Mistä tukitoimista eniten apua AD/HD-lapselle?

Meillä 5-vuotias adhd-poika, vasta saimme diagnoosin joka oli helpotus parin vuoden rumban jälkeen.

Nyt kyselisin muilta adhd-lasten vanhemmilta, mistä tukitoimista on ollut eniten apua? Meillä pyörivät nyt puhe- ja toimintaterapia (niistä poitsu tykkää) ja poika on lääkärin suosituksesta päiväkotihoidossa, vaikka itse olen kotona muiden lasten kanssa.
Nyt olen alkanut miettiä päiväkotihoidon mielekkyyttä... kunta ei ole pystynyt tarjoamaan pojalle lääkärin määräämää avustajaa, ja etenkin nyt kesälomien aikana kun sekä lapset että aikuiset tarharyhmässä vaihtuvat, poitsu on ollut tarhapäivien jälkeen tosi levoton ja ylikierroksilla. Olen pitänyt terapiapäivät kotipäivinä, ja silloin poika on kuin kokonaan toinen ihminen. Poitsu on päiväkodissa, jotta tottuisi toimimaan ryhmässä, mutta juuri ihmisvilinä saa hänet aina ylikierroksille ja keskittyminen yhtään mihinkään on vaikeaa ellei mahdotonta.

Kyselisinkin teiltä "kokeneemmilta" adhd-lasten vanhemmilta, olisiko olemassa muita tukitoimia, tai vaihtoehtoja kunnalliselle päivähoidolle? Ottavatko yksityiset hoitajat erityislapsia?

Muutenkin kirjoitukset adhd-muksujen kanssa pärjäämisestä kiinnostavat

 

Itse en laittaisi adhd-lasta kokopäivähoitoon, ellei olisi pakko.

Osaatko arvata, miltä lapsesta tuntuu, kun ympärille vilisee, hälisee, mölisee, haisee, vaatii, komentaa, kysyy, puhuu, ohjaa monta henkilöä? vaikka addi-lapsi tarvitseekin tekemistä, ei välttämättä vielä osaa suodattaa liikoja ärsykkeitä pois. Itse opin sen vasta yli kolmekymppisenä

Ratsastus on ollut meillä erittäin ihana asia, siinä on pakko keskittyä ja opetella kuuntelemaan itseään ja eläintä, mutta tempo ei ole liian kova. Addi-lapsella tuntuu kestävän kauan "laskeutua" toiminnan jälkeen normaali arkeen. Ja normaali arkihan on se, jossa on opittava elämään.

Vaikka lapsi olisi ylivilkas, olisi enemmän eduksi rauhoittaa elämää, eikä tarjota yhtään ylimääräisiä virikkeitä. Vaikka istua pihassa ja katsella muurahaisia.

Olette oikeutettuja perhelomittajaan, joka tulee kotiin hoitamaan kotiasioita, tuettuja lomia on tarjolla, perhevalmennusta, vertaisryhmiä, mutta kaikkea pitää osata vaatia itse ja äänekkäästi. En ole mikään guru tässäkään asiassa, mutta omien kokemusteni pohjalta väittäisin, että adhd-lapsen paikka on kotona tai pienryhmässä, aluksi vähän kerrassaan totutellen, rutiinien olisi oltava pysyviä. Asiat seuraavat toisiaan tietyssä järjestyksessä.

Itsestään on pidettävä huolta ja otettava omaa aikaa, jos siltä tuntuu. Adhd-lapsi kuluttaa voimia.

Itselläni on adhd ja neljä lasta, erilaisia tarkkaavaisuushäiriökoktaileja aistiyliherkkyyksillä, eli näen asian vain täysin omalta ja perheeni kannalta.

Aina saa laittaa y-viestiä!

 

Mun pojalla todettiin reilu vuosi sitten adhd 14 vuotiaana. Itse oon epäilly asiaa jo kauemmin ja opettajat koulussa. Jouduttiin vaihtaan lääkäriä ennen kuin kuunteli asian miten oikeesti on. Edellinen lääkäri ei kuunnellu vaan laitto diaknoosiks häiriö käyttäytyminen ja kirjoitti siihen lääkkeen jota määrätään myös alkoholisteille! No opettaja oli eri mieltä kuten myös Huvituksen lääkäri jossa oltiin kuntoutuksessa. Ja lisään tähän että pojallani todettiin vasta 6v keskivaikea älyllinen kehitysvammaisuus! (Lisäks ois todettu jos jo aiemmin jos ois ollu kunnollinen neuvolan täti joka viel 5v vastusti puheterapeutille menoa vaikka poika ei kunnolla puhunu sano vaan et ei oo vikaa?!)
Pojallani on nyt oikea lääkitys tähän ja koulussakin sen jälkeen on sujunu kaikki tosi hyvin. Kotona ollessa ei välttämättä lääkettä syödä mutta hoidossa ja koulupäivinä syödään.

 

Lääkitys on asia, jota kannattaa harkita kouluiässä, ehkä alakoulussa ei tarvitse tai pärjää kokonaankin ilman, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun itse on otettava vastuuta opinnoistaan, on hyvä muistaa, että lääkkeitäkin on olemassa.

 

Meillä 14v adhd tyttö jolla diagnoosi saatiin 9v iässä. Tällä hetkellä käy adhd keskuksessa ohjaajan luona ajoittain jossa keskustelevat ongelmista ja etsivät ratkaisuja erilaisiin ongelma tilanteisiin. Ohjaaja käy myös koululla opastamassa opettajia kuinka tunnilla on helpompi olla ja missä olisi paras istua jotta keskittyminen olisi parasta.

