Mistä ruumiinosastasi olet erityisen ylpeä?

Silmistäni, poskipäistäni, nenästäni, ylähuulestani, siroista käsistäni, rinnoistani, pepustani, ja sanotaan nyt ne hiuksetkin vaikkei saisikaan (kyllähän nekin nahan alta saa alkunsa). Lisäksi kohdustani.

 

Silmät...mutta onko se ruumiinosa?

 

totalf.profiilisi mukaan olen samaa mieltä =)

 

Tämän viikon Viikon Ruumiinosa -palkinto menee suolistolle, joka kantoi rankimmat noroviruksen aiheuttamat oireet ja teki kaikkensa poistaakseen koko elimistöä uhanneet virukset mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Olen varsin ylpeä myös sydämestäni, se on toiminut liki moitteettomasti huolimatta rasituksesta ja sairausriskeistä, joille olen sen altistanut.

 

Ukkovarpaiden välistä!

 

Upeat sääret ja sirot ranteet ja nilkat.

 

Mä olen kyllä erityisen ylpeä päästäni. Korvien välissä asuvat sekä hoksottimeni, sisuni että rohkeuteni; myös rakkauteni, joiden avulla olen niin tehnyt pitkän uran työelämässä, rakastanut ja rakastan montaa lasta ja nuorta ja vanhaakin, ja selviytynyt vaikeasta sairaudesta.

 

Sormet, käsivarret.
Peppu

 

Pää on aika hyvä olla olemassa niin voi nauttia noista muistakin ruumiinosista

 

En mä nyt tiedä, ylpeä, mutta kaikista niistä osista, joihin ei satu.

 

Korvienvälistäni.

 

Rinnoista ja silmistä. Kummistakin olen saanut paljon kehuja.

 

Peppu ja kynnet

 

Kukaan ei ole maininnut aivoja...

 

Kukaan ei ole maininnut aivoja...

Krhm.

 

En keksi mitään muuta kuin huulet ja iho. Onko ne sit ruumiinosia se on sit asia erikseen

 

Kukaan ei ole maininnut aivoja...

Kukaan ei ole niistä ylpeä?

 

Huuliini ja silmiini olen ihan tyytyväinen

 

Vähän outo tuo että ylpeä. Kun eipä sille itse paljoa voi mitään, onko esimerkiksi pitkät jalat vai iso nenä vai miten.

Toisaalta, jos on treenannut jonkun osan hienoksi, niin siitä kai voi olla ihan ylpeä.

 

Kukaan ei ole maininnut aivoja...

Onhan sekin mainittu...

Oikeastaan minakin olen erityisen ylpea neurologisesti epatyypillisista aivoistani, joiden vaikutuksesta olen joutunut/ajautunut/hakeutunut/paassyt mita kummallisimpiin tilanteisiin

 

Vähän outo tuo että ylpeä. Kun eipä sille itse paljoa voi mitään, onko esimerkiksi pitkät jalat vai iso nenä vai miten.

Toisaalta, jos on treenannut jonkun osan hienoksi, niin siitä kai voi olla ihan ylpeä.

Totta. Tai ainakin saa olla ylpea itsestaan ja tehdysta tyosta.

 

Ehkä mä voisin olla ylpeä siitä ettei mun takamus ole enää niin litteä kuin aiemmin. Mutta toisaalta en mä viitsi, ku oon nähnyt sen eteen tosi vähän vaivaa kuitenkin ja tiedän, ettei se oo semmonen kun voisi olla.

 

Mulla oli ennen hyvä perse, mutta nyt se on ehkä vähän "litistynyt", istun ehkä liikaa tietokoneella

 

Mulla on nätti pimpsa, nätit häpyhuulet ja silleen. Oikeesti. Ilolla ja ylpeydellä voin aina levittää miehen eteen.

 

Haimastani. Se toimii moitteettomasti.

Niin minäkin. muuten olis ollut perna mutta kun se otettiin joku vuosi sitten pois.