Mistä te löydätte näitä mieheiä jotka haluavat paljon lapsia?

Ihmettelen eikö miehenne mieti sitä että tulee lisää elätettäviä,tilojen ahtautta yms. Ihan mielenkiinnosta kysyn näitä asioita. Meillä mies halusi aluksi kaksi lasta mutta nyt sanoo ettei enää ikinä halua toista. Ei ainakaan voi sanoa että on lapsen hoidosta rasittunut liikaa sillä ei ole syöttänyt ei vaihtanut vaippoja ei pukenut tms. vaikka alunperin lupasi osallistua samalla lailla lapsen hoitoon kuin minä.

 

Rauhanyhdistykseltähän niitä löytyy. Sivutuotteena tulee sitte aika paljon muutakin, että ei passaa ehkä ihan kaikille.

 

Ihmettelen eikö miehenne mieti sitä että tulee lisää elätettäviä,tilojen ahtautta yms. Ihan mielenkiinnosta kysyn näitä asioita. Meillä mies halusi aluksi kaksi lasta mutta nyt sanoo ettei enää ikinä halua toista. Ei ainakaan voi sanoa että on lapsen hoidosta rasittunut liikaa sillä ei ole syöttänyt ei vaihtanut vaippoja ei pukenut tms. vaikka alunperin lupasi osallistua samalla lailla lapsen hoitoon kuin minä.

osassa tapauksia voi olla että se mies ei haluaisikaan lisää, mutta kun nainen päättää niin se on pakko myöntyä.. kuitenkin valtaosa miehistä kantaa vastuunsa eikä helposti jätä perhettään vaikka vastoin tahtoa lisää lapsia tulisikin..

 

Ihmettelen eikö miehenne mieti sitä että tulee lisää elätettäviä,tilojen ahtautta yms. Ihan mielenkiinnosta kysyn näitä asioita. Meillä mies halusi aluksi kaksi lasta mutta nyt sanoo ettei enää ikinä halua toista. Ei ainakaan voi sanoa että on lapsen hoidosta rasittunut liikaa sillä ei ole syöttänyt ei vaihtanut vaippoja ei pukenut tms. vaikka alunperin lupasi osallistua samalla lailla lapsen hoitoon kuin minä.

Mulla kyllä tulee tästä mieleen kysymys, että mistä te naiset löydätte niitä miehiä, jotka eivät osallistu lastensa hoitamiseen. Meillä on jo kaksi lasta ja kolmas tulossa. Jo suhteen alussa molemmat olimme sitä mieltä, että halutaan kolme lasta. Ja meillä mies osallistuu lastenhoitoon paljon eli niitä lapsia on sitten kiva tehdä, kun niitä ei tarvitse itse hoitaa

 

Meillä on 6 lasta. Nyt seitsemäs tulossa. Tuossa ennen neljättä mies kävi läpi nuo mietinnät.
Rakensimme lisää tilaa 70m2, ostimme minibussin ja mies vaihtoi työpaikkaan jossa isompi palkka. Ihan omasta halustaan. Hän on ensin isä, sitten yritysjohtaja jos titteleitä häneltä kysyy.

Minulla on ollut keskenmeno ja kaksi kohtukuolemaa. Silti uskalletaan toivoa pientä. Emme ole uskossa eli meillä ei ole mitään hyväksyttävää syytä

Minulla on oma firma, teen kotona töitä. Lapset eivät ole ikinä olleet päivähoidossa.

Meillä mies alkoi puhua lapsista kun tavattiin, minä en ollut silloin edes ajatellut moista.

