Mistä kotiäitien katkeruus ja tuomitseminen kumpuavat?

Höh aina tätä samaa vääntämistä.
Toinen on onnellinen kotona ja toinen töissä.

Harvinaisen samaa mieltä. Siksi en ymmärrä sitä, että hyökätään kimppuun jos mitä yrittää kysyä / ihmetellä / analysoida maailmasta, jota ei oikeastaan tunne.

Sinä et tällä aloituksella hyökännyt kimppuun? Ihan samanlailla ne kotiäiditkin "ihmettelee/kysyy ja analysoi" työäidin valintoja, kuin sinäkin kotiäitien.

En. Yritän ymmärtää sitä, että miksi se äiti-ihmisen töissäkäynti on joillekin kirosana, kun itselleni on herttaisen yhdentekevää, hoitaako muut ihmiset lapsensa kotona vai menevätkö töihin (tosin sillä rajoituksella, että pääasiallista sossunelättinä loisimista ja lasten hankkimista siksi, että saa olla kotona kun ei huvita mennä töihin mä en oikein hyväksy, mutta se on sitten jo uusi ongelma, eikä liity tämän ketjun aiheeseen).

 

Joidenkin kohdalla voi olla kyse siitä, että hekin menisivät mielellään töihin, mutta eivät pääse...kun ei ole koulutusta, ei mies päästä, jotain sellaista. Sitten yrittävät kääntää asiat parhain päin itselleen.

Joidenkin kohdalla. Ei kaikkien.

Ja joidenkin kohdalla on niin, että he olisivat mielellään kotiäitejä, mutta eivät "pääse".

Olet täysin oikeassa.

 

Itse en ymmärrä miksi kotiäidit ja työssäkäyvät äidit pitäisi asettaa niin vastakkain. Tai miksi lapset kotihoidossa /kodin ulkopuolisessa hoidossa keskustelut saavat niin mustavalkoiset sävyt.

 

Höh aina tätä samaa vääntämistä.
Toinen on onnellinen kotona ja toinen töissä.

Harvinaisen samaa mieltä. Siksi en ymmärrä sitä, että hyökätään kimppuun jos mitä yrittää kysyä / ihmetellä / analysoida maailmasta, jota ei oikeastaan tunne.

Tämä yhteiskunta on muutenkin todella syyllistävä. Kaikessa. Olet sitten kotona tai töissä niin aina löytyy syyllistäviä tekijöitä. Jota minä aina jaksan ihmetellä.
Ei koskaan ole ollu niin vaikea olla äiti kuin nyt on?!

Ja taas samaa mieltä !

 

No, mun ymmärrykseen ei vaan mene se, että alle vuoden ikäinen viedään hoitoon. Pieni ihminen, joka tarvitsee äitiään/isiään enemmän kuin mitään muuta. Mielestäni on itsekästä ajatella vain omaa etuaan, että pääsee töihin kun ei jaksa olla kotona. Se riippuu paljon myös omasta asenteesta. Osaa asennoitua siihen, että on kotona lapsen kehityksen kannalta tärkeät vuodet, koska ne on tärkeät nimenomaan sille pienelle lapselle. Toki jos mielenterveydessä on jotain häikkää, diagnosoitu vakavampaa masennusta tms. niin silloin on lapsen parempi olla muualla.

Mutta kyllä ne työäiditkin solvaa kotiäitejä, ja musta tuntuu että he nimenomaan ovat katkeria. Kateellisia siitä, koska itsestään ei ollut elämään lapsen ehdoilla.

Peesi. Sitä uraa voi luoda monta vuotta, mutta lapsi on pieni vain kerran. Itse olin 3 vuotta kotona, koska se on lapsen parhaaksi(mm. psykologien mielestä) ja minä viihdyin kotona. Ei kai se kaikille sovi. Akateemisesti olen koulutettu ja nyt hyvässä työpaikassa töissä.

Hymiön ei pitänyt tulla tuohon.

 

Mistä kumpuaa sun tarve tehdä näitä tyhjänpäiväsiä jankuti jankuti-avauksia?

 

Itse en ymmärrä miksi kotiäidit ja työssäkäyvät äidit pitäisi asettaa niin vastakkain. Tai miksi lapset kotihoidossa /kodin ulkopuolisessa hoidossa keskustelut saavat niin mustavalkoiset sävyt.

no se on aihe ku aihe palstalla ni se on joka mustaa tai valkosta. ei mitään siitä väliltä koskaan.

