Mistä te löydätte näitä mieheiä jotka haluavat paljon lapsia?

"Mistä" on vaikea kysymys. Kai niitä sellaisia löytyy samoista paikoista kuin mitä ihmiset muutenkin löytävät kumppaninsa? Niin ainakin minulla.

Ensimmäisen miehen kanssa puhuttiin elämänunelmista jo niihin aikoihin kun tavattiin. minä kerorin haluavani talon maalta, paljon lapsia ja eläimiä ja mies nauroi, että jos annan hänelle mahdollisuuden niin tekee kaikkensa että ne saisin.
Ja minä sain. Saimme 7 yhteistä lasta, talon ja eläimiä vaihtelevan määrän.
Minä haaveilin kahdestatoista lapsesta, mies halusi aina "vielä yhden".
Liitto kesti 19 vuotta ja päättyi sitten miehen kuolemaan.

Nykyinen puolisoni tuli siis sitten suoraan suurperheeseen. Yhteisiä lapsia on kaksi ja arjessa paljon mukana myös lapsenlapset. (Ei ole harvinaista että paikalla on esim yön yli kuusi pientä joista vanhin 5 v).
Iiltatähdestä silti yhä haaveillaan. Vaikka lapsenlapsia rakastaa tavallaan tuplasti niin ei se omaa lapsenkaipuuta vähennä.
Taloudellinen tilanne, tilat, turvaverkko jne ovat oikeastaan nykyään paremmatkin kuin olivat nuorena, mikä varmasti vaikuttaa vauvankaipuuseen. Tähän ikään mennessä on moneen kertaan joutunut kokemana senkin, että elämä yllättää väliin kipeilläkin asioilla eli "tyhjän päälle" ei ehkä enää uskaltaisi alkaa perhettä kasvattamaan tai edes siitä haaveilemaan.

 

Ei mulla ole rikasta miestä, eikä itelläkään paljon rahaa. Perusasiat kuitenkin on kunnossa, vaikkei talo olekaan suuren suuri. Alunperin mies tykkäsi että kaksi lasta on hyvä. Sitten se halusi kolmannen, minä neljännen ja viidennen. Nyt mies kovasti kinuaa seuraavaa... "kun ne pikkulapset on niin ihania" mutta kyllä se tykkää isommistakin =)

 

me haluttais kovasti 5:nnen lapsen,meillä nyt 4 poikaa.mies on ollu jokasen kanssa valmis uuteen ja hänkin haaveilee jo seuraavasta joka ei tule koskaan tulemaan multa.mulla on kohtu poistettu,ollaan adoptiojonossa mutta kestää viellä pitkään...

 

meillä ei oo ikinä mietitty rahaa ja lapsia samassa ajatuksessa. Elintasioa voi aina laskea, matkailla voi myöhemmin kun lapset on lentäneet pesästä ja vaatteiden ei tarvi olla kalleinta kaupasta löytyvää merkkiä. Lasten arvoa ei voi mitata rahalla.

Lapset kyllä syövät ja tarvistevat sen huoneen. olette varmaan sitten varakkaita ja perineet maatilan tai jotain, jos teidän ei tarviste miettiä rahaa ja lapsia.

Meillä, joilla leipä on lujassaj a pakko muuttaa työn perässä, ja työpaikka ei ole kenelläkään varma, niin on pakko ajatella rahaa ja lapsia samassa lauseessa.

esim. eilinen uutinen oli, miten rahoitetaan sosiaaliturva tulevaisuudessa. 6 tutkijaa on asiaa pohtinut ja kaikki olivat sitä mieltä että viime vuosina/vuosikymmeninä vanhuksiin on suunnattu koko ajan enemmän ja enemmän rahaa. ja se on ollut lapsiperheiltä pois.

Eli ehkä tulevaisuudessa lapsiperheet joutuvat vain maksaa veroa ja mitään ei tule, ksoka vanhusten elinikää ja hoitoja tutkimuksia halutaan kasvattaa.

Minusta on ihan pakko ajatella, että miten käy, jos tilanne menee tuohon. Eli meillä ainakin on tälläkin hetekllä niin, että meille jäisi enemmän rahaa, jos verotusta ei olisi ja kaikki hoitaisivat kaiken itse. lasten koulutuksen, tienhoidon jne. Henkistä pääomaa on sen verran että lapset voitaisiin kouluttaa itse peruskoulun ajan ja säästää myöhempia opintoja varten.

 

Meillä kaksi lasta ja kolmas tulossa. Ei me koskaan olla juteltu ns. lapsilukumäärästä. Ensin tuli yksi ja heti perään toinen ja sitten pidettiin pitempi tauko. Mies on korkeasti koulutettu, hyvä työpaikka, minulla hyvä, vakituinen työpaikka ja lapset jo hiukan isompia niin tuli vaan mieleen, että kolmas olisi hyvä nyt tähän tilanteeseen. Ostettiin iso omakotitalo 186 neliötä ja tänne mahtuu, joten sitten laitettiin toimeksi. Me ollaan kumpikin miehen kanssa 2 lapsisesta perheestä ja itse olen aina kaivannut enemmän sisaruksia. Mies on aina hoitanut lapsia paljon ja varsinkin kun olen vuorotyössä niin osallistuu tietysti kaikkeen 100%:sti.

 

suomessa paljon lapsia on tällä hetkellä joko niillä, jotka elvätä kokonaan sosiaalitukien varassa, eli kukaan ei ole töissä, ja toimeentulotuki kasvaa mitä enemmän lapsia.

Tai niillä, joilla on suuret tulot, eli mies on yrittäjä tai on perintöä, sijoituksia, ostettu oikeaan aikaan asuntoja ja myyty kalliimmala jne.

Kylllä tosiasia on niin, että jos elää pelkästään normipalkkatuloilla, (ilman pääomatuloja tai perintöjä tai yrittäjän tuloja, joista on verotus jotenkin karsittu perustamalla osakeyhtiöitä ) on 3-4 lasta jo tosi paljon, suurimmalle osalle 2 lasta vie jo omasta elintasosta paljon pois.

Minusat ap:n kysymys on ihan aiheellinen.

 

[QUOTE="Piika-äiti";22146833]Eikö se ole niitä asioita joita tavallaan katselee ensin, tai itse ainakin katselin ja selvitin. Että miten mies suhtautuu lapsiin, vanhuksiin ja eläimiin, ja jos suhtautumistapa näyttää väärältä, niin heivaa hänet pois elämästään alta aika yksikön.

Ja yhden pienen pitäjän työväentalon uudenvuoden tansseista tuo löytyi.

Tosin voi olla, että monta lasta haluavat miehet ovat jotenkin vähemmistönä. Valtaosa kun taitaa haluta rahaa ja valtaa, hauskaa ja helppoa elämää, menemistä ja tulemista. Perhearki ei ole kovin hohdokasta kaikista.[/QUOTE]

Mutta niin vain se mieli voi muuttua. Mun mies oli mun kanssa samoilla linjoilla, että kaksi lasta olisi sopiva määrä, mä itse olisin voinut ajatella kolmattakin. Mutta kun se yksi oli saatu, niin mies ilmoitti lapsen ollessa 3-vuotias, että yksi riittää. Siihen asti oli aina sanonut toisen lapsen hankkimisesta, että "ei vielä". Itse olisin halunnut alkaa yrittää toista jo lapsen täytettyä vuoden.