Mistä tunnet sä pettäjän?

[olettaisin]

Jaa'a, tuntisiko siitä että kotona sitä odottaa laiska laamanen lehmä joka makaa kuin ellun kana, ja antaa vain pimeässä peiton alla myöhään illalla? Kai säkin pettäisit?

 

[emmu.]

Rakastajani on sidottu kotiin istumaan kiltisti vaimon vieressä kun käsketään. On vaimolle kuuliainen, toteuttaa kaikki hänen toiveensa, kuuntelee räpätykset ja nalkutukset, ei ota edes olut pulloa jos vaimo ei anna lupaa. Kaiken tämä mies kestää ja miksi? Kestää vain siksi, kun tietää vaimon päästävän hänet reisuun kiitoksena hyvästä kotona käyttäytymisestä.
Voi varjele mikä mies on kodin oven ulko puolella, pettää niin paljon kuin ehtii, vetää pään täyteen viinaa ja käyttäytyy kuin mikäkin pojan kloppi.
Vaimo saa kotiin väsyneen miehen joka on kipeä krapulasta ja potee arkaa penistään puolille viikkoa.
Voi vaimo sua.... Kiitos kun annat miehesi minulle välillä lainaan, nautin suunnattomasti kun voin välillää aina viettää hänen kanssaan hullun ja hulvattoman yö tai pari. 3 viikon kuluttua taas. menossa ei ole päätä eikä häntää.
Ja taas miehesi jaksaa.

Mä en ikinä huolis tollasta tossukkaa edes panoseuraksi. Äijähän ei ota mitään vastuuta tilanteesta. Käyttäytyy kuin lapsi, joka osoittaa mieltään äidille. Hyi hitto miten epäkiihottava ukko. Onneks sulle kelpaa. Kaikki ei saa muutakaan kuin varatun tossukan kerran kolmessa viikossa. Kiva että sulle riittää.

 

[taas]

Hauska, vasen voi valehdella

No, sua ei ole kovin paljon kehuttu täällä palstalla; Mutta silti, miten niin?

 

[näin on187]

Mistä ihmisestä tunnistaa, että hän on vilpitön?

Kukaan ihminen ei ole vilpitön eikä kuulu ollakaan. Umpirehellisen ihmisen kanssa ei voi perustaa kestävää parisuhdetta, koska se tietää jatkuvaa epävarmuutta. Hyvän parisuhteen perusedellytyksenä onkin puolisoiden väliin taiten rakennettu illuusio, joka on sen verran aukoton, että se kestää myrskyt ja tyrskyt. Psyyken hyvinvointi perustuu muutenkin suurelta osin harhakuvaan. Rehelliset ihmiset ovat hyvin usein masentuneita tai umpikatkeria ihmisiä.

Olen tavannut rehellisyyttä vaativia naisia, enkä voi kuin todeta, että he kestävät kaikista naisista rehellisyyttä kaikkein huonoimmin. Näillä naisilla on kuvitelma, että mies on olemassa heitä varten, ja kun kuvitelma sortuu, hyppivät he seinille. Se on ihan turhaa. Parisuhde on vain yksi elämän osa-alue eikä siltä pidä vaatia liikaa. Valitettavan usein suhteet sortuvat, kun parisuhteeseen ladataan suuret odotukset ja muu elämä jätetään elämättä. Silloin pieninkin loukkaus ja suhteessa sattuva vastoinkäyminen koetaan suureksi taakaksi. Vireässä elämässä parisuhde sen sijaan voi jatkua pettämisen jälkeenkin, koska elämän tasapainoa ja onnellisuutta ei ole sidottu pelkästään suhteeseen vaan elämisen kokonaisuuteen.

On myös hyvä tajuta, että pettäjätyypit ovat harvassa. Sen sijaan pettäjä voi olla kuka tahansa meistä. Pettäjä voi olla kaikkein innokkaimmin uskollisuuttaan vannonut ja vaalinut kiltti perheenäitikin. Ihminen ei hallitse itseään elämässä eikä elämä kysy, mitä se eteen tarjoaa. Siksi periaatteet kaatuvat ja virheitä tapahtuu. Varmoja omasta uskollisuudestaan voivat olla ainoastaan itselleen ja muille epärehelliset ihmiset.

Hyvä! Tämä on erittäin hyvin kirjoitettu! Olen itse tehnyt virheitä: pettänyt. Mutta EN halua olla sellainen, en halua pettää. Olen sanonut kuitenkin puolisolle, että en petä enäää ikinä ja SYDÄMENI pohjasta toivon, että tämä EI koskaan tule valeeksi!

