Mistä tunnet sen oikean

[**** ****]

Mistä tunnet sen oikean??

Jotkut parisuhteessa olevat loistavat suorastaan onnesta ja näyttää ihan uskomattoman hyvältä suhteelta, melkeimpä täydelliseltä.
Onko mahdollista että on suhde olemassa jossa on molempien silmissä yhtä suuri voima ja rakkaus toista kohtaan?

Minun elämässäni ei ole koskaan ollut romanttista miestä edes hieman, ja suhteissani en ole tuntenut yhtä suurta tunnetta kuin mieheni. Tarkoitan sitä, että minun tunteeni ovat aina olleet lievemmät. Olen niin realisti kai se on yksi syy.
Enkä ole tuntenut kovaa kipinää edes alussa koskaan. Haluaisin kokea sen ja lähteä siltä pohjalta suhteeseen.Mutta se ei ole enää mahdollista sillä olen jo suhteessa ja minulla on hyvä mies, vaikka ilman kipinöitä. Perusmies joka on turvani ja ilonikin vaikka ei romantiikkaa olekaan.

Ehkä minun elämääni ei ole tarkoitettu kipinöitä ja salamoita.

 

[########]

No mutta se on hyvin paljon sinusta itsestäsi kiinni! Vaikea sanoa näin lyhyen viestin perusteella, mutta tutkiskele itseäsi ja mieti, onko vika löytämissäsi miehissä ja suhteissa, vaiko sinun kyvyssäsi "kipinöidä"? Tämä nyt on pelkkää arvailua, mutta yritä selvittää itsellesi, johtuuko kipinöimättömyys vääristä miehistä ja vääristä suhteista vaiko jostakin henkilökohtaisesta tunnevammasta tai pelosta. Jos olet kuitenkin löytänyt vain vääriä miehiä ja haluat sen kipinän kokea, älä jää kipinättömään suhteeseen. Lähde rohkeasti etsimään sitä kipinää elämääsi! Tai sitten ala itse kipinöidä elämälle ja odota, että kipinäsi houkuttelevat lähellesi jonkun, joka kipinöi samalla taajuudella!

 

[mies1]

Mistä tunnet sen oikean??
.Mutta se ei ole enää mahdollista sillä olen jo suhteessa ja minulla on hyvä mies, vaikka ilman kipinöitä. Perusmies joka on turvani ja ilonikin vaikka ei romantiikkaa olekaan.

Olen sanonut usein, että:
Parisuhde on tahtokysymys ja peili on hyvä apuväline.
kannattaa ehkä laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Jotkut ovat onnellisia ilman puolisoa, kun heidän asiansa on kunnossa. Ei heillä ole kaipaamiasi asioita edes sen vertaa, mutta he ovat onnellisia. Tietysti voit lähteä etsimään mahtavia kokemuksia ja heittää turvallisen arkesi romukoppaan, niin on moni tehnyt. Suurinta osaa heistä on k...tettu ja jätetty, se mistä haaveilet on kuitenkin se oma elämäsi juuri nyt; sinä et vain sitä ymmärrä.

 

[aviomies evp.]

Parisuhde on "onnellinen" ja "toimii" niin pitkään kun mies tanssii naisen pillin mukaan. Siksi en haluakaan parisuhteeseen.

 

[A-täti]

Parisuhde on "onnellinen" ja "toimii" niin pitkään kun mies tanssii naisen pillin mukaan. Siksi en haluakaan parisuhteeseen.

Sama juttu toisinpäin. Vaikka mies1 höpisee jalkaterien asennostani, niin jätän miesjutut väliin.

 

[mies1]

Parisuhde on "onnellinen" ja "toimii" niin pitkään kun mies tanssii naisen pillin mukaan. Siksi en haluakaan parisuhteeseen.

Sama juttu toisinpäin. Vaikka mies1 höpisee jalkaterien asennostani, niin jätän miesjutut väliin.

Ai isojen varpaiden väliin.

 

[Sofie_]

Mä en myöskään kovin helposti "kipinöi". Näen miehet niin kriittisesti että on jotenkin mahdotonta heittäytyä täysin ihailemaan toista. Nyt olen tutustunut mieheen joka on "ainakin" 80 prosenttisesti sitä mitä haluan, mutta mies on selkeesti minuun ihastuneempi kuin minä häneen.

