Pettäjän tunnistamista on luultavasti moni miettinyt. Vaikea sanoa, osaako tunnistaa pettäjän jo kättelyssä, mutta aika monen kohdalla on intuitio osunut kuitenkin oikeaan. Joskus aiemmin saattoi tuntua siltä, että oma epäily se aiheutti pettämisen. Sellainen lapsen maaginen ajatus, että on omalla ajatuksellaan saanut toisen tekemään pahaa! Mutta eihän se niin ole voinut olla!
Pettäjän ja valehtelijan tunnistaa esimerkiksi liian sujuvasta, sanavalmiista ja lipevästä käytöksestä ja puheista. He kertovat runsaasti omia juttujaan kuvailevasti ja enemmän tai vähemmän liioittelevaan sävyyn. Oikeastaan heitä on hauska kuunnella ja monet ovat hyvinkin seurallisia. Heihin on helppo tutustua, he vaikuttavat avoimilta ja liiankin ystävällisiltä. Toisin sanoen omaavat taitavasti mielistelyn taidon. Tällainen ihminen voisi myös olla ihan aito, mutta kokemuksen perusteella harvemmin.
Valehtelu, keksityt jutut alkavat pikku hilaa tulla esiin, jos on tarkka. Kannattaa tehdä vaikkapa harvakseltaan jokin tarkentava kysymys tai kysäistä, miten jokin asia olikaan, mistä hän oli joskus aiemmin kertonut. Jos saat ristiriitaisen vastauksen, kysymyksesi sivuutetaan tai toinen kieltäytyy vastaamasta, sanoo ettei muista tai se nyt vaan oli niin tai näin tai johan sen sinulle kerroin -tyylinen, niin tuntosarvet jatkossa entistä herkemmiksi. Olipa toisen tapa vastata tai reagoida sinuun tapa mikä tahansa, niin huomaat, ettet saa oikeita vastauksia, tai toinen tavallaan häkeltyy, kääntää päänsä, katseensa, vaihtaa puheen aihetta, nousee paikaltaan, ei katso silmiisi, vaikka katsoisit häntä suoraan. Kaikenlaisia korjausliikkeitä ilmenee!
Kiusaantuneena täsmä kysymykseesi hän saattaa hermostua, ruveta huomaamattaan aiheettomasti syyttämään sinua vahtimisesta, epäilystä tai suoranaisesti hakkumaan sinua tai kaivelemaan sinusta esiin jotain piirteitä, joihin ikävällä tavalla tarttuu. Sitä on tietenkin vaikea kestää, mutta kysehän on siitä, että pettäjä ja valehtelija puolustautuu hyökkäämällä. Jos et itse suuremmin reagoi tähän ja pyytele anteeksi olemassaoloasi, niin pettäjälle voi tulla hankala olo. Hän alkaa itse luulla, että et ehkä, mahdollisesti uskokaan häntä. Hänen halunsa kertoa, vakuutella ja kerskua lisääntyy. Hän alkaa pyöritellä asioita ja muuttuu varovaiseksi. Ei ole enää avoin, puhelias ja seurallinen, vaan kasvoillaan on ikään kuin huolen häivä, varjo silmien ympärillä. Liikkeet muuttuvat epävarmoiksi ja hätäisiksi tai korostuneen harkituiksi.
Kaikkein selvimmin pettäjän tunnistaa siitä, että tämä alkaa vältellä totista katsettasi varsinkin sen jälkeen kun olet saanut hänet kiinni ensimmäisestä valheesta tai hän luulee niin. Silmät ovat sielun peili. Silmälasit voivat jonkin verran hämätä, mutta kasvojen muut hienon hienot häivähdykset eivät kuitenkaan peitä.
Ainoa seikka, missä kaikkine noiden havaintojen jälkeenkin voit mennä metsään, on oma halusi uskoa ja luottaa. Haluaa ja toivoo parasta, koska pitää ja rakastaa eikä haluaisi tulla petetyksi. Pettää itseään toiveissaan toisen suhteen. Eikä halua uskoa, vaikka näkee. Siinä se ongelma. Tavallaan siten pitkittää petosta ja panee itsensä turhan kauan alttiiksi toisen kieroilulle. Pitää todistaa itselle toisen petollisuus kerrasta toiseen, vaikka tietääkin sen nakertavan itseluottamusta ja lopulta luottamusta kaikkiin.