Sitten tiedän, että on myös sellaisia ihmisiä, jotka koko ajan pettää, en tiedä katuvatko, mutta he eivät ainakaan halua muuttua. Näitä sanoisin pettäjiksi. Niitä, jotka ovat pettäneet, mutta katuvat ja haluavat muuttua, sanoisin IHMISIKSI. Enkä tarkoita tällä sitä, että toisen eli petetyn osapuolen tarvitsisi sellaisen ihmisen kanssa jatkaa.

 

[-xix-]

Kerronpa siitä, mistä tunnistaa pettäjän.

Kun soitat hän ei heti vastaa puhelimeen. Hetken kuluttua tulee viesti, että hän ei pysty vastaamaan nyt (oli syy mikä tahansa).

Hän lähettää mielummin tekstiviestin, kun soittaa. Tämä on ikäänkuin sellainen varmistus siitä, ettei petettävä ala soittelemaan yhtäkkiä, koska hän ei voi vastata.

Pienet asiat kertovat. Saa työkavereilta tekstiviestejä illanmittaan useita. Vaikka saattaakin kertoa puppua viestien sisällöstä.. varotuskellot soimaan, jos näyttää siltä, että hän käy tekstiviesti keskustelua. Miksei työkaveri soita?? On se usein helpompaa selvittää puhelimessa asiat, kuin tekstiviesteillä.

Pettäjä suuttuu monesti yksinkertaisista kysymyksistä, jos ne liippaa liian läheltä. Se on tapa varmistaa, että toinen osapuoli ei jatkossa kysele ja saa häntä tuntemaan asiasta syyllisyyttä.

Pettäjä on usein supliikki. Hän osaa kääntää asiat niin, että sinä olitkin se syyllinen - ei hän. Hän ei usein osaa elää oman syyllisyytensä kanssa, eikä halua ketään muistuttavan häntä siitä, että hän tekee väärin. Hän myös etsii oikeutusta teoilleen keskinäisistä riidoista ja liian tylsästä elämästä jne.

Työmatkat ovat pettäjälle tyypillisin keino päästä viettämään viikonloppua rakastajan kanssa. Myös pikkujoulut on otollista aikaa. Usein pettäjä tulee hauskasta tapahtumasta takaisin kotiin vihaisena. Viha on itseasiassa suojamuuri, jolla pettäjä suojelee totuutta - eli sitä, että hän on viettänyt hauskaa ja petollista aikaa. Pettäjä ei usein halua jutella näistä tapahtumista sen enempää tai asioista, mitkä ovat saaneet hänet vihaiseksi. Hänellä kun ei ole uskottavaa syytä tarjottavaksi ja hän haluaa kysymysten loppuvan.

Pettäjiä on monenlaisia - kilttejä perheenisiä, itseään luotettavana pitäviä ihmisiä.

Pettäjä ei halua jäädä kiinni valehtelusta, joten hän usein kiertelee totuutta. Kertoo osan totuutta ja mainitsee myös joskus rakastajansa nimen heittääkseen sumuverhon totuuden ylle. Hän haluaa näyttää, että on avoin, mutta vaikenee yksityiskohdista. Kuunnellessaan pettäjää tulee tunne, että kaikki ei ole kohdallaan. Kerrottu tuntuu vedenpitävältä, mutta jokin asiassa mättää. Tässä kohtaa petetty menee sekaisin. Hän haluaa uskoa, että kumppani on kertonut totuuden, mutta jokin alkaa kalvamaan.
Taitavin pettäjä on sellainen, joka ei valehtele. Hän vain jättää asioita kertomatta. Ja kaikelle löytyy täysin uskottava selitys. Röyhkeimmät pettäjät saavat henkisen yliotteen petettävästä.

 

[kun on]

xix, totta joka sana !

 

[tsiktsiktsik]

Itse en edusta mitään ylläkuvatuista stereotypioista, mutta pettänyt olen useasti, yhden suhteen aikana varsin säännöllisesti. En ole supliikki enkä muutenkaan tavallista kummempi, jos en ole vastannut puhelimeen, sanon vain että en kuullut.

Koskaan en ole jäänyt kiinni, eikä koskaan ole osattu edes epäillä, ei ole siis tarvinnut vastata kiperiin kysymyksiin.

Olen mukava, maanläheinen ja tavallisen näköinen ja kukaan tuskin pystyisi minusta moista luulemaan. Ylpeä en käytöksestäni ole, mutta en kyllä mitään kadukaan.

