Mistä tunnet sä pettäjän?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sa_ra
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Sa_ra

Vieras
Olen joutunut pettymään ihmissuhteissani useampaan kertaan. Olen erittäin kiltti ja en halua uskoa toisista ihmisistäkään helposti pahaa. Entisestä poikaystävästä paljastuikin, että on pettänyt minua suhteemme aikana- jota en olisi halunnut hänestä uskoa. Minulla on myös ollut ystäviä, joita olen luullut paremmiksi ystäviksi kuin he todellisuudessa ovat olleetkaan. Mistä ihmisestä tunnistaa, että hän on vilpitön? En haluisi muodostaa itselleni enää isompaa suojamuuria kuin olen jo joutunut rakentamaan, vaan haluisin osata tunnistaa ne aidosti hyvät ihmiset ja ystävät. Kertokaa teidän kokemuksenne!
 
Ei pettäjää tunnista. Vaikka minulla on kokemusta jo liikaakin, niin siltikään en tunnista ihmistä, joka valehtelee. Siis se on aivan mahdottomuus.

jos haluat ottaa toisesta selvää, niin käsittääkseni se onnistuu vain pitkän ajan kuluessa ja siltikin on vaarana, että menet liian syvälle ja ihastut ja rakastut ennen kuin saat selville mitään. Tämän vuoksi pitäisi edetä erittäin hitaasti.

hyvän ihmisen merkki on että hän näyttää tunteensa, niin hyvät kuin huononsa ja on aito.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hfdh:
valehtelua.. valehtelua... ja käyttää hyväksi toisen hyväntahtoisuutta ja kiltteyttä, sekä tunteita, et voi uskoa, että toinen pettäisi, kokemusta on

mistä pettäjän sitten tunnistaa? Ehkä siitä, että he osaavat olla erittäin fiksuja ja filmaattisia, mitä rehellinen ihminen ei halua teeskennellä?

 
Pettäjän tunnistamista on luultavasti moni miettinyt. Vaikea sanoa, osaako tunnistaa pettäjän jo kättelyssä, mutta aika monen kohdalla on intuitio osunut kuitenkin oikeaan. Joskus aiemmin saattoi tuntua siltä, että oma epäily se aiheutti pettämisen. Sellainen lapsen maaginen ajatus, että on omalla ajatuksellaan saanut toisen tekemään pahaa! Mutta eihän se niin ole voinut olla!

Pettäjän ja valehtelijan tunnistaa esimerkiksi liian sujuvasta, sanavalmiista ja lipevästä käytöksestä ja puheista. He kertovat runsaasti omia juttujaan kuvailevasti ja enemmän tai vähemmän liioittelevaan sävyyn. Oikeastaan heitä on hauska kuunnella ja monet ovat hyvinkin seurallisia. Heihin on helppo tutustua, he vaikuttavat avoimilta ja liiankin ystävällisiltä. Toisin sanoen omaavat taitavasti mielistelyn taidon. Tällainen ihminen voisi myös olla ihan aito, mutta kokemuksen perusteella harvemmin.

Valehtelu, keksityt jutut alkavat pikku hilaa tulla esiin, jos on tarkka. Kannattaa tehdä vaikkapa harvakseltaan jokin tarkentava kysymys tai kysäistä, miten jokin asia olikaan, mistä hän oli joskus aiemmin kertonut. Jos saat ristiriitaisen vastauksen, kysymyksesi sivuutetaan tai toinen kieltäytyy vastaamasta, sanoo ettei muista tai se nyt vaan oli niin tai näin tai johan sen sinulle kerroin -tyylinen, niin tuntosarvet jatkossa entistä herkemmiksi. Olipa toisen tapa vastata tai reagoida sinuun tapa mikä tahansa, niin huomaat, ettet saa oikeita vastauksia, tai toinen tavallaan häkeltyy, kääntää päänsä, katseensa, vaihtaa puheen aihetta, nousee paikaltaan, ei katso silmiisi, vaikka katsoisit häntä suoraan. Kaikenlaisia korjausliikkeitä ilmenee!