 

[onni on syvemmällä]

Ei elämän tarkoitus ole joku hetkellinen extreme juttu, esim rakkaudessa. Tunnetilana turvallisuus ja hyvä olo ovat varmasti loppujenlopuksi niitä tunteita joita jokainen kipinän kokevakin haluaa-uskoisin niin. Realistisuus on hyvä asia, ja toisaalta säästyy turhilta asioilta tai siltä että jokin tunne häiritsisi elämää niin ettei erottaisi totuutta. Joskus ihmiset huijaavat itseään-toivomalla jotakin jostakin ihmisestä ja pettymällä kun hän ei sitä toivetta ja unelmaa täytäkkään.
Hyvä perusmies on jo paljon nykypäivää ajatellen..moni on uusavuton, kyvytön sitoutumaan,solidaarisuudesta puhumattakaan. Toki parisuhteessa täytyy olla muitakin kantavia tekijöitä. Kipinät eivät kanna pitemmän päälle vaan aivan joku muu..

Ystävyys naisen ja miehen välissä se kantaa läpi elämän, kumppanuus jota ei kipinät kanna vaan jokin paljon syvempi

 

[taono]

Parisuhde on "onnellinen" ja "toimii" niin pitkään kun mies tanssii naisen pillin mukaan. Siksi en haluakaan parisuhteeseen.

Sama juttu toisinpäin. Vaikka mies1 höpisee jalkaterien asennostani, niin jätän miesjutut väliin.

Ai isojen varpaiden väliin.

perskannikoiden väliin

 

[olen läytänyt oikean]

Haluaisin kokea sen ja lähteä siltä pohjalta suhteeseen.Mutta se ei ole enää mahdollista sillä olen jo suhteessa ja minulla on hyvä mies, vaikka ilman kipinöitä. Perusmies joka on turvani ja ilonikin vaikka ei romantiikkaa olekaan.

Ehkä minun elämääni ei ole tarkoitettu kipinöitä ja salamoita.

Aloin suhteeseen "sen oikean" kanssa. Nyt kuuden vuoden jälkeen hän ei ole yhtään sen oikeampi, suhteessa menee päin puuta suurin piirtein kaikki.
Pahin on keskustelu- ja kommunikaatiomuuri välillämme, ja se että mies ei ole aivan rehellinen.

Ole sellaisen miehen kanssa joka tekee sinut onnelliseksi. Jatkuva keskusteluyhteys, se että käsitellään ja puhutaan asiat yhdessä tuo paljon enemmän onnea ja turvallisuutta kuin rakastumisen tunne. Se että on toistensa parhaat kaverit ja viihtyy yhdessä sängyssä.

tiedätkö varmasti että kipinät puuttuvat siksi ettet rakasta miestä vai siksi että miehesi ei osaa ilmaista rakkauttaan sinua kohtaan.

 

[sama tääl........]

Parisuhde on "onnellinen" ja "toimii" niin pitkään kun nainen tanssii miehen pillin mukaan. Siksi en haluakaan parisuhteeseen.

sama täällä, kyllä enemmistö suhteessa elävät ovat epäonnellisia ,sen näkee niitten koko olemuksesta jo kaukaa,ei minullekaan ikinä parisuhdetta enää hyi hemmetti sentään,ei huvita enää moinen 'homma'
en ainakaan aijo mennä enää ikinä kenenkään miehen kanssa asumaan saman katon alle!
omat kämpät niin sitten suhde pysyy **jotenkin** kunnossa!

 

[mies1]

Ettei nyt ap ole vain metsästämässä ihastumisen tunnetta; siinä kaikki tuntuu mahtavalta ja ilmassa on kipinöitä. Ihastus on kai aivan välttämätön vaihe, että kaksi ihmistä yleensäkään päästää toisiaan lähelleen, mutta ihastus vaihtuu rakkaudeksi ja rakkaus muuntuu edelleen. Kyllä kai kumppanuus on oikeampi termi kuvaamaan perhettä,joka kasvattaa lapsiaan, viettää arkea ja juhlaa yhdessä.
Silloin, kun oivaltaa miten hyvin asiat minulla oikeasti on, niin silloin kokee rakkautta ja tyytyväisyyttä; jos sitä tunnetta ei pysty kokemaan, niin "vika " voi olla aivan yhtä hyvin itsessään. Se, että pystyy kokemaan täysipainoisesti elämäänsä, edellyttää myös sitä että omat arkiset asiat ovat kunnossa (terveys, työ, liikunta, lepo)

 

[ilimi]

Mistä tunnet sen oikean??

