M
S
siks
Vieras
kun terapia on nyt muotia. ja masennus. ja burn out. ja loppuunpalaminen. ja avioero. ja oman itsen parhaan miettiminen.
No siis tottakai sen takia et silloin alko korvikehuuma ja hoitoon laitettiin jo parikuisina. Perusturvallisuus ei oo päässyt kunnolla kehittymään.
Juu ei tarvi ottaa tosissaan tätä vastausta. Vaikka kyl mä luulen et siinä voi olla totuuden hivenkin mukana... :xmas:
Juu ei tarvi ottaa tosissaan tätä vastausta. Vaikka kyl mä luulen et siinä voi olla totuuden hivenkin mukana... :xmas:
H
Häh?
Vieras
Ekaa kertaa kuulen tällaisen termin. Kotihoidossa minäki olin aina eskari-ikään asti 
. Mitä nyt jossain kerhossa kävin pari kertaa viikossa. Kotona oli lastenhoitaja. =) Mitä ihmeen huomattavia henkisiä ongelmia, kerro?!
. Mitä nyt jossain kerhossa kävin pari kertaa viikossa. Kotona oli lastenhoitaja. =) Mitä ihmeen huomattavia henkisiä ongelmia, kerro?!
V
vieras
Vieras
60 ja 70 luvuilla syntyneillä oli äidit töissä. Silloin piti mennä töihin kun vauva 3 kk. Silloin oli trendi, että töissä piti käydä, kun haluttiin olla yhtä tasavertaisia ku miehet. Ja tuo halu kostautuu nyt meissä. Meidät on erotettu äideistä aivan liian varhain. Ennen 60 lukua äidit oli kotona. Ja 80 luvulla tuli kunnon äippälomat. Me 60 ja 70 lukulaiset ollaan väliinputoojat.
H
heh
Vieras
miuta ahisteltiin ja pilkattiin avoimesti.. piti olla pallo kuosissa ja leveissä lahkeissa vastoin tatoaan ja äitin virkkaamissa bikineissä.. (YÖK!) ja lallattaa jotain *kalliolle kukkulalle* niin että koko kylä raiku..
mie ja miun yks veli ollaan terapiasukupolvee ihan täysillä ..veljellä kammotus oli joustamattomat tummanruskeat enstex talvihousut.. niin ja kuviolapasia jotka on neulottu usealla erivärillä ja missä on tupsu nauhat en voi sietää vieläkään..
ainoat asiat jotka on positiivisia mielssä on 'suomalainen shampoo' ja oma hernepenkki
mie ja miun yks veli ollaan terapiasukupolvee ihan täysillä ..veljellä kammotus oli joustamattomat tummanruskeat enstex talvihousut.. niin ja kuviolapasia jotka on neulottu usealla erivärillä ja missä on tupsu nauhat en voi sietää vieläkään..
ainoat asiat jotka on positiivisia mielssä on 'suomalainen shampoo' ja oma hernepenkki
V
vieras
Vieras
mutkin laitettiin hoitoon 3 kk vanhana ja olen täysin korvikelapsi. aikuisena on ahdistusta, ihmissuhteissa erot tuntuvat kamalilta, on vaikea luottaa toisiin, on pelkotiloja ja unettomuutta
Mä olen ollut pääosin kotihoidossa aina kouluikään asti.
Mutta olen varmaan saanut jo 3-kuisena appellsiinimehua, sillä voinee selittää paljon.
(vai voiko :xmas: )
Mutta olen varmaan saanut jo 3-kuisena appellsiinimehua, sillä voinee selittää paljon.
(vai voiko :xmas: )
V
vieras
Vieras
-68 syntynyt ja en ole terapiaa tarvinnut Hoidossa en ole ollut vieraalla päivääkään ( toisin kuin omat mukulat...) vaan mummo mut hoitanut kouluikään asti ja paljon sen jälkeenkin
Hoidossa en ole ollut vieraalla päivääkään ( toisin kuin omat mukulat...) vaan mummo mut hoitanut kouluikään asti ja paljon sen jälkeenkin
Äidillä ei maito riittänyt ja korviketta sain siis jo aika varhain, huusin koliikkia 3kk, äiti lähti töihin kun oli 3kk, jouduin perhepäivähoitoon, appelsiinimehuiakin on juotettu 3-kuisena... taidan olla täysin menetetty tapaus... :wave: :xmas:
H
Häh?
