellaan on kaksi lasta ja meillä kaksi. Mutta kun se on niin pihi, niin pihi!!! Eikä ole meidän lapsien kanssa tarpeeksi.
Meillä ei ole autoa. Asuvat n. 20min matkan päässä. Heillä on kaksi autoa. Anoppi osa-aikaeläkkeellä eli jokatoinen viikko vapaalla. Touhuaa ja harrastaa paljon. Kokoajan jotain menoa! Kesällä pihiydestä huolimatta ajoivat apen kanssa suomessa ties missä milloinkin ja ulkomailla käy kerran vuodessa tai parissa. Asuvat omistusasunnossa joka on maksettu jo pois. Lapsia ei ole kotona enää viemässä rahaa(3 maailmalla).
Aina kun 5v lapseni kysyy voisiko mummulle tulla yöksi niin aina jotain muuta menoa tai syytä ettei sovi. On kyllä pahoillaan. MUTTA kaksi muuta lapsenlasta on usein heillä koska heidän perheellä auto ja heidät ajetaan mummulaan yöksi jne. EIKÄ MUMMU MUKA VOI AJAA 20MIN TÄNNE JA TAKAS??? Tänään muksu taas kysyi voisko tulla. Mummu siihen että voi kulta kun on taas niin paljon tekemistä. Ja kun ei kuulemma viitti huomenna tuoda takas kun ei viitti ajaa kokoajan eestaas. Muka kallista.
Kun mummu joskus käy, on hänellä AINA kiire ja kipasee muiden asioiden lomassa meillä 5-30min ja juoksee taas pois vaikka lapsi pyytää et jääthän mummu jääthän jutteleen mun kaa. On taas pahoillaan mutta menee ja lapsi jää itkeen tai murjottaan.
Aina vain ne kaksi muuta saa mummun aikaa mutta ei meidän esikoinen(joka on kiltti ja reipas lapsi josta mummu pitää todella paljon!). Vain koska EI ole autoa meillä ja hän ei muka voi ajella eestaas. Mihin se rahoja säästää? Hautaan? Sielläkö bensarahoilla on iloa? kyllä kiukuttaa joskus.
Kesälläkin vei kaksi muuta erääseen kivaan paikkaan, maksoi jutut ja sisäänpääsyt mutta meidän muksua ei vie minnekkään.....
Mielipiteitä tai muiden kokemuksia.
Luen myöhemmin, nyt kiire iltatouhuihin.

 

[XXS]

Onneksi mummulla on omakin elämä, eikä elä vain lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Otti silmään tuolta lause "eikä ole meidän lapsien kanssatarpeeksi". Kuka sen määrittää, mikä on tarpeeksi ja mikä ei? Onko isovanhempien velvollisuus olla jatkuvasti lastenlastensa hoitajina, huvipuistossa käyttäjinä, yökylässä pitävinä? Siihen, että mummu viettää aikaa enemmän kahden muun lapsenlapsensa kanssa,hänellä on varmasti omat syynsä. Voisiko se johtua jollain tavoin näiden lasten vanhemmista...?

 

[Keittiönoita]

Hmm...taisit juuri kuvata minut mummona, paitsi että mulla ei ole edes ajokorttia. Mä en edes aio ajatella niin,. että jokaisen lapsenlapseni pitää saada yhtä paljon. Ehei...jos sitä haluavat, niin kyllä he sitten perinnönjaossa saavatkin. Kun mulla ei ole enää ketään, jota olisin velvollinen elättämään, aion kyllä pistää rantaliksi ja hummailla just niin paljon ja niin suurella summalla kuin sielu sietää.

 

[vieras]

No voi. KUmmalta kuulostaa.

Meillä anoppi ei ole meidän lasten kanssa, mutta eivät lapsemme ihmeemmin pyydäkään. Jos ei pidetä samanarvoisena, kyllä lapset sen huomaavat vähitellen. Kehtaa anoppi aloittaa aina lauseen, kun xxx on meillä yötä, niin... Ja ei edes pyydä meidän lapsia luokseen, ja toiset lähes asuvat siellä. Mutta oman tyttären perhe ja lapset ovat aina olleet tärkeimmät. Miniälle kai ollaan kateellisia, ei omalle tyttärelle. jo poikansa ja tyttärensä opiskeluaikana tuki vain tytärtä, poika kun asui kanssani ei häntä tuettu. Tytär asui anopin omistamassa lähes ilmaiseksi. Ja tyttären lapset lähes aina mummolassa ja tyttären perheelle tehty ja annettu kaikki.