Kiusaantuneena täsmä kysymykseesi hän saattaa hermostua, ruveta huomaamattaan aiheettomasti syyttämään sinua vahtimisesta, epäilystä tai suoranaisesti hakkumaan sinua tai kaivelemaan sinusta esiin jotain piirteitä, joihin ikävällä tavalla tarttuu. Sitä on tietenkin vaikea kestää, mutta kysehän on siitä, että pettäjä ja valehtelija puolustautuu hyökkäämällä. Jos et itse suuremmin reagoi tähän ja pyytele anteeksi olemassaoloasi, niin pettäjälle voi tulla hankala olo. Hän alkaa itse luulla, että et ehkä, mahdollisesti uskokaan häntä. Hänen halunsa kertoa, vakuutella ja kerskua lisääntyy. Hän alkaa pyöritellä asioita ja muuttuu varovaiseksi. Ei ole enää avoin, puhelias ja seurallinen, vaan kasvoillaan on ikään kuin huolen häivä, varjo silmien ympärillä. Liikkeet muuttuvat epävarmoiksi ja hätäisiksi tai korostuneen harkituiksi.

Kaikkein selvimmin pettäjän tunnistaa siitä, että tämä alkaa vältellä totista katsettasi varsinkin sen jälkeen kun olet saanut hänet kiinni ensimmäisestä valheesta tai hän luulee niin. Silmät ovat sielun peili. Silmälasit voivat jonkin verran hämätä, mutta kasvojen muut hienon hienot häivähdykset eivät kuitenkaan peitä.

Ainoa seikka, missä kaikkine noiden havaintojen jälkeenkin voit mennä metsään, on oma halusi uskoa ja luottaa. Haluaa ja toivoo parasta, koska pitää ja rakastaa eikä haluaisi tulla petetyksi. Pettää itseään toiveissaan toisen suhteen. Eikä halua uskoa, vaikka näkee. Siinä se ongelma. Tavallaan siten pitkittää petosta ja panee itsensä turhan kauan alttiiksi toisen kieroilulle. Pitää todistaa itselle toisen petollisuus kerrasta toiseen, vaikka tietääkin sen nakertavan itseluottamusta ja lopulta luottamusta kaikkiin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja exexe:
Pettäjän tunnistamista on luultavasti moni miettinyt. Vaikea sanoa, osaako tunnistaa pettäjän jo kättelyssä, mutta aika monen kohdalla on intuitio osunut kuitenkin oikeaan. Joskus aiemmin saattoi tuntua siltä, että oma epäily se aiheutti pettämisen. Sellainen lapsen maaginen ajatus, että on omalla ajatuksellaan saanut toisen tekemään pahaa! Mutta eihän se niin ole voinut olla!

Pettäjän ja valehtelijan tunnistaa esimerkiksi liian sujuvasta, sanavalmiista ja lipevästä käytöksestä ja puheista. He kertovat runsaasti omia juttujaan kuvailevasti ja enemmän tai vähemmän liioittelevaan sävyyn. Oikeastaan heitä on hauska kuunnella ja monet ovat hyvinkin seurallisia. Heihin on helppo tutustua, he vaikuttavat avoimilta ja liiankin ystävällisiltä. Toisin sanoen omaavat taitavasti mielistelyn taidon. Tällainen ihminen voisi myös olla ihan aito, mutta kokemuksen perusteella harvemmin.

Valehtelu, keksityt jutut alkavat pikku hilaa tulla esiin, jos on tarkka. Kannattaa tehdä vaikkapa harvakseltaan jokin tarkentava kysymys tai kysäistä, miten jokin asia olikaan, mistä hän oli joskus aiemmin kertonut. Jos saat ristiriitaisen vastauksen, kysymyksesi sivuutetaan tai toinen kieltäytyy vastaamasta, sanoo ettei muista tai se nyt vaan oli niin tai näin tai johan sen sinulle kerroin -tyylinen, niin tuntosarvet jatkossa entistä herkemmiksi. Olipa toisen tapa vastata tai reagoida sinuun tapa mikä tahansa, niin huomaat, ettet saa oikeita vastauksia, tai toinen tavallaan häkeltyy, kääntää päänsä, katseensa, vaihtaa puheen aihetta, nousee paikaltaan, ei katso silmiisi, vaikka katsoisit häntä suoraan. Kaikenlaisia korjausliikkeitä ilmenee!