 

Yhden kysymyksen heitän teille kaikille. Kun itse olen ollut kotona sekä töissä miten milloinki on parempi.

Kysymys kuuluu
- Tuetteko te kaveri-äitejä siinä minkä ratkaisun hän on valinnut. Oli kyse sitten se et hän lähtee töihin tai jää kotiin. Kannustattekote toinen toistanne?

Minä en ole tuomitsemaan ja en ole koskaan sanonu jyrkkää mielipidettä jos sitä ei ole kysytty. Ja yritän tukea parhaani mukaan ja antaa neuvoja pärjäämiseen oli ystävän ratkaisu mikä tahansa.

 

Mistä kumpuaa sun tarve tehdä näitä tyhjänpäiväsiä jankuti jankuti-avauksia?

kateus?
tyhjyys?
paha olo?
tekemisen puute?
katkeruus?
tyhmyys?

 

Itse en ymmärrä miksi kotiäidit ja työssäkäyvät äidit pitäisi asettaa niin vastakkain. Tai miksi lapset kotihoidossa /kodin ulkopuolisessa hoidossa keskustelut saavat niin mustavalkoiset sävyt.

Tai miksi keskustelu koskee vain äitejä kuin lapsilla ei olisi toista vanhempaa lainkaan? Isoin osa perheistä on edelleen kahden vanhemman perheitä.

 

Höh aina tätä samaa vääntämistä.
Toinen on onnellinen kotona ja toinen töissä.

Harvinaisen samaa mieltä. Siksi en ymmärrä sitä, että hyökätään kimppuun jos mitä yrittää kysyä / ihmetellä / analysoida maailmasta, jota ei oikeastaan tunne.

Sinä et tällä aloituksella hyökännyt kimppuun? Ihan samanlailla ne kotiäiditkin "ihmettelee/kysyy ja analysoi" työäidin valintoja, kuin sinäkin kotiäitien.

En. Yritän ymmärtää sitä, että miksi se äiti-ihmisen töissäkäynti on joillekin kirosana, kun itselleni on herttaisen yhdentekevää, hoitaako muut ihmiset lapsensa kotona vai menevätkö töihin (tosin sillä rajoituksella, että pääasiallista sossunelättinä loisimista ja lasten hankkimista siksi, että saa olla kotona kun ei huvita mennä töihin mä en oikein hyväksy, mutta se on sitten jo uusi ongelma, eikä liity tämän ketjun aiheeseen).

Joku ongelma sulla on tässä asiassa nyt kuitenkin, koska jaksat asiaa vatvoa kerta toisensa jälkeen. Jos et ole tyytyväinen omaan ratkaisuusi, niin voivoi. Ei se asiaa auta, että käyt mollaamaan kotiäitien valintoja.

Siksi työssäkäyvä äiti on monelle kirosana, koska he ajattelevat lapsia. Niitä pieniä jotka roudataan hoitoon ennen kuin osaavat edes kävellä tai puhua. Ilmeisesti kotiäidit ovat empaattisia ihmisiä?

 

[


Se on tapa saada ihmiset kiinnostuun asiasta

Sitten on myöskin varmaan turha ihmetellä miksi ihmiset kimpaantuu kun tahalleen provosoidaan!
Siinä eilisessä ketjussa ( en ole kyllä kommentoinut mitään ) meni maku viimeistään siinä vaiheessa kun mukaan vedettiin masentuneet.

 

Joidenkin kohdalla voi olla kyse siitä, että hekin menisivät mielellään töihin, mutta eivät pääse...kun ei ole koulutusta, ei mies päästä, jotain sellaista. Sitten yrittävät kääntää asiat parhain päin itselleen.

Joidenkin kohdalla. Ei kaikkien.

Ja joidenkin kohdalla on niin, että he olisivat mielellään kotiäitejä, mutta eivät "pääse". Siitä tämä ap:n kotiäitivainokin varmaankin kumpuaa. Hän ei löytänyt "sisäistä kotiäitiään" vaan laittoi lapsen pienenä hoitoon pään hajoamisen pelossa. Ilmeisesti ei ole oikein sujut ratkaisun kanssa, kun kokee niin voimakkaita tunteita kotiäitejä kohtaan.