 

[vieras]

Ap, Tuli paha mieli lapsesi puolesta!

 

[vieras]

Jos heillä on varaa reissata just sen takia että elävät pihisti????? Miten on, kulkeeko bussit teiltä mummolaanpäin? Jos mummo hakee lapsen, ni se on yht 40min ja seuraavana päivänä taas 40min ku tuo lapsen..

 

[Keittiönoita]

No voi. KUmmalta kuulostaa.

Meillä anoppi ei ole meidän lasten kanssa, mutta eivät lapsemme ihmeemmin pyydäkään. Jos ei pidetä samanarvoisena, kyllä lapset sen huomaavat vähitellen. Kehtaa anoppi aloittaa aina lauseen, kun xxx on meillä yötä, niin... Ja ei edes pyydä meidän lapsia luokseen, ja toiset lähes asuvat siellä. Mutta oman tyttären perhe ja lapset ovat aina olleet tärkeimmät. Miniälle kai ollaan kateellisia, ei omalle tyttärelle. jo poikansa ja tyttärensä opiskeluaikana tuki vain tytärtä, poika kun asui kanssani ei häntä tuettu. Tytär asui anopin omistamassa lähes ilmaiseksi. Ja tyttären lapset lähes aina mummolassa ja tyttären perheelle tehty ja annettu kaikki.

En usko, että tulen koskaan olemaan kateellinen mahdolliselle miniälleni (miksi olisin, siksikö, että se pesee poikani sukat?). Joissakin asiossa voin jopa olla pahoillani hänen vuokseen. Nainen on kuitenkin yleensä perheissä tunne- ja ihmissuhdejohtaja ja siksi tulen melko todennäköisesti tulevaisuudessa paremmin toimeen oman tyttäreni kuin miniäni kanssa. Tytär kun tyytyy siihen , millainen olen ja miniä taas haluaa määrittää, millainen minun pitäisi olla, jotta sopisin hänen perheensä ihmissuhdekaavioon.

 

[vieras]

tottakai tytär on läheisempi kuin miniä

 

[Keittiönoita]

tottakai tytär on läheisempi kuin miniä

Voiko sitä enää selvemmin sanoakaan Tismalleen samaaa mieltä.

 

[vieras]

No voi. KUmmalta kuulostaa.

Meillä anoppi ei ole meidän lasten kanssa, mutta eivät lapsemme ihmeemmin pyydäkään. Jos ei pidetä samanarvoisena, kyllä lapset sen huomaavat vähitellen. Kehtaa anoppi aloittaa aina lauseen, kun xxx on meillä yötä, niin... Ja ei edes pyydä meidän lapsia luokseen, ja toiset lähes asuvat siellä. Mutta oman tyttären perhe ja lapset ovat aina olleet tärkeimmät. Miniälle kai ollaan kateellisia, ei omalle tyttärelle. jo poikansa ja tyttärensä opiskeluaikana tuki vain tytärtä, poika kun asui kanssani ei häntä tuettu. Tytär asui anopin omistamassa lähes ilmaiseksi. Ja tyttären lapset lähes aina mummolassa ja tyttären perheelle tehty ja annettu kaikki.

En usko, että tulen koskaan olemaan kateellinen mahdolliselle miniälleni (miksi olisin, siksikö, että se pesee poikani sukat?). Joissakin asiossa voin jopa olla pahoillani hänen vuokseen. Nainen on kuitenkin yleensä perheissä tunne- ja ihmissuhdejohtaja ja siksi tulen melko todennäköisesti tulevaisuudessa paremmin toimeen oman tyttäreni kuin miniäni kanssa. Tytär kun tyytyy siihen , millainen olen ja miniä taas haluaa määrittää, millainen minun pitäisi olla, jotta sopisin hänen perheensä ihmissuhdekaavioon.