Kiusaantuneena täsmä kysymykseesi hän saattaa hermostua, ruveta huomaamattaan aiheettomasti syyttämään sinua vahtimisesta, epäilystä tai suoranaisesti hakkumaan sinua tai kaivelemaan sinusta esiin jotain piirteitä, joihin ikävällä tavalla tarttuu. Sitä on tietenkin vaikea kestää, mutta kysehän on siitä, että pettäjä ja valehtelija puolustautuu hyökkäämällä. Jos et itse suuremmin reagoi tähän ja pyytele anteeksi olemassaoloasi, niin pettäjälle voi tulla hankala olo. Hän alkaa itse luulla, että et ehkä, mahdollisesti uskokaan häntä. Hänen halunsa kertoa, vakuutella ja kerskua lisääntyy. Hän alkaa pyöritellä asioita ja muuttuu varovaiseksi. Ei ole enää avoin, puhelias ja seurallinen, vaan kasvoillaan on ikään kuin huolen häivä, varjo silmien ympärillä. Liikkeet muuttuvat epävarmoiksi ja hätäisiksi tai korostuneen harkituiksi.

Kaikkein selvimmin pettäjän tunnistaa siitä, että tämä alkaa vältellä totista katsettasi varsinkin sen jälkeen kun olet saanut hänet kiinni ensimmäisestä valheesta tai hän luulee niin. Silmät ovat sielun peili. Silmälasit voivat jonkin verran hämätä, mutta kasvojen muut hienon hienot häivähdykset eivät kuitenkaan peitä.

Ainoa seikka, missä kaikkine noiden havaintojen jälkeenkin voit mennä metsään, on oma halusi uskoa ja luottaa. Haluaa ja toivoo parasta, koska pitää ja rakastaa eikä haluaisi tulla petetyksi. Pettää itseään toiveissaan toisen suhteen. Eikä halua uskoa, vaikka näkee. Siinä se ongelma. Tavallaan siten pitkittää petosta ja panee itsensä turhan kauan alttiiksi toisen kieroilulle. Pitää todistaa itselle toisen petollisuus kerrasta toiseen, vaikka tietääkin sen nakertavan itseluottamusta ja lopulta luottamusta kaikkiin.

aika hyvä viesti. Mutta entä jos on tapahtunut 2 suurempaa valhetta voiko sen antaa anteeksi entä jos ihminen vaan on sen tyyppinen, että kertoo valkoisia valheita?

 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Ei pettäjää tunnista. Vaikka minulla on kokemusta jo liikaakin, niin siltikään en tunnista ihmistä, joka valehtelee. Siis se on aivan mahdottomuus.

jos haluat ottaa toisesta selvää, niin käsittääkseni se onnistuu vain pitkän ajan kuluessa ja siltikin on vaarana, että menet liian syvälle ja ihastut ja rakastut ennen kuin saat selville mitään. Tämän vuoksi pitäisi edetä erittäin hitaasti.

hyvän ihmisen merkki on että hän näyttää tunteensa, niin hyvät kuin huononsa ja on aito.

Hyviä kommentteja, kiitos niistä! Minulla on tällä hetkellä menossa juuri se vaihe, kun olen hyvää vauhtia rakastumassa ja samalla pelkään todella paljon, sillä en kestä enää pettymyksiä, sillä niitä minulla on ollut jo niin, ettei yhdelle ihmiselle niin paljoa soisi. Tiedän, että mies on ollut naimisissa ja hänen on vaikeaa olla yksin eli haluaa nopeasti uuden suhteen. Sitä hän on rakentamassa kanssani, mutta en tiedä, mikä ihmeen intuitio minua "vainoaa", kun olen alkanut epäillä hänen tarkoitusperiään... :( Hän kyllä näyttää ja osoittaa tunteensa ja on koukussa minuun.
 
Se on harmi, että joutuu toisia ihmisiä varomaan. Mutta pettymykset opettavat varovaiseksi. Kyky ja halu elää yksin ovat minulla kasvun mittareita ja vasta kasvanut ihminen voi elää parisuhteessa tasa-arvoisena
 
Olimme sopineet ex-poikaystävän kanssa, että kerrotaan jos alkaa joku muu kiinnostaa.Kävi vaan panemassa muita varmaan vaikka kuinka monta kertaa- eihän se ole, että olis kiinnostanut! Pyysin häntä katsomaan silmiin ja sanomaan, että missä on ollut. Hän katsoi tiukasti silmiin ja vastasi- en olisi ikinä uskonut että hän on niin häikäilemätön ettei ikinä ollut edes rehellinen. Ehkä tästä liiankin "tiukasta" katseesta silmiin olisi voinut päätellä jotain. Se intuitio on paras auttaja- se nimittäin kertoi mutta minä en uskonut sitä. Millainen on teidän mielestä aito ihminen/ ystävä?
 