Hm, ja nyt olis taas kiva kuulla, että millä ihmeen tavalla ja missä mä olen kotiäitejä vainonnut.

Mitä omiin ratkaisuihini tulee, osittain olet oikeassa (olenhan asiasta täällä avoimesti kertonut), mutta siinä erinomaisen väärässä, ettenkö olisi sinut ratkaisujeni kanssa. Eikä mulla ole mitään voimakkaita tunteita kotiäitejä kohtaan - paitsi niitä, jotka eivät tässäkään ketjussa osaa olla tuomitsematta minua.

 

Siksi työssäkäyvä äiti on monelle kirosana, koska he ajattelevat lapsia. Niitä pieniä jotka roudataan hoitoon ennen kuin osaavat edes kävellä tai puhua. Ilmeisesti kotiäidit ovat empaattisia ihmisiä?

Jos tälle linjalle lähdetään, niin työäidit ovat empaattisia, sillä he ajattelevat niitä pieniä lapsia jotka joutuvat kärsimään kun perheen taloudellinen tilanne on kehno, isä raukka on perheen ainoa elättäjä, lapsi raasu jää tyystin vaille varhaiskasvatusta, ovat kotona väsyneen ja tiuskivan äidin kanssa, jne.

Eli ei viitsitä lähteä tuolle linjalle.

 

taas lähti jollain kotimammalla mopedi käsistä...

 

No ei se kyllä sitä tarkota että ei pystyis lapsestaan huolehtimaan tai ettei rakastaisi lastaan jos käy töissä Se joka noin on sanonut on kyllä.... Ite olen kotiäitinä enkä mitenkään ole kateellinen työssä käyville enkä ole epävarma asemastani, jokainen meistä on arvokas äitinä, kävi töissä tai on kotona. Lapsillemme olemme silti tärkeitä.

 

Itse en ymmärrä miksi kotiäidit ja työssäkäyvät äidit pitäisi asettaa niin vastakkain. Tai miksi lapset kotihoidossa /kodin ulkopuolisessa hoidossa keskustelut saavat niin mustavalkoiset sävyt.

Tähän juurikin mä haluaisin saada selvyyden.

 

Mä olen ollut ensin kotiäitinä ja nyt olen "työäitinä". Kotiäitinä oleminen ei minun mielestäni ollut SE mun juttu. Rahan vuoksi en sitä todellakaan tehnyt, kuten kaikki tietää, se on persnettoo. Taloudellinen tilanne oli sellainen että mieskään ei vastaan laittanut. Mutta mä kyllä turhauduin kotona. Päivisin oli "omaa aikaa" ihan riittävästi ja ehdin jopa suorittaa muutaman apron paremman puutteessa. Kun lapset olivat kaksi ja kolme menin töihin. Ja minulle itselle ratkaisu oli parempi. Molemmilla meillä on kolmivuorotyö ja se mahdollistaa lasten osapäivähoidon. En koe että olisin huono äiti vaikka olen töissä. Minulla itselläni on parempi psyyke ja lapset ovat tyytyväisiä, tasapainoisia lapsia.

 

Kateuttako se on? Epävarmuutta omasta asemasta? Jotain muuta? Mitä?

Se, että joku tekee yleistyksen ja sitten kun ei itse kuulu siihen kategoriaan, vaan on ns. poikkeus, se ärsyttää. Se on varmaan jotain vähemmistön reagointia...? Eihän se ole helppo nakki olla vähemmistön edustaja.

Varmasti jokainen haluaisi tulla arvostetuksi tekemällään työllä ja onhan se aika yleistä että kotiäitejä mollataan moninkin eri tavoin. Jopa sosiaalipummeiksikin olen nähnyt haukuttavan... netissä siis.

Mä haluaisin tietää sen, että miksi naiset on toisilleen yleensä niin pahansuopia, kilpailuhenkisiä yms.

 

En osaa ap, kysymyksiisi tyhjentävästi vastata, mutta sen olen huomannut että tällä saitilla on hyvin paljon ongelmaisia naisia.

 

Höh aina tätä samaa vääntämistä.
Toinen on onnellinen kotona ja toinen töissä.