Jotkut parisuhteessa olevat loistavat suorastaan onnesta ja näyttää ihan uskomattoman hyvältä suhteelta, melkeimpä täydelliseltä.
Onko mahdollista että on suhde olemassa jossa on molempien silmissä yhtä suuri voima ja rakkaus toista kohtaan?

Minun elämässäni ei ole koskaan ollut romanttista miestä edes hieman, ja suhteissani en ole tuntenut yhtä suurta tunnetta kuin mieheni. Tarkoitan sitä, että minun tunteeni ovat aina olleet lievemmät. Olen niin realisti kai se on yksi syy.
Enkä ole tuntenut kovaa kipinää edes alussa koskaan. Haluaisin kokea sen ja lähteä siltä pohjalta suhteeseen.Mutta se ei ole enää mahdollista sillä olen jo suhteessa ja minulla on hyvä mies, vaikka ilman kipinöitä. Perusmies joka on turvani ja ilonikin vaikka ei romantiikkaa olekaan.

Ehkä minun elämääni ei ole tarkoitettu kipinöitä ja salamoita.

Kyllä minä tnnistin hajusta sen oikean. Oikeasti niitä oli kaks saman hajusta ja valihtin sen toisen sillä perusteella että se tais tykätä minusta enempi.
Voi olla että ratkasin oikein!

 

[mies1]

Mistä tunnet sen oikean??

Jotkut parisuhteessa olevat loistavat suorastaan onnesta ja näyttää ihan uskomattoman hyvältä suhteelta, melkeimpä täydelliseltä.
Onko mahdollista että on suhde olemassa jossa on molempien silmissä yhtä suuri voima ja rakkaus toista kohtaan?

Minun elämässäni ei ole koskaan ollut romanttista miestä edes hieman, ja suhteissani en ole tuntenut yhtä suurta tunnetta kuin mieheni. Tarkoitan sitä, että minun tunteeni ovat aina olleet lievemmät. Olen niin realisti kai se on yksi syy.
Enkä ole tuntenut kovaa kipinää edes alussa koskaan. Haluaisin kokea sen ja lähteä siltä pohjalta suhteeseen.Mutta se ei ole enää mahdollista sillä olen jo suhteessa ja minulla on hyvä mies, vaikka ilman kipinöitä. Perusmies joka on turvani ja ilonikin vaikka ei romantiikkaa olekaan.

Ehkä minun elämääni ei ole tarkoitettu kipinöitä ja salamoita.

Kyllä minä tnnistin hajusta sen oikean. Oikeasti niitä oli kaks saman hajusta ja valihtin sen toisen sillä perusteella että se tais tykätä minusta enempi.
Voi olla että ratkasin oikein!

Oliko Ilimi sikatilan isäntä)

 

[ilimi]

Ei sunkaan ne kumpikaa ollu eikä oo nytkään sikatilallisia.

Ne hais Sisulle!

 

[kestävämpää]

on tuo laimea rakastuminen. Päätä phkaa rakastumiset ei kestä pitemmän päälle. Fiilis laskee kuin lehmän häntä puolessa vuodessa.

 

[*** ***]

Ap: olen lukenut vastauksianne. Uskon siihen että on paljon onnellisiakin suhteita. Sekin näkyy päällepäin kuten epäonnikin. Kumppanuus on tärkeintä varmasti että suhde kestää. Vuosia kun kuluu alkaa rakkaus muuttumaan..
Meillä on rakkautta mutta en ole koskaan tuntenut mitään kipinöintiä miestäni kohtaan..en tiedä onko se mahdollista minulla..olen ehkä kerran tuntenut kipinää nuorempana, ja juttu meni mönkään.

Olen aika tyytyväinen tähän nyt, mutta kukapa ei haluaisi tuntea kipinää varpaissa asti..saa tuntea elävänsä jne..mutta totta isommat asiat kantavat kuin ne kipinät.