Hmmm. Itse aikoinani nuorena ja viattomana parikymppisenä olin kyllä vielä täysin lapsi, ja en tiennyt maailman pahuudesta mitään... eli ihan olin avoin anopille ja yritin olla mieliksikin. Tehdä kuin hän halusi.

Mutta kun huomasi, että ei edes pientä kiitosta tule vaikka auttaa juhlien järjestämisessä, vaikka tekee mitä, niin jotenkin tuli tunne, että anoppi oletti miniän olevan joku palvelija. Ja jos olisi ollut vastavuoroista, vaan ei. POikansa oli kasvatettu kiltiksi ja vaatimattomaksi, ja teki mitä sisko ja vanhemmat käskivät. Kulki auttamassa näiden perheitä. Kun taas tyttö oli oikuttelija, jota toteltiin ja joka sai kaiken ilmaiseksi. Hänen lapset hoidettu, talot remontoitu, tehty talon työt... kaikki tehdään, mutta jos jotain apua ollaan itse vailla, käännytäänkin poikien puoleen. Ja tytär on varakaskin. Me taas köyhiä, kun ei omaa elämää ehtinyt aloittaa nuorena, kun mies kulki auttelemassa (remonttia) vanhempiaan. Vanhemmat myös varakkaita.

 

[vieras]

tottakai tytär on läheisempi kuin miniä

Voiko sitä enää selvemmin sanoakaan Tismalleen samaaa mieltä.

Totta, mutta täytyykö siitä lastenlasten kärsiä?

 

[Peppari]

No voi. KUmmalta kuulostaa.

Meillä anoppi ei ole meidän lasten kanssa, mutta eivät lapsemme ihmeemmin pyydäkään. Jos ei pidetä samanarvoisena, kyllä lapset sen huomaavat vähitellen. Kehtaa anoppi aloittaa aina lauseen, kun xxx on meillä yötä, niin... Ja ei edes pyydä meidän lapsia luokseen, ja toiset lähes asuvat siellä. Mutta oman tyttären perhe ja lapset ovat aina olleet tärkeimmät. Miniälle kai ollaan kateellisia, ei omalle tyttärelle. jo poikansa ja tyttärensä opiskeluaikana tuki vain tytärtä, poika kun asui kanssani ei häntä tuettu. Tytär asui anopin omistamassa lähes ilmaiseksi. Ja tyttären lapset lähes aina mummolassa ja tyttären perheelle tehty ja annettu kaikki.

En usko, että tulen koskaan olemaan kateellinen mahdolliselle miniälleni (miksi olisin, siksikö, että se pesee poikani sukat?). Joissakin asiossa voin jopa olla pahoillani hänen vuokseen. Nainen on kuitenkin yleensä perheissä tunne- ja ihmissuhdejohtaja ja siksi tulen melko todennäköisesti tulevaisuudessa paremmin toimeen oman tyttäreni kuin miniäni kanssa. Tytär kun tyytyy siihen , millainen olen ja miniä taas haluaa määrittää, millainen minun pitäisi olla, jotta sopisin hänen perheensä ihmissuhdekaavioon.

Älä siinä yritä esittää, ihan varmasti pitäisit lapsenlapsistasi ja antaisit heille aikaasi. Enkä kyllä usko että pystyisit tahallasi lapsenlapsen mieltä pahoittamaan ja loukkaamaan.
Mutta onhan siinä vissi ero että ottaa milloin itselle sopii eikä pidetä minään automaattisena lastenhoitajana.

 

[Soraya]

Onko isovanhempien velvollisuus olla jatkuvasti lastenlastensa hoitajina, huvipuistossa käyttäjinä, yökylässä pitävinä?

Kyllä. Näen tällaista toimintaa nenäni edessä koko ajan. Omat vanhempani hoitavat kolmea lastenlastaan oikein mielellään. Kaikkia yhdessä ja erikseen. Ja ehdottomasti samanarvoisesti. Mummo on vielä työelämässä, pappa eläkkeellä. Ottavat mukaan mökille, uimaan, hiihtämään, lasten teatteriin ja mihin vain. Lasten sairastuessakin pappa kiitää hoitamaan, kun vanhempien on kiiruhdettava töihin. Itse olen näiden lasten täti ja olen käytettävissä myös ihan samallalailla. Tällä perheellä on myös toisenlainen isovanhempi-pariskunta, joka on aivan ap:n kuvaileman kaltainen. Sellainen toiminta ei mielestäni ole mistään kotoisin!

