Mistä syystä joku päättää jo etukäteen ettei aio edes imettää?

Ei ne mitkään 15vuotiaan ketunnokat ole, mutta aika nolot sellaiset oliskin.

Miksi ne niin nolot olis?

Kyselee 25v ketunnokkatissinen

 

Mä olen molempien lapsieni kohdalla etukäteen päättänyt etten aio imettää enkä imettäny. En kokenut sitä mitenkää ihmeellisenä. Se tuntui olevan enemmän ongelma muille kuin mulle ja lapsilleni. Mutta nykyajan ihmiset on vaan sellasia että nenä pitää tunkea jo tuntemattomienkin ihmisten elämään.

 

[QUOTE="Vieras";22095323]Mä olen molempien lapsieni kohdalla etukäteen päättänyt etten aio imettää enkä imettäny. En kokenut sitä mitenkää ihmeellisenä. Se tuntui olevan enemmän ongelma muille kuin mulle ja lapsilleni. Mutta nykyajan ihmiset on vaan sellasia että nenä pitää tunkea jo tuntemattomienkin ihmisten elämään.[/QUOTE]

Jotkut ihmiset kantaa huolta myös aivan vieraistakin lapsista, siinä kai selitys. Kun on niin hyvin tiedossa, mitkä edut imetyksestä on ja mikä läheisyys siinä lapsen kanssa syntyy, niin tuntuu pahalta, että jotkut luopuvat siitä "mukavamman" elämän vuoksi.

Mulla yksi asia, mitä minä en ymmärrä, on se, miksi aloitetaan kiinteiden anto ennen 6 kuukauden ikää, kun se on a) huomattavasti työläämpää ja mikä tärkeämpää b) lapselle todella paljon huonompi vaihtoehto kuin täysimetys.

 

[QUOTE="kkkk";22095597]Jotkut ihmiset kantaa huolta myös aivan vieraistakin lapsista, siinä kai selitys. Kun on niin hyvin tiedossa, mitkä edut imetyksestä on ja mikä läheisyys siinä lapsen kanssa syntyy, niin tuntuu pahalta, että jotkut luopuvat siitä "mukavamman" elämän vuoksi.

Mulla yksi asia, mitä minä en ymmärrä, on se, miksi aloitetaan kiinteiden anto ennen 6 kuukauden ikää, kun se on a) huomattavasti työläämpää ja mikä tärkeämpää b) lapselle todella paljon huonompi vaihtoehto kuin täysimetys.[/QUOTE]

Voi elämä... :headwall:

 

[QUOTE="kkkk";22095597]Jotkut ihmiset kantaa huolta myös aivan vieraistakin lapsista, siinä kai selitys. Kun on niin hyvin tiedossa, mitkä edut imetyksestä on ja mikä läheisyys siinä lapsen kanssa syntyy, niin tuntuu pahalta, että jotkut luopuvat siitä "mukavamman" elämän vuoksi.

Mulla yksi asia, mitä minä en ymmärrä, on se, miksi aloitetaan kiinteiden anto ennen 6 kuukauden ikää, kun se on a) huomattavasti työläämpää ja mikä tärkeämpää b) lapselle todella paljon huonompi vaihtoehto kuin täysimetys.[/QUOTE]

Päivän paras!

 

Mielestäni on suoraan sanottuna itsekästä olla imettämättä vain "mukavuuden" vuoksi, että "joskus pääsee jonnekin eikä ole niin kiinni vauvassa". No huhhuh! Pitäisiköhän sitä lapsen hankkimista miettiä uudelleen jos tuollaista ajattelee..

 

En halunnut imettää, koska koko ajatus tuntui todella vastenmieliseltä.

Tuo on yksi pätevistä syistä - sanoo ilman ironian häivääkään itse 8 lasta imettänyt, vielä useammalle maitoa luovuttanut mamma.
Miksiköhän meidän on usein niin vaikea hyväksyä omistamme poikkeavia valintoja?

 

Eiköhän se yleisin syy päätökseen, ettei imetä, ole oma mukavuudenhalu. Halutaan lapsi, mutta mahdollisimman vähän vaivaa siitä .

Kyllä se imetys on se helpoin tapa vauvaa ruokkia eli tuskin kukaan silkan mukavuuden vuoksi pulloruljanssiin alkaa.

 

Saatat ollakin ainoa, joka niistä pitää.

Mun mielestä oli aika kauniit aikuisen naisen rinnat. Ei haittais ollenkaan jos omat näyttäis tuolta.