Aito ihminen ilmaisee tunteensa ja ne tunteet eivät ole mitään opittuja. Aito ihminen antaa palautteen heti; hän voi olla raskas kuunnella, mutta toisaalta tiedät mitä hän ajattelee, eikä hän haudo asioita mielessään. Sellainen ihminen, joka hautoo asioita joutuu ennen pitkään taakan alle ja hänen rektionsa ovat sitäkin jyrkempiä ja arvaamattomampia, siis aivan mitä vain.

Minä olen oppinut arvostamaan sellaisia ihmisiä, joista joku sanoo, että he ovat töykeitä. Tietysti sinun pitää tehdä ero, että mistä asioista toinen sanoo suoraan. Jos toinen sanoo suoraan aina vain oman mielipiteensä, eikä edes suostu kuuntelemaan muita saatikka sanomaan, että olen väärässä, niin juokse lujaa pakoon. Narsisti on aina mielestään oikeassa, mutta narsisti osaa olla taitava ja hän ei ilmaise tätä ominaisuuttaan heti, vaan hän kuuntelee ja mukailee sinua niin kauan, että voittaa sinun luottamuksesi. Siis sellainen ihminen, joka tavallaan tietää, että hän joutuu riitaan, niin hän osaa varoa sanojaan ja osaa olla fiksu ja filmaattinen hetken aikaa.

Ei tätäkään voi yleistää, mutta usein se menee näin. Eli siedä erimielisyydet yleisellä tasolla ja asioista tiettyyn pisteeseen, mutta kun sinun mielipidettäsi ei kuunnella tai sinua mollataan, niin et ole ystävän seurassa.
 
Rakastajani on sidottu kotiin istumaan kiltisti vaimon vieressä kun käsketään. On vaimolle kuuliainen, toteuttaa kaikki hänen toiveensa, kuuntelee räpätykset ja nalkutukset, ei ota edes olut pulloa jos vaimo ei anna lupaa. Kaiken tämä mies kestää ja miksi? Kestää vain siksi, kun tietää vaimon päästävän hänet reisuun kiitoksena hyvästä kotona käyttäytymisestä.
Voi varjele mikä mies on kodin oven ulko puolella, pettää niin paljon kuin ehtii, vetää pään täyteen viinaa ja käyttäytyy kuin mikäkin pojan kloppi.
Vaimo saa kotiin väsyneen miehen joka on kipeä krapulasta ja potee arkaa penistään puolille viikkoa.
Voi vaimo sua.... Kiitos kun annat miehesi minulle välillä lainaan, nautin suunnattomasti kun voin välillää aina viettää hänen kanssaan hullun ja hulvattoman yö tai pari. 3 viikon kuluttua taas. menossa ei ole päätä eikä häntää.
Ja taas miehesi jaksaa.
 
Aika votakalta kuulostat.

Mä en anna yhdellekään varatulle miehelle, on sillä sitten miten kauhea vaimo tahansa! Ei ei. Mun saa vain sellainen mies, jolla on selvä peli joka suuntaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kakkoskolmonen:
Rakastajani on sidottu kotiin istumaan kiltisti vaimon vieressä kun käsketään. On vaimolle kuuliainen, toteuttaa kaikki hänen toiveensa, kuuntelee räpätykset ja nalkutukset, ei ota edes olut pulloa jos vaimo ei anna lupaa. Kaiken tämä mies kestää ja miksi? Kestää vain siksi, kun tietää vaimon päästävän hänet reisuun kiitoksena hyvästä kotona käyttäytymisestä.
Voi varjele mikä mies on kodin oven ulko puolella, pettää niin paljon kuin ehtii, vetää pään täyteen viinaa ja käyttäytyy kuin mikäkin pojan kloppi.
Vaimo saa kotiin väsyneen miehen joka on kipeä krapulasta ja potee arkaa penistään puolille viikkoa.
Voi vaimo sua.... Kiitos kun annat miehesi minulle välillä lainaan, nautin suunnattomasti kun voin välillää aina viettää hänen kanssaan hullun ja hulvattoman yö tai pari. 3 viikon kuluttua taas. menossa ei ole päätä eikä häntää.
Ja taas miehesi jaksaa.