Sitten kotona vain tiukkaa rutiini jonka mukaan mennään, se on helpottanut päivittäistä oloa kun tietää aina mitä kuuluu tehdä milloinkin.

 

Otetaanpas nyt kantaa tähän päivähoitoasiaan,

Meidän pojalle yksi parhaista terapia muodoista on ollut kunnallinen päiväkoti. Hänen sosiaaliset taitonsa olivat 5-vuotiaana käytännössä nollassa ja hänet oli "leimattu" häiriköksi päiväkodissa sekä aikuisten, lasten ja muiden vanhempien taholta, mutta saatuamme F90 diagnoosin asiat alkoivat muuttua:

Poikamme sai päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja hänelle laadittiin henkilökohtainen opetussuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma. Vanhempina olimme näiden laatimisvaiheessa tarkkoina ja saimme kirjattua niihin paljon poikaamme helpottavia asioita. Kun tukitoimet on kirjattu näihin suunnitelmiin on helppo vaatia kunnalta että ne myös toteutuvat.

Hän pääsi integroituun ryhmään jossa 5 diagnoosin omaava lasta ja 5 "tervettä" lasta. Hän sai myös henkilökohtaisen avustajan. Tiedän että henkilökohtaisen avustajan saaminen päiväkotiin on sama kuin 7 oikein lotossa, koska henkilökohtaista avustajaa ei meinaa saada edes koulunpuolelle. Ryhmässä oli kaikkiaan 1 erityslastentarhan opettaja, 1 lastenhoitaja ja poikamme henkilökohtainen avustaja. Koska AD/HD oli uusi tuttavuus päiväkodin väelle, vaati meiltä vanhemmilta aktiivisuutta viedä AD/HD tietoa päiväkotiin. Meni muutama kuukausi (useita palavereita) että asiat saatiin toimimaan päiväkodissa, mutta sen jälkeen alkoi tosi nopea positiivinen kehitys. Koska pojalla oli jatkuvasti "varjo" lähettyvillä hän sai välittömästi apua ongelma tilanteisiin. Esim aikaisimmin leikkitilanteet ajautuivat siihen että poikani löi toista lasta (tämä oli hänen ainoa keino selviytyä hankalasta tilanteesta. Mutta nyt ongelma tilanteissa poika sai apua miten selvitä hankalasta tilanteesta puhumalla. Lisäksi poikaa "kuormitettiin" sosiaalisilla tilanteilla, tietenkin annettiin apua/valmennusta joilla hän selvisi tilanteista.

Toinen merkittävä "kasvaminen" tapahtui ruokailuissa ja puketimistilanteissa (joita päiväkodissa riittää kotiin verrattuna). Näissäkin tilanteissa hänellä oli jatkuvasti aikuisen apu vieressä.

Voisin jatkaa listaa vieläkin, mutta loppukaneettina totean että 2 vuotta päiväkodissa tekivät ihmeitä. Saihan hän 40 tuntia viikossa kunnan kustantamaa kuntoutusta.

 

Hei vaan!

Tässä mielipiteeni 2 vuotiaan tytön äitinä. Tytön isällä on AD/HD ja jotain sen suuntaista epäillään tytöllä. En tiedä onko maailma muuttunut vai pienen kunnan panostamista. Nimittäin tyttö lähtee syksyllä päiväkotiin henkilökohtaisen avustajan kanssa. Näin on keskussairaalassa lasten neurologisella päätetty. Eli asioihin puututaan jo alkuvaiheessa ettei myöhemmin ole sitten tilanne vaikeampi.

Minulle tämä sopii hyvin ja toivon, että tyttö saa apua sekä oppii tulemaan toimeen muiden kanssa. Puhuu vanhemmille jo selkeästi silloin tällöin, mutta muille ei puhua pukahda. Saattaa yrittää leikkiä toisten kanssa, mutta tönii, jos häntä ei ymmärretä.

Tulevaisuudessa otamme vastaan kaiken mahdollisen avun. Lääkäri sanoi, että mikäli tytöllä todetaan myöhemmin AD/HD lääkitys voidaan aloittaa jo kouluun mentäessä.

 

Neljän erilaisen erityislapsen äidin mielipide päivähoitoon. Oikein toteutettuna päivähoidosta on apua erityislapselle, jos lapsi joutuu isoon ryhmään ilman henkilökohtaista apua on siitä enemmän haittaa kuin hyötyä. Erityisryhmä jossa on asiantuntevat ammattilaiset työntekijöinä on paras vaihtoehto lapsen kuntoutuksen kannalta. Jos vaihtoehtona on normaali iso päiväkotiryhmä normityöntekijöillä miehitettynä on parempi sopia osittaisesta päivähoidosta mikäli on mahdollista lapsen olla kotona.

 

meillä oli apua päivähoidosta pojalle aikanaan tosin ryhmä oli pieni 8lasta lastentarha ope +avustaja ei henkilökohtainen.... oppi sosiaalisia taitoja ja sai kuulla päivittäin monipuolista puheen käyttöö (oppi puhuun vasta 4,5v) nyt suulas koululainen syö ad/hd lääkkeitä ja pärjää lääkkeiden turvin koulussa mukavasti.....

Violet kannattaa vaatia sitä avustajaa ja ainakin selvittää onko mahd päästä pienempään ryhmään päivähoidossa kun lääkärit katsoo että päivähoito on tuki toimi niin kannattaa käyttää hyväksi se .... toinen jos ei homma tunnu pelaavan niin voi koittaaa ottaa yhteyttä myös lääkäriin ja pyytää apua asiassa