Eli, välttämättä pettäjää ei tunnista mitenkään.

 

[-xix-]

Itse en edusta mitään ylläkuvatuista stereotypioista, mutta pettänyt olen useasti, yhden suhteen aikana varsin säännöllisesti. En ole supliikki enkä muutenkaan tavallista kummempi, jos en ole vastannut puhelimeen, sanon vain että en kuullut.

Koskaan en ole jäänyt kiinni, eikä koskaan ole osattu edes epäillä, ei ole siis tarvinnut vastata kiperiin kysymyksiin.

Olen mukava, maanläheinen ja tavallisen näköinen ja kukaan tuskin pystyisi minusta moista luulemaan. Ylpeä en käytöksestäni ole, mutta en kyllä mitään kadukaan.

Eli, välttämättä pettäjää ei tunnista mitenkään.

päinvastoin... olet hyvin tyypillinen pettäjä. Juuri tuo - "en kuullut puhelinta" tekosyy on todella hyvä pettäjän työkalu - ja olen sen kuullut itsekin. Olet pettäjänä mielestäni pahinta laatua, koska olet todella röyhkeä ja suunnitelmallinen. Olet ainakin sen verran supliikki, että osaat sanoa valheen vakuuttavasti - tämän enempäähän ei tarvita supliikkia. Kumppanisi luottavat sinuun todella paljon tai eivät koskaan ole olleet pettäjän kanssa, jos antavat näiden pikkuvihjeiden mennä läpi. Voin sanoa, että olen nähnyt pettäjiä niin monelta eri kantilta, että tunnistan pettäjän jo usein ensisilmäyksellä - oli hän kuinka tavallisen näköinen tahansa, äskettäin naimisiin mennyt tai isä ymymymym...

Paras keino tunnistaa pettäjä on keskittyä sanojen sijasta tekoihin ja luottaa omaan havainnointikykyyn. Ja ensimmäinen vihje pettämisestä on aina puhelinkäyttäytyminen.

Pettäjät haisevat suihkugeelille - aina suihkun raikkaana.

 

[juu ja]

Pettäjän alusvaatteet eivät voi olla luokkaa lattiarätti tai pitkät kalsarit.

 

[vaistolla tunnistaa]

Eli petturin tunnistaa vaistolla, usein sen vain kieltää. Rakkaudesta, epäuskosta, pelosta, toivosta...

Muutama kohta nousi kirjoituksestasi esiin.
-Valitset alitajuisesti pettäviä miehiä, koska et ymmärrä tekeväsi niin.
-Vaikutat herkältä ja haavoittuvalta. (myös helpolta hyväksikäyttää)
-Epäilet jo nyt, voitko luottaa mieheen. (epäilyillä on aina syy.ja luottamus ansaitaan)
-Mies ei osaa olla yksin. (tuossa piilee suuri vaara suhteellenne)

Itse tuossa joku vuosi sitten menin yhteen miehen kanssa, joka oli juuri eronnut. Alussa jo tunsin, etten voi luottaa mieheen, mutta rakastunut vartaloni ei antanut ajatella asiaa kunnolla. Alussa mies oli ihana, vakuutti luotettavuuttaan ja uskollisuuttaan, lupaili ihanan elämän. Olinhan jotenkin hukassa, ja hän tavallaan "pelasti" minut.

Arki olikin kauheaa. Ilman näkyvää syytä, luotin mieheen koko ajan vähemmän. Koko ajan oli pikkujuttuja, lopulta missään asiassa ei voinut luottaa miehen puheisiin. Sovitut asiat eivät pitäneet.

Pettämisestä en halunnut syyttää, kun mies vakuutti syyttömyyttään, rakasti vain minua jne...

Sitten hän halusi minut luokseen asumaan, että luopuisin asunnostani kokonaan. Kieltäydyin. Mies raivostui, ja kylmeni.

Tiesin koko ajan mitä tein, tiedostaen miehen kykenemättömyyden olla yksin. Koko ajan kavereita ympärillä, sukua, vähintään oli aina ollut minä hänen kanssaan. Ei siis oikeasti pysty yksin oloon, jonka taas itse näen välttämättömäksi, jos kestävän parisuhteen haluaa.

Erosimme, ja viikon päästä erostamme oli miehellä kotonaan uusi nainen.

Itsellä vain suunnaton helpotuksen tunne, kuin myös muistin kuinka omaa alitajuista ymmärrystä ei kannattaisi vaientaa.