Taisit oivaltaa ...hihii..
Sinähän puhut periaatteessa pikkupojasta joka on päässyt mummon passattavaksi *

Mutta otetaan kuitenkin ihan todesta..
 
Ap:n kirjoitus oli kuin omasta kynästäni.

Liikaa pettymyksiä, aina on miehet jallittaneet pahemman kerran. On ollut pettämistä, valehtelua jnejne. Minä olen aina ollut se joka on ollut suhteessa tosissaan, ja yrittänyt kaikkeni sen eteen.

Ei sitä valehtelua ja pettämistä valitettavasti huomaa välttämättä ulospäin. Vain aika sen näyttää.

Onneksi nyt olen seurustellut jo pidemmän aikaa ihmisen kanssa, joka oikeasti rakastaa minua, johon luotan, jonka kanssa voin olla oma itseni, ja jonka kanssa olen onnellinen.

Ei auta muuta kuin ottaa vaan riskejä, jos tahtoo uuden suhteen aloittaa. Koskaan kun ei voi tietää että onnistuuko se vai ei, ennen kuin on kokeillut.

Siltikään en voi ymmärtää, miksi miesten pitää olla aina niin inhottavia tyttöystäviään kohtaan. Puhutaan pahaa, pilkataan, petetään ja valehdellaan. Ihan kuin sillä toisella ei olisi minkäänlaista ihmisarvoa, ja toista saa kohdella miten tahtoo. Miehet eivät tunnu tajuavan, että ne loukkaukset eivät unohdu koskaan, ja ne haavat eivät parane ikinä, vaan niistä jää aina jäljet.

Toivon, että näille pettäville valehtelijoille tekee joku joskus samoin, miten he ovat tehneet meille. Ehkä he silloin tajuavat, millaista on tuntea itsensä rumaksi, täydelliseksi luuseriksi ja pettämisen arvoiseksi.
 
Luotatko sinä suoraan ihmiseen etkä vaadi häneltä mitään "näyttöjä" luottettavuudestaan? Minä ainakin vaadin sekä ystävyys- että seurustelusuhteilta sitä, että toinen osoittaa teoillaan (huom! ei vain sanoillaan) olevansa luottamuksen arvoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että sovituista kellonajoista pidetään kiinni, jos sanoo menevänsä yhdelle oluelle, niin se on vain yksi olut jne.

Luotatko vaistoosi? Kannattaa kuunnella sitä. Eräs orastava seurustelusuhteeni kaatui siihen, että vaistoni esti minua luottamasta tuohon mieheen. Katkaisin suhteen parin kuukauden seurustelun jälkeen. Mies oli tuohtunut, mutta kerroin, että koska en pysty luottamaan, vaan jokin hänessä oli epäilyttävää, niin en katsonut aiheelliseksi yrittää nujertaa vaistoani. Ainoaksi järkeväksi ratkaisuksi koitui suhteen lopettaminen.

En jaksaisi vierelläni sellaista miestä, joka on koko ajan menossa. Jos mieheni harrastaisi aktiivisesti bailausta kavereiden kanssa, olisi koko ajan urheilemassa, viettäisi mökkiviikonloppuja työkavereiden kanssa, olisi reissuhommissa jne, niin siitä seuraisi se, että epäilisin häntä ennen pitkää pettämisestä, mutta olisin myös turhautunut, koska yhteiselämä olisi pelkkää aikatauluttamista. Minä haluan miehen, joka tykkää olla kotisohvalla ja katsella telkkaria. Kun vielä mies olisi sellainen, jonka saan tarvittaessa irrotettua siitä sohvasta esimerkiksi kanssani leffaan, pyöräilemään, kävelylenkille jne, niin olisin onnellinen:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kakkoskolmonen:
Rakastajani on sidottu kotiin istumaan kiltisti vaimon vieressä kun käsketään. On vaimolle kuuliainen, toteuttaa kaikki hänen toiveensa, kuuntelee räpätykset ja nalkutukset, ei ota edes olut pulloa jos vaimo ei anna lupaa. Kaiken tämä mies kestää ja miksi? Kestää vain siksi, kun tietää vaimon päästävän hänet reisuun kiitoksena hyvästä kotona käyttäytymisestä. .

