Alkuperäinen kirjoittaja Mörri825:
Kannattaa olla todella varauksellinen.
Siellä sitä liikkuu vaik minkälaista hiipparia ja narsistia.
Varsinkin miehiä ( vaikka mies olen itsekkin..., mutta yh-äiti perhetutuilta, jotka on nettitreffeillä seikkaillu, olen kuullut ).
Joo, on tosiaan kiva että monet löytää kumppanin netin kautta - olen kuullut monesta onnellisesta tapauksesta. MUTTA, varoituksen sanoja myös minulta: kesällä 06 yritin sinkkuna tätä ja tapasin ainoastaan pari kivaa tyyppiä - mutta he olivat kiinnostuneita lähinnä ystävyydestä, hyvä niin. Ja olen yhteydessä heihin vieläkin.
TOSIN, tapasin liuta juopiskelevaa narsistia - yksi oli varsianinen yökyöpeli joka nukkui klo 13-14 asti ja sitten teki töitä yöllä ja halusi tavata kapakoiden suljettua klo 3-4! Ilmoitti ettei voi tavata koska on sairaana - ja kaverini bongasi hänet samana iltana kapakasta. Ja aivan mieletön pokka että hän haluaa vaan parasta! Huh, huh. Toinen oli muusikko-juoppo jolla ero käynnissä. Kävikin ilmi että hän itse oli pettänyt avovaimoaan tämän ollessa raskaana - ja luuli että multa heruisi sympatiaa, yäk! Sitä paitsi hän joi niin paljon ollessamme ulkona, että hän rupesi syljeskelemään lattialle! Mutta hänkin luuli että "olisi täydellinen kumppani akateemiselle naiselle" - yeah right. Yritin olla olematta elitisti, mutta hei - jotain rajaa sentään. Eräs mies oli taas selkeästi vielä kiinni ex:ään - piti hänen kuvaansa lompsassa vielä vaikka erosta oli kulunut parisen vuotta. Ja hänellä ei ollut mitään tulevaisuudensuunnitelmia - haahuili työttömänä ja asui sikosntyttärensa jengeineen kanssa kommuunissa... Tuli tunne että häntä olisi pitänyt alkaa elättää. Huh, huh. Eräs mies sanoi asuneensa Hgissä seitsemän vuotta - mutta ei edes tiennyt missä keskustassa sijaitsee Eerikinkatu ja ravintola Corona. Hohhojaa... Yksi - selkeästi juoppo - äijä soittaa mun perään vieläkin (vaikka viimeksi puhuin hänen kanssaan lokakuussa 06!) - vaikka emme edes tavanneet kertaakaan - puhuimme vaan pari kertaa puhelimessa. ELI: ei myöskään kannata hyväuskoisena antaa oikeaa nimeään liian aikaisein!
Tyttäreni isän tapasin ihan yhteisen harrastuksen parissa, lokakuussa 06 ja ero tuli jo joulukuun alussa. Hänkin näet osoittautui pelkästään hakevan nk. "kevytsuhdetta" ja jätti mut kun tajusin olevani raskaana. Mutta sain lapsen kuitenkin. Kuka tässä on voittajana? Ehdottomasti minä ja tyttäreni. En TODELLAKAAn kaipaa tällaisia hiippareita elämääni - pelottavaa että joutuisi myötäilemään kaikenlaisia hulluja jotka vaan yrittäisivät erinäisin keinoin hallita ja alistaa. Haluaisin tosin tavata ne naiset, äidit, jotka tällaisia hulluja ovat kasvattaneet - ja ne naiset vaikuttavat KAIKISTA pelottavimmilta!!! "Någonting att tänka på!"