Nyt myös katson miehiä jotenkin toisin, tunnen vetoa erilaisiin ihmisiin kuin ennen. Mutta taisin tässä vuosien aikana löytää terveen itserakkauteni takaisin, lisänä elämänkokemusta ja itsetuntemusta.

Luota vaistoosi, ystäväni.

 

[katsoin kauan]

Eli petturin tunnistaa vaistolla, usein sen vain kieltää. Rakkaudesta, epäuskosta, pelosta, toivosta...

Muutama kohta nousi kirjoituksestasi esiin.
-Valitset alitajuisesti pettäviä miehiä, koska et ymmärrä tekeväsi niin.
-Vaikutat herkältä ja haavoittuvalta. (myös helpolta hyväksikäyttää)
-Epäilet jo nyt, voitko luottaa mieheen. (epäilyillä on aina syy.ja luottamus ansaitaan)
-Mies ei osaa olla yksin. (tuossa piilee suuri vaara suhteellenne)

Itse tuossa joku vuosi sitten menin yhteen miehen kanssa, joka oli juuri eronnut. Alussa jo tunsin, etten voi luottaa mieheen, mutta rakastunut vartaloni ei antanut ajatella asiaa kunnolla. Alussa mies oli ihana, vakuutti luotettavuuttaan ja uskollisuuttaan, lupaili ihanan elämän. Olinhan jotenkin hukassa, ja hän tavallaan "pelasti" minut.

Arki olikin kauheaa. Ilman näkyvää syytä, luotin mieheen koko ajan vähemmän. Koko ajan oli pikkujuttuja, lopulta missään asiassa ei voinut luottaa miehen puheisiin. Sovitut asiat eivät pitäneet.

Pettämisestä en halunnut syyttää, kun mies vakuutti syyttömyyttään, rakasti vain minua jne...

Sitten hän halusi minut luokseen asumaan, että luopuisin asunnostani kokonaan. Kieltäydyin. Mies raivostui, ja kylmeni.

Tiesin koko ajan mitä tein, tiedostaen miehen kykenemättömyyden olla yksin. Koko ajan kavereita ympärillä, sukua, vähintään oli aina ollut minä hänen kanssaan. Ei siis oikeasti pysty yksin oloon, jonka taas itse näen välttämättömäksi, jos kestävän parisuhteen haluaa.

Erosimme, ja viikon päästä erostamme oli miehellä kotonaan uusi nainen.

Itsellä vain suunnaton helpotuksen tunne, kuin myös muistin kuinka omaa alitajuista ymmärrystä ei kannattaisi vaientaa.

Nyt myös katson miehiä jotenkin toisin, tunnen vetoa erilaisiin ihmisiin kuin ennen. Mutta taisin tässä vuosien aikana löytää terveen itserakkauteni takaisin, lisänä elämänkokemusta ja itsetuntemusta.

Luota vaistoosi, ystäväni.

Usko vain ja ainoastaan viimeiseen lauseeseen

 

[vähän, missä raja?]

ää on vähän kinkkinen juttu. Olen ollut valehtelijan kanssa, mutta
riippuvaisuudessani en lähtenyt. Ja muiden omaan itseeni liittyvien asioiden
takia. Jatkuvasti ajattelen, että olisi pitänyt lähteä. Nykyisyydessä ei
lähtemiseen ole mitään syytä, mutta toki sitä ajattelee, että miksi sitä ei
silloin ennen ei lähtenyt! Olen siis vieläkin saman miehen kanssa ja hän
väittää, että ei valehtele, väittää jopa, että katuu. Kysyin sitä katsoen häntä
silmiin. Hänellä on silmälasit ja pyysin, että hän ottaa ne pois. Katsoi kyllä
suoraan silmiin, mutta silmät räpsy aivan äärettömän paljon (eli vaikutti hyvin
kiusaantuneelta, mutta päättelin myös niin, että hän räpsyttää silmiään, koska
hänellä pitäisi olla silmälasit päässä!). Aivan häiritsi itsänikin tuo
räpsyttäminen. Mutta täytyy kyllä myöntää, että näin valehtelijan silmät. En
tiedä miten paljon tähän vaikuttaa entiset kokemukset (eli kovat valeet) ja se
että hän on kohdellut huonosti lapsia. Onneksi nyt on paljon parantunut.