Oletko omin silmin "nähnyt hänet köydettynä sängynjalkaan"? Oletko ollut paikalla, kun tottelevaisuuskoulutuksia on suoritettu?

On kai tuollaisiakin tossukoita, jotka leikkivät aikuiskotileikkejä. Tai sitten kaveri kertoo sinulle mitä olettaa sinun haluavan kuulla. Kotona leikitään kilttiäpoikaa, jotta palkinnoksi saadaan rellestysreissu. TAI sinulle kerrotaan surullinen tarina, surullisen miehen surullisesta elämästä, ja palkinnoksi sinulta hän saa mitä haluaakin. Mikä on vaimon ja sinun ero? Vaimon valta taitaa tuollaisella tossukalla olla pysyvä, sinun paikkasi voi heilua syystä jos toisesta.

Alkuperäinen kirjoittaja Kakkoskolmonen:
Voi varjele mikä mies on kodin oven ulko puolella, pettää niin paljon kuin ehtii, vetää pään täyteen viinaa ja käyttäytyy kuin mikäkin pojan kloppi.
Vaimo saa kotiin väsyneen miehen joka on kipeä krapulasta ja potee arkaa penistään puolille viikkoa.
Voi vaimo sua.... Kiitos kun annat miehesi minulle välillä lainaan, nautin suunnattomasti kun voin välillää aina viettää hänen kanssaan hullun ja hulvattoman yö tai pari. 3 viikon kuluttua taas. menossa ei ole päätä eikä häntää.
Ja taas miehesi jaksaa.

On kai sitten onnea nauttia suunnattomasti lainamiehestä, jonka tietää pettävän niin paljon kun ehtii, vetää pään täyteen viinaa ja käyttäytyy kuin mikäkin pojan kloppi. Varsinainen aarrehan tuo onkin.

Sillähän sitten jaksatte kumpainenkin seuraavaan onnenhetkeenne.
 
Löysin uuden ja paljon paremman miehen, joten kerää sinä vaan näitä onnettomia reppanoita. Minä ainakin arvostan itseäni niin paljon etten ikinä ryhtyisi tuollaiseksi "toiseksi naiseksi". Lähinnä säälin tätä miestä, osaa mokata oman elämänsä jokaisen tilaisuuden mikä annetaan ja sitten jää perään itkemään. Minä en ainakaan ole kenekään elämää rajoittanut, aikuisen miehen pitäis tajuta asioita itsekin eikä kaikkea tarvitse rautalangasta vääntää. Mutta kirjoitukseni tarkoitus on lähinnä se, että osaan tunnistaa epäluotettavat ihmiset ajoissa. Sen tiedän, että entiseni harrasti yhden illan juttuja koko ajan ollessaan sinkku. Tämä nykyiseni ei ole niitä harrastanut, koska haluaa rakastella vaan rakastamansa ihmisen kanssa eikä kenen tahansa...

Alkuperäinen kirjoittaja Kakkoskolmonen:
Rakastajani on sidottu kotiin istumaan kiltisti vaimon vieressä kun käsketään. On vaimolle kuuliainen, toteuttaa kaikki hänen toiveensa, kuuntelee räpätykset ja nalkutukset, ei ota edes olut pulloa jos vaimo ei anna lupaa. Kaiken tämä mies kestää ja miksi? Kestää vain siksi, kun tietää vaimon päästävän hänet reisuun kiitoksena hyvästä kotona käyttäytymisestä.
Voi varjele mikä mies on kodin oven ulko puolella, pettää niin paljon kuin ehtii, vetää pään täyteen viinaa ja käyttäytyy kuin mikäkin pojan kloppi.
Vaimo saa kotiin väsyneen miehen joka on kipeä krapulasta ja potee arkaa penistään puolille viikkoa.
Voi vaimo sua.... Kiitos kun annat miehesi minulle välillä lainaan, nautin suunnattomasti kun voin välillää aina viettää hänen kanssaan hullun ja hulvattoman yö tai pari. 3 viikon kuluttua taas. menossa ei ole päätä eikä häntää.
Ja taas miehesi jaksaa.