Harvinaisen samaa mieltä. Siksi en ymmärrä sitä, että hyökätään kimppuun jos mitä yrittää kysyä / ihmetellä / analysoida maailmasta, jota ei oikeastaan tunne.

Tämä yhteiskunta on muutenkin todella syyllistävä. Kaikessa. Olet sitten kotona tai töissä niin aina löytyy syyllistäviä tekijöitä. Jota minä aina jaksan ihmetellä.
Ei koskaan ole ollu niin vaikea olla äiti kuin nyt on?!

Ja taas samaa mieltä !

Vaikka minä tällähetkellä olen äitiyslomalla oleva äiti. Ja en aijokkaan lähtä töihin. Näitten viiden kans riittää hommaa ihan yllinkyllin. Ja vielä olen pelkkä amislainen. Niin sammaa mieltä ollaan tästä syyllistämisestä.
jes

 

Joidenkin kohdalla voi olla kyse siitä, että hekin menisivät mielellään töihin, mutta eivät pääse...kun ei ole koulutusta, ei mies päästä, jotain sellaista. Sitten yrittävät kääntää asiat parhain päin itselleen.

Joidenkin kohdalla. Ei kaikkien.

Ja joidenkin kohdalla on niin, että he olisivat mielellään kotiäitejä, mutta eivät "pääse". Siitä tämä ap:n kotiäitivainokin varmaankin kumpuaa. Hän ei löytänyt "sisäistä kotiäitiään" vaan laittoi lapsen pienenä hoitoon pään hajoamisen pelossa. Ilmeisesti ei ole oikein sujut ratkaisun kanssa, kun kokee niin voimakkaita tunteita kotiäitejä kohtaan.

Hm, ja nyt olis taas kiva kuulla, että millä ihmeen tavalla ja missä mä olen kotiäitejä vainonnut.

Mitä omiin ratkaisuihini tulee, osittain olet oikeassa (olenhan asiasta täällä avoimesti kertonut), mutta siinä erinomaisen väärässä, ettenkö olisi sinut ratkaisujeni kanssa. Eikä mulla ole mitään voimakkaita tunteita kotiäitejä kohtaan - paitsi niitä, jotka eivät tässäkään ketjussa osaa olla tuomitsematta minua.

Eikö se eilinenkin aloitus korostanut sitä, että mitä ne KOTIäidit tekee tai jättää tekemättä. Vaikka jokainen tietää, ettei siivousinto välttämättä korreloi laisinkaan sen kanssa onko töissä vai ei. Siitä siis sana vaino, sä itse korostat sitä vastakkainasettelua mistä muita syytät.

 

Kotiin jääminen on luksusta, johon vain harvoilla on varaa ja mahdollisuuksia. 1-6-vuotiaista lapsista on yli 60% hoidossa kodin ulkopuolella ja eteläsuomen maakunnissa lähes 70%. Aikusen ihmisen vaan pitää käydä töissä ja elättää perheensä.

 

Itse en ymmärrä miksi kotiäidit ja työssäkäyvät äidit pitäisi asettaa niin vastakkain. Tai miksi lapset kotihoidossa /kodin ulkopuolisessa hoidossa keskustelut saavat niin mustavalkoiset sävyt.

Tai miksi keskustelu koskee vain äitejä kuin lapsilla ei olisi toista vanhempaa lainkaan? Isoin osa perheistä on edelleen kahden vanhemman perheitä.

itseasiassa kun tällä palstalla puhutaan puolisoista, ovat nekin keskustelut aika mustavalkoisia (näin kärjistäen ) kommentit parisuhdeneuvoiksi tms. ovat joko jätä se sika tai miestä puolustelevat kommentit, joissa nainen leimataan pirttihirmuksi.

 

Eikä mulla ole mitään voimakkaita tunteita kotiäitejä kohtaan - paitsi niitä, jotka eivät tässäkään ketjussa osaa olla tuomitsematta minua.

Älä Sörhis viitsi. Mä en sua "tuominnut" koskaan aiemmin, mutta olen kyllä nähnyt ketjuja joissa on "tuomittu" Väitätkö sä ihan oikeasti, että olet aivan vilpittömin mielin ihmetellyt kotiäitien ( ja jopa masentuneiden ) laiskuutta? Sähän itse eilen oikein myönsit että teit tahallaan provosoidan aiheen!