 

[QUOTE="vieras";22146297]Mulla kyllä tulee tästä mieleen kysymys, että mistä te naiset löydätte niitä miehiä, jotka eivät osallistu lastensa hoitamiseen. Meillä on jo kaksi lasta ja kolmas tulossa. Jo suhteen alussa molemmat olimme sitä mieltä, että halutaan kolme lasta. Ja meillä mies osallistuu lastenhoitoon paljon eli niitä lapsia on sitten kiva tehdä, kun niitä ei tarvitse itse hoitaa [/QUOTE]

No kyllä hän sanoi aikoinaan haluavansa kaksi lasta ja osallistuvansa hoitamiseen ja kun ei ole osallistunut niin olen ratkaissut asian niin että olen laittanut lapsen hoitoon ja mies saa maksaa hoitomaksun niin ei tarvitse minun koko ajan yksin hoitaa. Toki leikkii lapsen kanssa, kylvettää yms.

 

Miellä mies aluksi puhui että kaks lasta, no kun toinen oli syntynyt nii ei menny kauaa kun alkoi puhua kolmannesta... no kun kolmas oli syntynyt niin meni n. vuosi kun alkoi puhua neljännestä mut ite en halua enää niin pienellä ikäerolla. Kuulemma viis lasta ois ok . Joten ei todellakaan oo pelkästään siitä kiinni monta lasta äiti haluaa, ainakaan meillä. Mies ihan normaali suomalainen mies. Ens vuonna jää hoitovapalle muutamaksi kuukaudeksi.

 

Meillä on vähän hassu tilanne. Ensin ei kumpikaan haluttu lapsia. Mä oon aina miettinyt et korkeintaan yks (ja nyt onkin 2kk ikäinen lapsi). Joskus mieskin puhui et enintään yks ja lopulta se itse ehdotti ja melkein vaati et lopetetaan ehkäisy. Nyt ku puhuin et pitäs myydä noit pieniä vaatteita niin se oli sillee et "ai miks?" mä sit et en mä halua mitään suurperhettä.. Niin ny se sit kertoikin et kolme lasta olis hyvä :O No ehkä mä voin vielä yhteen joskus myöntyä mut ku ajattelin sen joskus niin että sit ku tämä nykyinen on ehkä 4-5v... Mut mies meinas et sit ku tämä olis 1,5v.. Niin ne ihmiset muuttuu

 

Ihmettelen eikö miehenne mieti sitä että tulee lisää elätettäviä,tilojen ahtautta yms. Ihan mielenkiinnosta kysyn näitä asioita. Meillä mies halusi aluksi kaksi lasta mutta nyt sanoo ettei enää ikinä halua toista. Ei ainakaan voi sanoa että on lapsen hoidosta rasittunut liikaa sillä ei ole syöttänyt ei vaihtanut vaippoja ei pukenut tms. vaikka alunperin lupasi osallistua samalla lailla lapsen hoitoon kuin minä.

Meillä oli niin, että alunperin kun mentiin yhteen niin emme olleet varmoja haluammeko koskaan lapsia.
Näimme siinä vaiheessa niin harvoin koska asuimme eri maassa työn ja opiskelun takia, että olin jättänyt pillerit pois, kun niitä olin käyttänyt jo niin pitkään, noin 16-vuotiaasta ensin aknen takia ja sitten ehkäisyn vuoksi. No sitten kävi niin että tulin raskaaksi ja suunnitelmiin tuli muutos.

Me olimme naimisissa ja en usko, että olisimme koskaan tehneetkään lapsia, jos ei tuota lähes vahinkoa olisi tapahtunut. Siis luulen, että olisin aina pelännyt liikaa kaikkea: että lapsi vammautuu raskaudessa tai synnytyksessä tai minä kuolen synnytykseen tai että ei meistä ole vanhemmiksi ym.

Sitten tietysti omaan vauvaan ihastuu nin että tulee se eka vauvakuume. ja tiesin siis että haluan joskus toisen lapsen. Mies ei ainakaan koskaan mitenkään vastaankaan laittanut. Mutta en halunnut ennen kuin mies valmistuu, koska yksin en halunnut alkaa elättää nelihenkistä perhettä, kolmihenkinen perhe meneisi (mies oli siis se opiskelija meillä, minä töissä)