 
Ai niin... vielä siitä vaistosta. Minulle on tullut joidenkin ihmisten kohdalla sellainen tunne, ettei tuohon ihmiseen pysty luottamaan eikä ko. henkilö ole luotettava. Esim. yksi kaverini kaveri on aina kova mielistelemään, on olevinaan "parasta kaveria" vaikka ei tunneta kovin hyvin. Hänestä minulle on tullut sellainen olo, että seläntakana hän saattaa puhua ihan mitä tahansa. Vaikka järki sanoisi että tuohan on mukava tyyppi, tunnetilat tulevat toiselta puolelta aivolohkoa. Siksi dementoituneet vanhuksetkin pystyy aistimaan erilaisia asioita ihmisistä. Dementoitunut vanhus ei välttämättä pysty muistamaan mistä jonkun henkilön tuntee, mutta hänelle tulee tunne millainen ihminen tämä henkilö on. Jos osasin nyt selittää oikein.
 
Ensinäkin Ziva kirjoitti hyvin: kehenkään ei voi satasella luottaa, siinä loukkaa vaan itseään. Ja toinen nimim. niin vaikeita asioita... kertoi että miehen on vaikea olla yksin ja haluaa nopeasti suhteeseen.
Näin miehenä sanoisin että jos mies haluaa nopeasti suhteeseen, silloin pitäisi jo kellojen soida. Voihan sitä olla yhdessä vaikka erillään asutaankin. Ainakin sen aikaa että oppii tuntemaan toista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja exexe:
Pettäjän tunnistamista on luultavasti moni miettinyt. Vaikea sanoa, osaako tunnistaa pettäjän jo kättelyssä, mutta aika monen kohdalla on intuitio osunut kuitenkin oikeaan. Joskus aiemmin saattoi tuntua siltä, että oma epäily se aiheutti pettämisen. Sellainen lapsen maaginen ajatus, että on omalla ajatuksellaan saanut toisen tekemään pahaa! Mutta eihän se niin ole voinut olla!

Pettäjän ja valehtelijan tunnistaa esimerkiksi liian sujuvasta, sanavalmiista ja lipevästä käytöksestä ja puheista. He kertovat runsaasti omia juttujaan kuvailevasti ja enemmän tai vähemmän liioittelevaan sävyyn. Oikeastaan heitä on hauska kuunnella ja monet ovat hyvinkin seurallisia. Heihin on helppo tutustua, he vaikuttavat avoimilta ja liiankin ystävällisiltä. Toisin sanoen omaavat taitavasti mielistelyn taidon. Tällainen ihminen voisi myös olla ihan aito, mutta kokemuksen perusteella harvemmin.

Valehtelu, keksityt jutut alkavat pikku hilaa tulla esiin, jos on tarkka. Kannattaa tehdä vaikkapa harvakseltaan jokin tarkentava kysymys tai kysäistä, miten jokin asia olikaan, mistä hän oli joskus aiemmin kertonut. Jos saat ristiriitaisen vastauksen, kysymyksesi sivuutetaan tai toinen kieltäytyy vastaamasta, sanoo ettei muista tai se nyt vaan oli niin tai näin tai johan sen sinulle kerroin -tyylinen, niin tuntosarvet jatkossa entistä herkemmiksi. Olipa toisen tapa vastata tai reagoida sinuun tapa mikä tahansa, niin huomaat, ettet saa oikeita vastauksia, tai toinen tavallaan häkeltyy, kääntää päänsä, katseensa, vaihtaa puheen aihetta, nousee paikaltaan, ei katso silmiisi, vaikka katsoisit häntä suoraan. Kaikenlaisia korjausliikkeitä ilmenee!