Mutta sitten on vähän kinkkinen juttu, kun toiset ovat suuripiirteisempiä, esim.
tämä mieheni ei muista aivan tarkkaan kaikkea mitä on tapahtunut. Hän saattaa
luulla, että on kertonut minulle jotain, vaikka ei olekaan kertonut. Eli hän on
ennen valehdellut vahingossa (ei tietenkään niitä suuria valeita, kukaan ei
valehtele sellaista vahingossa), mutta jotain pientä tapahtumia tms. Jos on
itse hyvin tarkka (kuten minä) voi olla hankaluuksia olla tuollaisen
suurpiirteisen kanssa. Eli yritän sanoa, että täysin rehellinen on tuskin
kukaan, mutta oma raja on löydettävä mitä hyväksyy ja mitä ei.

 

[Sa_ra]

Kiitos hienosta viestistäsi! En ole epäillyt uutta miestäni mistään, eikä minulle ole tullut ollenkaan samanlainen olo kuin tämän edellisen kanssa joka petti minua. Kun aloin tämän exäni kanssa seurustelemaan, olin aika heikoilla koska olin masentunut. Olin lisäksi ollut monta vuotta yksin, joten arviointikykyni ei ehkä ollut paras mahdollinen. Exä siis tavallaan "pelasti" minut. Olen ymmärtänyt, että en ole niin kiinnittänyt aiemmin miehen kiltteyteen huomiota, vaan aikaisemmin kiinnostuin vähän pahoista pojista. Tämä nykyiseni on sillä tavalla täysin eri maata, hänen kanssaan ei ole ollut sellaista, että vaisto sanoisi toista ja järki toista. Toivottavasti olisin nyt löytänyt arvoiseni miehen enkä joutuisi enää pettymään luusereihin...

 

[ni]

Haluaisin kuulla mielipidettä minua mietityttäneeseen asiaan. Avomieheni petti minua entisen tyttöystävänsä kanssa suhteemme alussa, siitäkin asiasta sain tietää puoli vuotta myöhemmin itse asioita kaivelemalla. Silloinkin aina kun koitin ottaa minua mietityttäneen illan puheenaiheeksi hän hermostui ja sanoi ettei enää jaksa puhua samasta aiheesta ja viimeseen asti koitti väittää olleensa "kaverin kaverilla" yötä. Jotenkin vain silloin aavistin että jokin mättää. Nyt minulla on tullut näitä samoja tuntemuksia useinkin erinäisten tapahtumien johdosta. Hän valehtelee muutenkin ja pettää lupauksiaan joten luottaminen on hyvin vaikeaa. Kerran hän oli laivareissulla ja keskustelin hänen kanssaan puhelimessa noin puolen yön aikaan, sen jälkeen puheluita ei tullut vasta kuin 5 jälkeen ja silloin jatkuvasti vaikka yritin sanoa että olen nukkumassa hän vain soitti ja soitti. kertoi olleensa ystävien kanssa joidenkin heidän tapaamien tyttöjen hytissä jne. mutta että mitään ei ollut tapahtunut. Mutta käyttäytyminen oli ihmeellisen lässyttävää.. Toinen on että hän meni kyseisen ihmisen kanssa jatkoille kenen kanssa oli minua suhteemme alkuaikoina pettänyt. sitäkään ei kertonut heti vaan vasta muutaman päivän päästä. Silloinkin aavistin jonkun olevan pielessä kun hän oli aamulla soittaessa hyvin ärtyisä ja asenteella " että ei kiinnosta" kun koitin kysyä että missä mahtoi tämä toinen nainen nukkua siellä kyseisillä jatkoilla vastaus oli " en tiedä, älä kysele" aina kun olen minkään näistä kyseisistä asioista ottanut puheeksi hän hermostuu eikä halua puhua asioista. Olemme jo nopeasti suhteen alusta etääntyneet seksuaalisesti hänen puolestaan, itse haluaisin seksiä useinkin mutta hän ei. Jo se on laskenut omaa itsetuntoani ja pelkoa.. En jaksaisi kuitenkaan jankuttaa samoista asioista mutta en myöskään voi elää asioiden kanssa jos en saa niihin vastauksia. varsinkaan kun ensimmäinen pettäminen ei tullut tietooni heti ja tuskin ikinä ellen itse olisi kaivellut asioita. Yleensä hän on näiden epäilemieni iltojen jälkeen ensin hyvin äreä ja huonolla asenteella minua kohtaan mutta sitten kääntyy taas kelkka ja alkaa lässytys. Hän myös suhteemme jossain vaiheessa epäili minua jatkuvasti pettämisestä ynm ja käänsi omat epäluuloni minua vastaan kuten " miten naurettava olet kun epäilet jne.." mitä mieltä olette tästä minua askarruttavasta tilanteesta? onko kellään ollut samanlaista tilannetta?