K
Kesän Kukka
Vieras
Semmonen kysymys mulla, että olen kolmikymppinen kahden lapsen yh ja yksi mies saa mun ajatukset kiertämään kehää.
Tunnetaan toisemme jo kaukaisuudesta mutta ei olla oltu sen enempää kuin vähän samoissa piireissä joskus nuorena. Mies on suhteessa ja lapsiakin on, elää keskitasoa paremmin ja on hyvin koulutettu fiksu mies. Tiedän sen verran, että ongelmiakin perheessä on ollut parisuhteessa, eivät silti liity käsittääkseni ainakaan uskottomuuteen. Meidän kummankin lapsilla on ollut ja on nytkin samoja harrasteita ja ne on jonkun verran keskenään tekemisissä. Olen ollut siksi miehen kanssa tekemisissä monasti ainakin harrastuksiin liittyen jne.
Mies on mulle tosi mukava, vaikka en mielestäni ole mitenkään erikoinen ihmisenä eikä mun ihmissuhdetaitoni ole kummoiset ja elämäkin on jättänyt omat vuosirenkaansa. Joskus kun näemme niin keskustelemme yllättävän pitkäänkin kaikenlaisesta eikä hän sen enempää mulle ehdottele mitään. Asiallinen ja kiva tyyppi, aika syvällinenkin aika usein - vähän semmonen erilainen. Joskus on toki jotakin sellaista "pientä flirttiä" mitä nyt voi minun mielestäni tämänkin verran tuttujen kesken olla mutta en oikein tiedä miten reagoida. En oikein tiedä miten minun pitäisi asiaa tässä selvittää kun en oikein tiedä itsekään mitä haluan. Enkä oikein uskalla ottaa asiaa esiinkään koska vähän yksinäisenä ihmisenä on ihan kiva vaikka vaan tavatakin tätä miestä ystävyyden merkeissä silloin kun sattuu näkemään enkä halua pelästyttää tätä miestä kysymällä tyhmiä tai ehdotella mitään isompia koska hän voi luulla minun iskevän varattua miestä. Silti mielessäni käy ajatuksia että mikä tämä juttu oikein on. Olisiko muita joilla vastaavia kokemuksia?
Miten tämmönen juttu selvitetään fiksusti, niin että se ei loukkaa ja että varmasti saa esiin totuuden. Mulla vaan on kokemuksia että valheet ja kieroilu menee kaiken edelle ja siksi ehkä oon vähän varovainen ja pelokas tämmösessä mut en silti halusisi menettää tämmöstä upeaa hyvän päivän tuttua. Ja eihän sitä koskaan tiedä jos sattuisin syttymään, mikäli vastapuoli olisikin sellaisissa ajatuksissa liikkeellä. En kuitenkaan uskalla ajatella sellaista kun siitä tulee kaikille osapuolille ihan hirveä sotku ja kaikki menee uusiksi.
Onko kaikilla miehillä ajatus vaan iskeä naisia vai voiko olla oikeesti tämmösiä ystäviä?
Tunnetaan toisemme jo kaukaisuudesta mutta ei olla oltu sen enempää kuin vähän samoissa piireissä joskus nuorena. Mies on suhteessa ja lapsiakin on, elää keskitasoa paremmin ja on hyvin koulutettu fiksu mies. Tiedän sen verran, että ongelmiakin perheessä on ollut parisuhteessa, eivät silti liity käsittääkseni ainakaan uskottomuuteen. Meidän kummankin lapsilla on ollut ja on nytkin samoja harrasteita ja ne on jonkun verran keskenään tekemisissä. Olen ollut siksi miehen kanssa tekemisissä monasti ainakin harrastuksiin liittyen jne.
Mies on mulle tosi mukava, vaikka en mielestäni ole mitenkään erikoinen ihmisenä eikä mun ihmissuhdetaitoni ole kummoiset ja elämäkin on jättänyt omat vuosirenkaansa. Joskus kun näemme niin keskustelemme yllättävän pitkäänkin kaikenlaisesta eikä hän sen enempää mulle ehdottele mitään. Asiallinen ja kiva tyyppi, aika syvällinenkin aika usein - vähän semmonen erilainen. Joskus on toki jotakin sellaista "pientä flirttiä" mitä nyt voi minun mielestäni tämänkin verran tuttujen kesken olla mutta en oikein tiedä miten reagoida. En oikein tiedä miten minun pitäisi asiaa tässä selvittää kun en oikein tiedä itsekään mitä haluan. Enkä oikein uskalla ottaa asiaa esiinkään koska vähän yksinäisenä ihmisenä on ihan kiva vaikka vaan tavatakin tätä miestä ystävyyden merkeissä silloin kun sattuu näkemään enkä halua pelästyttää tätä miestä kysymällä tyhmiä tai ehdotella mitään isompia koska hän voi luulla minun iskevän varattua miestä. Silti mielessäni käy ajatuksia että mikä tämä juttu oikein on. Olisiko muita joilla vastaavia kokemuksia?
Miten tämmönen juttu selvitetään fiksusti, niin että se ei loukkaa ja että varmasti saa esiin totuuden. Mulla vaan on kokemuksia että valheet ja kieroilu menee kaiken edelle ja siksi ehkä oon vähän varovainen ja pelokas tämmösessä mut en silti halusisi menettää tämmöstä upeaa hyvän päivän tuttua. Ja eihän sitä koskaan tiedä jos sattuisin syttymään, mikäli vastapuoli olisikin sellaisissa ajatuksissa liikkeellä. En kuitenkaan uskalla ajatella sellaista kun siitä tulee kaikille osapuolille ihan hirveä sotku ja kaikki menee uusiksi.
Onko kaikilla miehillä ajatus vaan iskeä naisia vai voiko olla oikeesti tämmösiä ystäviä?
Pienen flirtin voit ottaa kohteliaisuutena ja vastata hymyllä. Tilanne on tuo mikä se on, ei sitä tarvitse analysoida, tai "ottaa" jotenkin erityisesti tarkkailuun.