Kiusaantuneena täsmä kysymykseesi hän saattaa hermostua, ruveta huomaamattaan aiheettomasti syyttämään sinua vahtimisesta, epäilystä tai suoranaisesti hakkumaan sinua tai kaivelemaan sinusta esiin jotain piirteitä, joihin ikävällä tavalla tarttuu. Sitä on tietenkin vaikea kestää, mutta kysehän on siitä, että pettäjä ja valehtelija puolustautuu hyökkäämällä. Jos et itse suuremmin reagoi tähän ja pyytele anteeksi olemassaoloasi, niin pettäjälle voi tulla hankala olo. Hän alkaa itse luulla, että et ehkä, mahdollisesti uskokaan häntä. Hänen halunsa kertoa, vakuutella ja kerskua lisääntyy. Hän alkaa pyöritellä asioita ja muuttuu varovaiseksi. Ei ole enää avoin, puhelias ja seurallinen, vaan kasvoillaan on ikään kuin huolen häivä, varjo silmien ympärillä. Liikkeet muuttuvat epävarmoiksi ja hätäisiksi tai korostuneen harkituiksi.

Kaikkein selvimmin pettäjän tunnistaa siitä, että tämä alkaa vältellä totista katsettasi varsinkin sen jälkeen kun olet saanut hänet kiinni ensimmäisestä valheesta tai hän luulee niin. Silmät ovat sielun peili. Silmälasit voivat jonkin verran hämätä, mutta kasvojen muut hienon hienot häivähdykset eivät kuitenkaan peitä.

Ainoa seikka, missä kaikkine noiden havaintojen jälkeenkin voit mennä metsään, on oma halusi uskoa ja luottaa. Haluaa ja toivoo parasta, koska pitää ja rakastaa eikä haluaisi tulla petetyksi. Pettää itseään toiveissaan toisen suhteen. Eikä halua uskoa, vaikka näkee. Siinä se ongelma. Tavallaan siten pitkittää petosta ja panee itsensä turhan kauan alttiiksi toisen kieroilulle. Pitää todistaa itselle toisen petollisuus kerrasta toiseen, vaikka tietääkin sen nakertavan itseluottamusta ja lopulta luottamusta kaikkiin.



exexe, voiko pelkistä silmistä nähdä, onko ihminen valehtelija vai ei, siis nettikuvan perusteella?

Onko nämä valehtelijoita vai jompi kumpi?

http://picasaweb.google.com/silmat18/Silmat?feat=directlink

 
Alkuperäinen kirjoittaja Sa_ra:
Mistä ihmisestä tunnistaa, että hän on vilpitön?

Kukaan ihminen ei ole vilpitön eikä kuulu ollakaan. Umpirehellisen ihmisen kanssa ei voi perustaa kestävää parisuhdetta, koska se tietää jatkuvaa epävarmuutta. Hyvän parisuhteen perusedellytyksenä onkin puolisoiden väliin taiten rakennettu illuusio, joka on sen verran aukoton, että se kestää myrskyt ja tyrskyt. Psyyken hyvinvointi perustuu muutenkin suurelta osin harhakuvaan. Rehelliset ihmiset ovat hyvin usein masentuneita tai umpikatkeria ihmisiä.

Olen tavannut rehellisyyttä vaativia naisia, enkä voi kuin todeta, että he kestävät kaikista naisista rehellisyyttä kaikkein huonoimmin. Näillä naisilla on kuvitelma, että mies on olemassa heitä varten, ja kun kuvitelma sortuu, hyppivät he seinille. Se on ihan turhaa. Parisuhde on vain yksi elämän osa-alue eikä siltä pidä vaatia liikaa. Valitettavan usein suhteet sortuvat, kun parisuhteeseen ladataan suuret odotukset ja muu elämä jätetään elämättä. Silloin pieninkin loukkaus ja suhteessa sattuva vastoinkäyminen koetaan suureksi taakaksi. Vireässä elämässä parisuhde sen sijaan voi jatkua pettämisen jälkeenkin, koska elämän tasapainoa ja onnellisuutta ei ole sidottu pelkästään suhteeseen vaan elämisen kokonaisuuteen.

On myös hyvä tajuta, että pettäjätyypit ovat harvassa. Sen sijaan pettäjä voi olla kuka tahansa meistä. Pettäjä voi olla kaikkein innokkaimmin uskollisuuttaan vannonut ja vaalinut kiltti perheenäitikin. Ihminen ei hallitse itseään elämässä eikä elämä kysy, mitä se eteen tarjoaa. Siksi periaatteet kaatuvat ja virheitä tapahtuu. Varmoja omasta uskollisuudestaan voivat olla ainoastaan itselleen ja muille epärehelliset ihmiset.
 

Yhteistyössä