 

[Peppari]

tottakai tytär on läheisempi kuin miniä

Voiko sitä enää selvemmin sanoakaan Tismalleen samaaa mieltä.

Mutta onko tyttären lapset rakkaampia kuin pojan lapset?

 

[Keittiönoita]

Totta, mutta täytyykö siitä lastenlasten kärsiä?

No kai sillä miniällä on omatkin vanhemmat? Tai no joo, tilanne muuttuu, jos miniällä ei ole omia vanhempia elossa.

 

[vieras]

Ap ei vastannut tuohon esim linkkakkysymykseen? Miksi odotetaan että anoppi sitä ja tätä, miksei itse tartuta toimeen? Miks vika löytyy aina vain anopista, ei ikinä omista toimintatavoista?

 

[ap]

Onneksi mummulla on omakin elämä, eikä elä vain lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Otti silmään tuolta lause "eikä ole meidän lapsien kanssatarpeeksi". Kuka sen määrittää, mikä on tarpeeksi ja mikä ei? Onko isovanhempien velvollisuus olla jatkuvasti lastenlastensa hoitajina, huvipuistossa käyttäjinä, yökylässä pitävinä? Siihen, että mummu viettää aikaa enemmän kahden muun lapsenlapsensa kanssa,hänellä on varmasti omat syynsä. Voisiko se johtua jollain tavoin näiden lasten vanhemmista...?

Ei ainakaan siinä mielessä johdu niistä vanhemmista , kun he eivät ole anopille niin läheisiä kuin miniä ja hänen poikansa. Toinen miniä ns hiukan erikoinen tapaus(ai taida olla kaikki vintillä ok) ja sen välillä sanookin rivien välistä(että minä ns lempiminiä ja mun kanssa lähempi). Mutta on vaan niin pihi. Kyllä kaikkialla muualla hummaa ja toisia lapsenlapsia hoitaa ja kaitsee. En MÄ tarvi vapaata et lasta hoidettas mutta lapsi tarvii mummuaan. Se on ainut mummu mitä nyt on. Onhan se niinkin että ne toiset tuo ja pyytää lapsia hoitaan kärkkäämmin ja useimmin ja me ei pyydetä. Vain poika itse kyselee saisko olla mummulassa jne. Ei poika tarvis rahakkaita menoja jne vaan mummun aikaa ja rakkautta.

 

[Keittiönoita]

Mutta onko tyttären lapset rakkaampia kuin pojan lapset?

Mulle rakkaus johonkin lapseen syntyy vuorovaikutuksesta, Kuulun niihin naisiin, jotka olisivat voineet luovuttaa munasolujaan pitämättä ensimmäistäkään niistä alkunsa saanutta lasta omana lapsenaan. Ikävä kyllä esikoiseni oli vammainen enkä munasolujen luovuttajaksi ole koskaan kelvannut. Tyttären tai pojan lapset eivät ole sen rakkaampia tai vähemmän rakkaita, oleellista on, kuinka usein näitä lapsia tulen aikanaan tapaamaan.

Mulla on ehkä aika kummalinen ajatusmaailma. mutta en tosiaan aio millaan tavalla puuttua sen paremmin tyttäöreni kuin poikanikaan elämään. He elävät omaa elämäänsä, valitsevat puolisonsa, hankkivat sen määrän lapsia kuin haluavat jne. Se on heidän asiansa. Jos he haluavat, että olen jollain tavalla heihin yhteydessä, heidän pitää se mulle kertoa ja olla myös valmiita tekemään jotain sen eteen. En aio mummona hyppiä jonkun toisen pillin mukaan vain siksi, että hänen lapsessaan sattuu olemaan mun geenejäni. Jos minusta joskus tulee mummu, pallo on kokonaan lastenlasteni vanhemmilla.

