H
Hukk
Vieras
Ylen aamutv:ssä oli mielenkiintoinen keskustelu ystävyyden päättämisestä. Mistä syistä sinä olet päättänyt ystävyyssuhteita ja millä keinoilla olet sen tehnyt?
V
viera---s
Vieras
Jäi keskustelu katsomatta.
Olen huono ystävystymään ja luottamaan toiseen, joten minua pidetään useimmin ystävänä kuin minä muita. Nuorempana saatoin suuttua kunnolla toiselle, nyt vanhemmiten muutun vain kylmäkiskoisen muodolliseksi. Minuun pettyneet ovat käyttäneet joskus todella hienojakin puheenvuoroja särkyneistä astioista, miten niitä ei voi enää paikata entiselleen. Tai kuinka erityisen ihana ystävyys näin haurastuu. Tai minä menettäisin jotakin arvokasta yms. Nykyään osaan kuunnella ihan nätisti ja muotoilla jonkun kohteliaan vastineen- jos katson aiheelliseksi.
Jos ystävyys on aitoa, tuntee toisen, niin sanoja ei aina tarvita. Ymmärrys vallitsee muutenkin, myös, jos ystävyys hiipuu.
Olen huono ystävystymään ja luottamaan toiseen, joten minua pidetään useimmin ystävänä kuin minä muita. Nuorempana saatoin suuttua kunnolla toiselle, nyt vanhemmiten muutun vain kylmäkiskoisen muodolliseksi. Minuun pettyneet ovat käyttäneet joskus todella hienojakin puheenvuoroja särkyneistä astioista, miten niitä ei voi enää paikata entiselleen. Tai kuinka erityisen ihana ystävyys näin haurastuu. Tai minä menettäisin jotakin arvokasta yms. Nykyään osaan kuunnella ihan nätisti ja muotoilla jonkun kohteliaan vastineen- jos katson aiheelliseksi.
Jos ystävyys on aitoa, tuntee toisen, niin sanoja ei aina tarvita. Ymmärrys vallitsee muutenkin, myös, jos ystävyys hiipuu.
Y
"ystävät"
Vieras
Selän takana puhuminen kävi ilmi kun kolmas osapuoli tiesi minusta asioita joita olin luottamuksella kertonut. Sanavalinnoista kävi myös ilmi että tekemisiäni ja ajatuksiani olivat haukkuneet keskenään.
Lakkasin pitämästä yhteyttä.
Lakkasin pitämästä yhteyttä.
H
"Hvv"
Vieras
Keskustelussa oli mielestäni hyvä pointti, kun puhuttiin työskentelystä ystävyyssuhteen eteen, että todellisen ystävyyden ei pitäisi tuntua työltä.
5
566
Vieras
Tunnistatko tällaisen ihmistyypin: henkilö haluaa puhua elämässä olevista huonoista asioista ja märehtiä näitä ystävän kanssa, mutta kun toisella alkaakin pyyhkiä hyvin, tämä märehtijä päättääkin ystävyyssuhteen.
Y
Ystäviäxxx
Vieras
Ex ystävän kasvattamatta jääneen lapsen takia. Oma lapseni kuin myös minä itsekin jouduimme kärsimään hänen huonosta käytöksestään aivan kohtuuttomasti. Viimeisen vierailun jälkeen ilmoitin txtviestillä että se oli siinä..mulle ja lapselleni piisasi.. Mahdoimmeko vielä puhuakin asiasta..viesteillä ainakin..
Toisesta ystävästä näyttää tulleen ex kun en halunnut pitää jälleenmyynti kutsuja. Painostuksen alla ne lupasin järjestää mutta sitten sisuunnuin ja ilmoitin etten niitä halua järjestää enkä koskaan halunnutkaan kuten alusta saakka koitin sanoa muttet kuunnellut/välittänyt. Sen koommin en hänestä kuullut.