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei nyt ihan yleistääkään voi
. Mun äiti teki puolipäivätyötä tosi pitkään, eikä mennyt edes sinne, ennenkuin nuorinkin oli 3 v. Ei se mikään sen kummempi trendi ollut kuin nytkään. Sitten kun äiti oli puolipäivätöissä, meille tuli lastenhoitaja kotiin... Eli en mä nyt ihan ymmärrä mistä täällä puhutaan...
S
Sagwa harmaana
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä:
Varmaan joo. Paitsi mä taisin olla päiväkodissa eskarin ja edeltävän vuoden. Mutta ihan terapian tarpeessa tässä tosin ollaan
!
V
vuh
Vieras
Ei meillä 60-70-luvuilla syntyneillä oo sen enempää ongelmia kuin muillakaan. Me ollaan vaan eka sukupolvi, joka on ihan avoimesti alkanut käydä hoitamassa ongelmiaan terapiassa. Ehkä aiemmin ei edes ollut niin hyviä terapiapalveluja kuin 90-luvulta alkaen?
S
Sagwa harmaana
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja AnniHelena71:
Mä pistän paremmaksi, mä olen oksentanut kaaressa kaiken äidinmaidon mitä on sisääni saatu. Ja mummi alkoi keittää kauralimaa, että jollain pysyisin hengissä.
Syy tohon oksenteluun selvisi vasta vuosia myöhemmin kun todettiin, että olen tosi allerginen muutamille lääkkeille. Äitini söi synnytyksen jälkeen tulehdukseen yhtä niistä...
K
kiltti äiti
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vuh:
Samaa mieltä minäkin. Enää masennus/pelot/paniikkihäiriö ei ole leimautumista hulluksi. Nyt on kissa nostettu pöydälle ja asioista uskalletaan puhua ääneen.
T
terapiassa
Vieras
lapsi (joka oli väärää sukupuolta). Vanhemmat piti 12h tarhassa minua ja viikonloput olin yksin kun vanhemmat omissa menoissaan. Molemmat vanhempani ovat sodan jälkeen juur syntyneitä ja ainoita lapsia, he ovat saaneet kaiken mitä ovat keksineet pyytää.
Lapsi tuntui heistä luontevalta valinnalta, mutta eivät sitten jaksaneetkaan sitoutua.
Terapiassa opettelen luottamaan ihmisiin ja rakastamaan itseäni ja uskomaan, että minua(kin) joku haluaa rakastaa.
Lapsi tuntui heistä luontevalta valinnalta, mutta eivät sitten jaksaneetkaan sitoutua.
Terapiassa opettelen luottamaan ihmisiin ja rakastamaan itseäni ja uskomaan, että minua(kin) joku haluaa rakastaa.
Alkuperäinen kirjoittaja vuh:
Niin mä luulen myös, että sodan kokeneilla sekä suurilla ikäluokilla (meidän vanhemmilla) olisi paljon terapoitavaa mutta ne ei vaan sinne osaa mennä. Mielenterveysasiat on heille tabu.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja AnniHelena71:
Just ku sota pilasi kaiken; sodan käyneet sai hoitamattomat traumansa, siirsivät ne lapsiinsa eli meidän vanhempiin. Meidän vanhemmat siirtäneet ne meille. Eikä se, että yhtäkkiä oli trendi äitien käydä töissä jo kun vauva 3 kk, varmaankaan ole helpottanut meitä.
H
Hei hei
Vieras
Älkää nyt joka keskusteluun vetäkö noita päivähoito-kotiäiti juttuja. Kai täällä voi muutakin näkökulmaa käyttää. Ei tällaisiä kotikotiäitejä oikeasti ole kuin tällä palstalla.