 

[ap]

Ap ei vastannut tuohon esim linkkakkysymykseen? Miksi odotetaan että anoppi sitä ja tätä, miksei itse tartuta toimeen? Miks vika löytyy aina vain anopista, ei ikinä omista toimintatavoista?

Tarvis mennä eka tavallisella bussilla ja sitten pitkänmatkan bussilla kiertokautta. Hankalaa ja maksaa paljon ja meillä todellakin vähempi rahaa kuin heillä. Miksi hän on epätasa-arvoinen vaikka aina toitottaa kuin pyrkii tasa-arvoisuuteen lapsenlapsissa.

 

[Peppari]

jep ja vuorovaikutus syntyy yhdessäolosta. Ei siis verisiteistä.

 

[vierailijatar]

Meillä on kyllä kanssa pihit appivanhemmat.. no tämä ei sinällään liity alkuperäiseen, mutta.. Nyt kesällä pyysimme heidän ilmastoitua asuntoautoa lainaksi kun lähdimme 4kk ikäisen vauvan kanssa häihin etelään. Emme viitsineet vauvaa kiduttaa omassa ei ilmastoidussa autossa semmosta 700km kesähelteellä. No..saimme auton, jota muutes mieheni kanssa emme toissakesän reissulle saaneet (syytä ei koskaan selville saatu), kun palautimme auton, jossa lähtiessä oli bensaa juuri sen verran että pääsimme tankille, tankki oli miltei täynnä. Ensiksi appiukko toteaa että "tankki olis voinu olla täysi". Mieheni maksoi ko.auton katsastuksen koska oli ollut seisonnassa kun he eivät olleet ajelleet sillä. Mutta heti kun me olimme auton katsastaneet ajelivat sillä kovastikin kun heidän molemmat omat iänikuiset autot olivat rikki. Ja silti meidän piti kuulemma katsastus maksaa, koska ehdimme ottaa sen käyttöön ennen heitä. No nostimme asiasta hälyn, jolloin appiukko muistuttaa että muistihan anoppi kertoa että vuokra pitää maksaa siitä asuntoauton käytöstä! Minä huuli pyöreenä että "TÄH?" joo-o..uskokaa tahi älkäää. Meidän piti maksaa 300e vuokraa mieheni vanhemmille asuntoauton viikonloppulainasta.
He tietävät rahatilanteemme muutenkin, joka ei kauhean mairitteleva ole, niin kehtaavat vielä vuokraa pyytää omalta pojaltaan! USKOMATONTA! heille kuulemas koituu myöskin "kuluja" auton pitämisestä. NO..jos me ensin 70e maksetaan katsastuksesta ja sitten 300e vuokraa niin luulis heidän auton kulut parille vuodelle olevan katettu.


Välithän siinä sitten meni... Minä huusin appiukolle pää punaisena joka huusi mulle takas.. Anoppi katseli hiljaa vieressä.. Että semmonen tappaus meillä tällä kertaa.
Siinä on piheys huipussaan vai häh?

p.s
Anoppi oli katsellu pojallemme (ainoalle lapsenlapselleen) jotain kirjaa kirppiksiltä. Meinasin sanoa että kuules jos et voi uutena ostaa niin annahan olla. JA heillä EI TOD ole rahasta kiinni. se asuntoautokin ostettiin käteisellä ja on ihan uus. Ja on hienot talot jne jne..
heh..saatiin joululahjaksikin heiltä semmonen kippo joka maksoi lähikaupassamme 1,95E. Nyt jo jaksaa naurattaakkin tuo kippo juttu...

Että heittäkääs mielipiteitä tähänkin!