Kun meillä oli sitten 2 lasta, mies oli se jolla se vauvakuume jatkui. Mies ehdotti kolmatta kun kuopus oli vielä pieni. Minä olin se, joka sanoi, että en usko, että meillä on siihen voimavaroja. ei rahaa, ei tukiverkkoja (suku asuu kaukana) ei itselläkään enempiä voimia enempiin kotitöihin tai ruoanlaittoihin tai siivoamiseen. Jokainen lapsihan lisää valtavasti kotitöiden ja kaiken työn määrää.

eli kyllä minä uskon, että mies kokee samat vauvakuumeet ja hormonaaliset jutut kuin nainenkin. Näin ainakin m eillä oli. Varmasti on miehiä, jotka haluavat lapsia, jopa enemmän kuin nainen. Vai oliko omani ainoa?


Nyt jälkikäteen mies on oikein tyytyväinen, eli kokee itsekin, että hänellä oli joku sellainen vauvakuume, joka on yleistä kun nuorin lapsi on viel äpieni. Se katoaa ja näkee sen työn ja rahanmenon, kun lapset kasvavat, ja usein väsymys tulee vasta siinä vaiheessa kun nuorin on jo vähän isompi, esim. 3v.

 

No ehkä mä voin vielä yhteen joskus myöntyä mut ku ajattelin sen joskus niin että sit ku tämä nykyinen on ehkä 4-5v... Mut mies meinas et sit ku tämä olis 1,5v.. Niin ne ihmiset muuttuu

No sittenhän teän pitäs melkeen alkaa kohta jo yrittämään uutta vauvaa, jos haluaa ikäeroksi 1,5 vuotta.

Pakko sanoa kahden kouluikäisen äitinä, että helppo on haaveilla toisesta lapsesta kun ensimmäinen on 2 kk, eli se nukkuu, paskoo ja on söpö. Jos tässä vaiheessa hairahtuu toisen laittamaan alulle ja se toinen pötkylä syntyy kun tämä ensimmäinen pötkö on tuon 1,5 vuotta....on helvetti irti. Tietenkin se uus vauva on koliikkilapsi ja tämä eka pötkö on karmeassa uhmaiässä.

Mutta itten taas, jos ei nyt heti alulle lata toista tulemaan, jääkö se laittamatta kun ekan pötkön kasvaessa huomaa, että jaa, lasten kasvatus ei olekaan ihan niin helppoa kuin kuvittelee?

 

[QUOTE="Sari";22146435]No sittenhän teän pitäs melkeen alkaa kohta jo yrittämään uutta vauvaa, jos haluaa ikäeroksi 1,5 vuotta.

Pakko sanoa kahden kouluikäisen äitinä, että helppo on haaveilla toisesta lapsesta kun ensimmäinen on 2 kk, eli se nukkuu, paskoo ja on söpö. Jos tässä vaiheessa hairahtuu toisen laittamaan alulle ja se toinen pötkylä syntyy kun tämä ensimmäinen pötkö on tuon 1,5 vuotta....on helvetti irti. Tietenkin se uus vauva on koliikkilapsi ja tämä eka pötkö on karmeassa uhmaiässä.

Mutta itten taas, jos ei nyt heti alulle lata toista tulemaan, jääkö se laittamatta kun ekan pötkön kasvaessa huomaa, että jaa, lasten kasvatus ei olekaan ihan niin helppoa kuin kuvittelee?[/QUOTE]

Niin siis tarkotin että kun tämä lapsi on 1,5v niin sit yrittämään toista Tämä on kyllä ollut helppo lapsi mut en silti halua itse ehkä ihan noin pientä ikä eroa, satun oleen aika heikkohermonen tapaus

 

Mun mieheni on 4-lapsisesta perheestä ja mieluusti olisi halunnut itsekin yhtä monta lasta. Mutta nyt, kun lapset ovat kasvaneet, nämä 3 riittävän oikein hyvin ja pitävät meidät vanhemmat kiireisinä.