Toisesta ystävästä näyttää tulleen ex kun en halunnut pitää jälleenmyynti kutsuja. Painostuksen alla ne lupasin järjestää mutta sitten sisuunnuin ja ilmoitin etten niitä halua järjestää enkä koskaan halunnutkaan kuten alusta saakka koitin sanoa muttet kuunnellut/välittänyt. Sen koommin en hänestä kuullut.
N
no jaa
Vieras
Katkaisin ystävyyssuhteen kun ex-mieheni ja ystävätär hairahtuivat kännipanolle keskenään.
Siis miehestä tuli ex vasta tuon jälkeen, kuten ystävästäkin.
Siis miehestä tuli ex vasta tuon jälkeen, kuten ystävästäkin.
J
"jep"
Vieras
Kun ystäväni alkoi seurustella exäni kanssa. Mun ja exän erosta oli kulunut vajaa kuukausi. En vaan halunnut touhua seurata. Toivotin onnea elämään ja katkaisin välit. Elämä on.
ei heidän suhde pitkään jatkunut ja koko sen ajan exäni lähestyi mua toistamiseen viestein, toivoen yhteenpaluuta. En kommentoinnut...tuntui vaan pahalta exystävän vuoksi. Mutta en kokenut tarpeelliseksi infota viesteistä. Ei hän kuitenkaa olis uskonut, vaan pitänyt mun keksintönä...
ei heidän suhde pitkään jatkunut ja koko sen ajan exäni lähestyi mua toistamiseen viestein, toivoen yhteenpaluuta. En kommentoinnut...tuntui vaan pahalta exystävän vuoksi. Mutta en kokenut tarpeelliseksi infota viesteistä. Ei hän kuitenkaa olis uskonut, vaan pitänyt mun keksintönä...
?
....
Vieras
Ystävä tuntui jääneen ajatusmaailmansa, ongelmien ja ongelmanratkaisutaitojensa suhteen teini-ikäisen tasolle. En jaksanut enää näin aikuisena, kolmeakymppiä lähenevänä sitä miten yksinkertaisesta helposti ratkaistavasta ongelmasta kehitellään viikkokausia jatkuva draama mykkäkouluineen päivineen. Huippuna oli, kun oli ostettu ikkunaan liian kapea verho, aikuinen olisi käynyt vaihtamassa verhon sopivaan, mutta tämä neitonen raivosi tästä meille ystävilleen melkein viikon ja piti mykkäkoulua miehelleen yhtä pitkään. Silloin riitti, huh.
M
Miksi?
Vieras
Ikävä kyllä tälläinen ihmistyyppi tuli hiljattain tutuksi. Tämä ihminen oli pitkäaikainen ystäväni ( tai ainakin piti olla ) ja pettymys oli suuri. Miksi jotkut tekevät näin? Mitä he siitä saavat?
En oo varma oonko ikinä varsinaisesti katkaissut ystävyyttä, tai tullut aktiivisesti karsituksi jonkun elämästä. Ystävyyssuhteita on kyllä hiljaa hiipunut pois ilman mitään erityistä syytä tai draamaa. Yhteydenpito on vähentynyt ja lopulta jäänyt kokonaan; ilmeisesti ei oo vaan enää ollut riittävästi yhteistä.
Hmm en oikein ole varma kumpi/kummat katkas lopullisesti välit, lyhyesti
Aloin seurustelemaan parhaan kaverini yläaste aikaisen exän kanssa (oli silloin kaverille ok, kun keskusteltiin ja eronnet jo 3v sitten) parin vuoden jälkeen se olikin yhtäkkiä hirveä ongelma, kaikesta muustakin tuli väännettyä ja riideltyä koko ajan. Mukana jatkuvassa riitelyssä kolmas kaveri joka oli toisen puolella (ei mun mielestä asia kuulunu sille), joten lopulta lopetin puheluihin vastaamisen. Vuoden välein on nähty sattumalta ja silloin on pystytty asiallisesti juttelemaan kuulumisia. Ja tästä kaverin exästä tuli mun aviomies ja lapsen isä.