 

[Peppari]

Meillä on kyllä kanssa pihit appivanhemmat.. no tämä ei sinällään liity alkuperäiseen, mutta.. Nyt kesällä pyysimme heidän ilmastoitua asuntoautoa lainaksi kun lähdimme 4kk ikäisen vauvan kanssa häihin etelään. Emme viitsineet vauvaa kiduttaa omassa ei ilmastoidussa autossa semmosta 700km kesähelteellä. No..saimme auton, jota muutes mieheni kanssa emme toissakesän reissulle saaneet (syytä ei koskaan selville saatu), kun palautimme auton, jossa lähtiessä oli bensaa juuri sen verran että pääsimme tankille, tankki oli miltei täynnä. Ensiksi appiukko toteaa että "tankki olis voinu olla täysi". Mieheni maksoi ko.auton katsastuksen koska oli ollut seisonnassa kun he eivät olleet ajelleet sillä. Mutta heti kun me olimme auton katsastaneet ajelivat sillä kovastikin kun heidän molemmat omat iänikuiset autot olivat rikki. Ja silti meidän piti kuulemma katsastus maksaa, koska ehdimme ottaa sen käyttöön ennen heitä. No nostimme asiasta hälyn, jolloin appiukko muistuttaa että muistihan anoppi kertoa että vuokra pitää maksaa siitä asuntoauton käytöstä! Minä huuli pyöreenä että "TÄH?" joo-o..uskokaa tahi älkäää. Meidän piti maksaa 300e vuokraa mieheni vanhemmille asuntoauton viikonloppulainasta.
He tietävät rahatilanteemme muutenkin, joka ei kauhean mairitteleva ole, niin kehtaavat vielä vuokraa pyytää omalta pojaltaan! USKOMATONTA! heille kuulemas koituu myöskin "kuluja" auton pitämisestä. NO..jos me ensin 70e maksetaan katsastuksesta ja sitten 300e vuokraa niin luulis heidän auton kulut parille vuodelle olevan katettu.


Välithän siinä sitten meni... Minä huusin appiukolle pää punaisena joka huusi mulle takas.. Anoppi katseli hiljaa vieressä.. Että semmonen tappaus meillä tällä kertaa.
Siinä on piheys huipussaan vai häh?

p.s
Anoppi oli katsellu pojallemme (ainoalle lapsenlapselleen) jotain kirjaa kirppiksiltä. Meinasin sanoa että kuules jos et voi uutena ostaa niin annahan olla. JA heillä EI TOD ole rahasta kiinni. se asuntoautokin ostettiin käteisellä ja on ihan uus. Ja on hienot talot jne jne..
heh..saatiin joululahjaksikin heiltä semmonen kippo joka maksoi lähikaupassamme 1,95E. Nyt jo jaksaa naurattaakkin tuo kippo juttu...

Että heittäkääs mielipiteitä tähänkin!

Juu ei tommoseen voi oikeesti mitään sanoa, paitsi että jos joskus erehtyvät teiltä jotain pyytämään palvelusta niin hinnoitelkaa sitten ne reilulla kädellä.

 

[vierailijatar]

ainiin..ja anopille kun sanoo että "annatko talouspaperia" hän repaisee sen yhden arkin puoliksi ja antaa sitten............

 

[Juures Suikale]

Jos he haluavat, että olen jollain tavalla heihin yhteydessä, heidän pitää se mulle kertoa ja olla myös valmiita tekemään jotain sen eteen. En aio mummona hyppiä jonkun toisen pillin mukaan vain siksi, että hänen lapsessaan sattuu olemaan mun geenejäni. Jos minusta joskus tulee mummu, pallo on kokonaan lastenlasteni vanhemmilla.

Ja sitten ku se päivä oikeesti koittaa, et siust tullee mummu, niin sie hurahatkin ihan kokonaan

 

[Mukamaspipsa]

tottakai tytär on läheisempi kuin miniä

Voiko sitä enää selvemmin sanoakaan Tismalleen samaaa mieltä.

Mutta onko tyttären lapset rakkaampia kuin pojan lapset?

Mä oon tästä jutellut äitini kanssa. Mutta ei oo hälläkään kokemusta, kun ainoolla pojallaan ei oo lapsia. Mutta äiti epäili, että todennäkösesti kuiten sitä enemmän ois tekemisissä lastenlasten äidin kanssa, niin sikäli tyttären kanssa olisi helpompi ku miniän.

Ja tämähän oli vain äitini mielipide meidän perheen kuvioissa =)

Mutta mitä mummuuteen yleensä tulee, niin sit ku/jos mulla on joskus lapsenlapsia, niin mua on vaikee pitää pois niiden kuvioista