 

Noo...mies ei aluksi ollut juurikaan kiinnostunut lapsuista mutta suostui mun mieliksi yhteen ja nyt niitä on 3.
Itseasiassa jos mulle ei oli 3. jälkeen tehty sterilisaatiota, niin varmaan olis jo neljäskin.
Ne vaan puhuu puolestaan niin, että kaikki syyt olla hankkimatta lapsia on hävinny johonkin

 

Vastauksena ap:n kysymykseen. Mulla on rikas mies, itse omaisuutensa hankkinut, joten rahasta ei ole kiinni. Talo on 200 neliötä, siihenkin mahtuu. Ja lapsia nyt kolme.

 

No eihän sitä tilanahtautta tule, jos on varaa niihin lapsiin. Vai mitä? Kun on varaa isoon omakotitaloon tia rivitaloon, niin ei varmasti ole ahdasta. Lisääntyneisiin kuluihin ihan sama virsi. Eihän sitä kaikkien tartte eikä kannata tehdä paljon lapsia, kyllä se pitää miettiä onko siihen varaa.

Meillä mies haluaisi neljä lasta, mulle riittäisi kaksi. Yks meillä on nyt. Ja mies on siis yrittäjä ja toimitusjohtaja, hyvät tulot.

 

Ei mies mieti että tulee lisää elätettäviä, minä tienaan sen verran enemmän että käytännössä maksan omat ja lapsien osuudet. Ja miehelle lapset ei oo elätettäviä vaan rakkaita perheenjäseniä.

Sitten varmasti miettisi enemmän jos lapsia ois liikaa suhteessa elatuskykyyn, eli jouduttais tinkimään olemassaolevien elannosta jotta uus tulokas saatas pidettyä hengissä. Tosin sillon en itsekään suostuis lapsentekoon.

 

Itse tunnen monta äitiä, jolle valtava uupumus tullut kun nuorin on noin 3 ja on päätetty että ei enempää lapsia.
Josatin sitä virtaa ja energiaa riittää, kun lapset ovat pieniä ja täysin hoidettavia. Heidän kanssa olemisesta nauttii enemmän eikä kaipaakaan niin omaa aikaa.

Joku biologinen lisääntymisvietti se on. joka on molemmmilla sukupuolilla.

 

Eli teillä kaikilla on siis rikas mies ja siksi on varaa hankkia useamman lasta?

 

Mies halusi alkujaan neljä ja minä kaksi, ja aikojen saatossa kolmesta on tullut yhteinen kompromissi. Mies on itse ainoa lapsi, mutta yksinkertaisesti vain haluaa useampia lapsia.

"Tulee lisää elätettäviä"? Ei meillä mies ole mikään diktaattorimainen perheenpää ja rahantuoja, vaan molemmilla aikuisilla on rooli sekä työnteossa että lastenhoidossa. Perhevapaita olemme käyttäneet vuorotellen siten, että olemme voineet pitää lapset kotihoidossa.

Tietty kotonaolo vaikuttaa rahatilanteeseen, ja me arvostamme väljää asumista. Ratkaisimme ongelman muuttamalla pois pääkaupunkiseudulta.

Alkuperäinen kysymys taisi olla, mistä noita löytää. Tähän törmäsin täysin sattumalta kaverinkaverinkaverin kautta, ja siitä se alkoi...

 

Eikö se ole niitä asioita joita tavallaan katselee ensin, tai itse ainakin katselin ja selvitin. Että miten mies suhtautuu lapsiin, vanhuksiin ja eläimiin, ja jos suhtautumistapa näyttää väärältä, niin heivaa hänet pois elämästään alta aika yksikön.

Ja yhden pienen pitäjän työväentalon uudenvuoden tansseista tuo löytyi.

Tosin voi olla, että monta lasta haluavat miehet ovat jotenkin vähemmistönä. Valtaosa kun taitaa haluta rahaa ja valtaa, hauskaa ja helppoa elämää, menemistä ja tulemista. Perhearki ei ole kovin hohdokasta kaikista.