 

Syy mun imettämättömyyteeni oli synnytyssairaalassa ja neuvolan terkassa. Sairaalassa kukaan ei vaivautunut opastamaan ja neuvomaan, miten imetys tapahtuu, vaan keskittyivät syyllistämään mua siitä, ettei vauvan paino noussut. Synnytys oli todella rankka ja makasin kolme päivää ihan muissa maailmoissa, en olisi edes syönyt ellei huonekaverini olisi pitäneet asiasta huolta. Kukaan ei tullut missään vaiheessa tuomaan vauvaa imemään tai edes kysynyt multa, olinko ok. Sitten kolmantena päivänä alettiin haukkumaan, kun en ollut tajunnut pumpata sitä maitoa. Mistäs helvetistä sen olisin voinut tietää? Neuvolan terkka jatkoi samaa linjaa, valitti vaan kun ei maitoa tule tarpeeksi. Kuukauden jaksoin kuunnella ja sitten annoin periksi, otin pullot käyttöön ja elämä alkoi hymyillä.

Kuopuksen kohdalla ajattelin, etten todellakaan ala samaan rumbaan uudestaan vaan otan heti korvikkeen käyttöön. Tuloksena tyytyväinen ja hyvin kasvanut vauva, sekä iloinen ja jaksava äiti.

Vastasiko kysymykseen?

Sinun tarinasi on yksi niistä minkä vuoksi olen iloinen kun on niitäkin jotka jaksavat toimia imetystukirymissä. Pari fiksua , täysipäistä , kypsää tukihenkilöä olisi varmasti tehnyt asioista helpompaa - riippumatta siitä miten imetys sittenkään olisi lopulta käyntiin lähtenyt, sillä sitähän ei kukaan voi ennalta tietää.

 

olin kakkosen kohdalla etukäteen hyvin skeptinen. Esikoisen imetys oli KAMALAA. Asennon löytäminen oli ylivoimaista,istua en voinut ja maaten ei onnistunut, piti käyttää rintakumia joka oli aina vinksallaan ja maito ympäri vaatteita, silti maito ei riittänyt. Join kotikaljaa, imetin ja pumppasin ja itkin. Ne rintaraivarit joita lapsi sai, olivat ihan järkyttäviä. 2kk sinnittelin ja sit siirryttiin korvikkeella ja huomasin, että äitiys voi olla ihan ihanaakin. Kakkonen imikin sit kohtalaisen hyvin ja homma oli aika ihanaakin. Maito ei tosin riittänyt silloinkaan, vaikka imetin ja pumppasin, enkä edes itkenyt. Mut ymmärrän täysin, jos joku ei halua imettää.

 

Poika syntyi alipainoisena ja sai synnärillä jo pullosta luovutettua rintamaitoa (kiitos kaikille luovutusrumbaan lähteneille!) ja oli kaksi päivää glukoositiputuksessa alhaisen verensokerin vuoksi. Olin tosi väsynyt rankan synnytyksen jälkeen, enkä varmaan olisi kauheasti vierihoitoa jaksanut muutenkaan, joten se ei niin haitannut, sainpahan nukkua suurimman osan yöstä! Maito nousi vasta viidentenä päivänä, ja kuudentena pääsin kotiin. Olin niin väsynyt että imetin osaksi ja loput annoin pullosta. Lopetin imetyksen kolmen kuukauden jälkeen, kun poika imi rintaa tunnin ja sen jälkeen joi vielä pullosta 120 ml. Eli ei sieltä enää kauheasti herunut.

Neuvolasta käskettiin antaa kiinteitä kun poika oli neljä kuukautta. Jos lapsi on pelkällä korvikkeella, kannattaa kiinteät aloittaa aikaisemmin, ettei lapsi niin helposti rupea nirsoilemaan ruuan kanssa myöhemmin. Rintamaito maistuu joka aterialla vähän erilaiselta riippuen äidin ruokavaliosta, korvike aina samalta.

Hyvin on poika kasvanut korvikkeella ja kiinteillä, vaikka olen kuitenkin ihan tyytyväinen että sain edes ne 3 kk imettää. Kuitenkin olen ihan tyytyväinen siitä, että lapsen isäkin pystyi hoitamaan osan syötöistä ihan alusta lähtien, ja ensimmäisen kerran annoin lapsen anopin hoitoon kun hän oli 2 vk vanha, noin puoleksi tunniksi. Varmaan olisi mennyt kauemmin jos olisin täysimettänyt.