 

Eli teillä kaikilla on siis rikas mies ja siksi on varaa hankkia useamman lasta?

meillä ei oo ikinä mietitty rahaa ja lapsia samassa ajatuksessa. Elintasioa voi aina laskea, matkailla voi myöhemmin kun lapset on lentäneet pesästä ja vaatteiden ei tarvi olla kalleinta kaupasta löytyvää merkkiä. Lasten arvoa ei voi mitata rahalla.

 

Eli teillä kaikilla on siis rikas mies ja siksi on varaa hankkia useamman lasta?

No minulla vaan ihan normikeskituloinen palkansaaja, ja mitään perintöjä ei ole eikä varmaan tulekaan, ja verotuksen ja asumisen jälkeen ei suomessa palkansaaja elä leveää elämää. joten kyllä meille 2 ihan maksimi.

Omaan jaksamiseenkin sen verran, että jos lapsia tekee kovin pienillä ikäeroilla, ei ehdi huomata, että isommissa lapsissa on kovasti työtä.

Kun moni ajattelee, että wau, mehän oleme päässeet raskaimman vaiheen ohi, kun vauvavaihe on ohi.
Vaikka epäilen, että vauvavaiheen rankkuuutta korostetaan pääasiassa entisaikojen takia, kun pyykkikoneita ei ollut ja ne vaipat piti pestä käsin. ja keittää kuuma vesi pullojen pesuun ym.

Isommista lapsista ei ollu väliä, taaperoita kuoli paljon, saivat olla omillaan. tippuivat kaivoon jne.

Joten tottakai tuolloin vauvat olivat rankimpia.

Nykyään taas lastenkasvatus on ihan erilaista kuin ennen, ja kuinka moni esim. tekee graduja isompien lasten ohessa, heidän kotona ollessa? vauvojen kanssa monikin.

Myöskään lasten kalleutta ei ymmärrä ennen kuin lapset kasvavat.

 

Minulla oli jo kolme lasta ja miehelläni kaksi kun tapasimme.

Saimme yhteisen lapsen alkuvuodesta, sitä edelsi nuo miehen pohdinnat siitä että onko varaa, onko hän liian vanha, maailman rauhattomuus, minun jaksaminen (exällään oli ollut vakavia synnytyksen jälkeisiä masennuskausia ja pelkäsi että se on edessä taas) ja kaikki muu. Mies siis mietti asiaa hartaasti vuoden päivät ennenkuin jätimme ehkäisyn pois.
Vauva vaati meiltä uuden auton ja talon vaihto suurempaan on edessä parin vuoden sisään.

Vauvan jälkeen emme ole käyttäneet ehkäisyä, mies sanoi että lapsia saa tulla jos on tullakseen.

Eli teillä kaikilla on siis rikas mies ja siksi on varaa hankkia useamman lasta?

Ihan keskituloinen perhe ollaan ja toimeen tullaan normaalisti.

 

No tuota, me ollaan ihan tavallinen, omillamme toimeentuleva perhe. Mä olen vaihtamassa alaa, joten opiskelen tällä hetkellä (suht hyvin palkattuun ammattiin), mies on jo suhteemme alusta asti ollut vakiduunissa.

Mun mies joskus suhteemme alkuaikoina (reilut 13v sitten) puhui, että haluaisi joskus jopa 4-5 lasta. Mä haukoin alkuun henkeäni, kun hän tuon mulle kertoi. Mä kun olin ajatellut kahta lasta. Me teimme tässä vuosien kuluessa lopulta kompromissin ja lapsia on nyt sitten kolme. Enempää ei enää ole tulossa.

Ja mistä löysin mieheni? Hän oli ollut yksi parhaista ystävistäni noin viiden vuoden ajan ennen kuin aloimme seurustella. Urheilupiireistä hänet tarkemmin sanottuna alunperin löysin.

 

Eli teillä kaikilla on siis rikas mies ja siksi on varaa hankkia useamman lasta?

Mulla ei ainakaan ole rikasta miestä, mutta me tienaamme ihan hyvin, omat lapset on vara elättää. Niin ja miellä mun palkka on tonnin suurempi kuin miehen.