Aloin seurustelemaan parhaan kaverini yläaste aikaisen exän kanssa (oli silloin kaverille ok, kun keskusteltiin ja eronnet jo 3v sitten) parin vuoden jälkeen se olikin yhtäkkiä hirveä ongelma, kaikesta muustakin tuli väännettyä ja riideltyä koko ajan. Mukana jatkuvassa riitelyssä kolmas kaveri joka oli toisen puolella (ei mun mielestä asia kuulunu sille), joten lopulta lopetin puheluihin vastaamisen. Vuoden välein on nähty sattumalta ja silloin on pystytty asiallisesti juttelemaan kuulumisia. Ja tästä kaverin exästä tuli mun aviomies ja lapsen isä.
M
Mjkvf
Vieras
Vaihtoehtoja:
1. Henkilöä vitutti nähdä/kuulla, että ystävällä alkoikin mennä paremmin kuin itsellään. Eli kateus.
2. Halusi jollakin tapaa saada ystävänsä parantuneeseen elämään mielipahaa katkaisemalla ystävyyssuhteen. Eli ikään kuin "kosto parantuneesta elämänlaadusta".
V
viera.s
Vieras
Ystävän mies alkoi lähennellä enkä kestänyt sellaista touhua. Katkaisin välit, en kertonut syytä ystävälle.
J
"Jaa"
Vieras
Ystävälle tuli outo tarve alkaa nälvimään ja jollain tapaa nolaamaan minut aina, kun paikalla oli muita ihmisiä (etenkin minulle tuntemattomia). Monta kertaa sain lähteä joistain juhlista nöyryytettynä ja itku kurkussa pois, kun tämä neiti alkoi kertoilemaan kovaan ääneen minusta "hieman" väritettyjä tarinoita. Ei ole kivaa etenkään entisenä koulukiusattuna olla vielä aikuisenakin ihmisjoukon naurun kohteena. 
M
Miksi?
Vieras
Tässä mun tapauksessa kävi niin, että meidän ystävyys kesti siihen saakka, kun kaverilla ei mennyt hyvin ja tuin häntä siinä. Kun hänellä alkoi mennä paremmin ja minulle tuli omia huolia, en kelvannut enää kaveriksi. Eli ei varmaan kateudesta ole kyse tässä tapauksessa.
Kiitos kuitenkin vastauksesta
V
"viivakoodi"
Vieras
"Ystävyys" on muuttunut muutaman ihmisen kanssa niin yksipuoliseksi, että olen päätellyt, ettei minua kaivata. Eipä ole kuulunut peräänhuutajia tai yhteydenottoja, vaikka olen poistanut puhelinnumeron ja facen profiilin...
A
"arvoton"
Vieras
Ihan vastaava kokemus on ja tuorekin vielä. Kaverille tuli ero, ja samalla meidän yhteydenpito muuttui tiiviimmäksi. Olin tukena ja apuna "ystävälleni". Kun hän jonkun ajan kuluttua tapasi uuden miehen, meidän ystävyys olikin vain ajan tuhlausta, emmekä nähneet puolen vuoden aikana kuin kahdesti tuon miehen tultua kuvioihin. Ei koskaan ehtinyt mihinkään mutta välillä kyseli kuulumisia. Lakkasin vastaamasta.
R
rehellisesti
Vieras
E
ex-ystävä
Vieras
Vuosien mittaan tuntien puhelut negatiivisista asioita vatvoen lisääntyivät, positiiviset aiheet eivät häntä enää kiinnostaneet. Kuuntelijan rooli alkoi painottua minulle, kuulin muutaman kerran häneltä todella loukkaavia aliarvioivia kommentteja omia murheitani kohtaan sen kerran kun hän oli kuuntelijan roolissa. Pikkuhiljaa vähensin omia yhteydenottojani, ja hänkin soitti yhä harvemmin. Pitkäaikaisesta kumppanista erottuaan hän pommitti vielä puheluin, kuukausien yhteydenpidottomuuden jälkeen. Puheluja saattoi tulla useita päivässä ja pahimmillaan heti edellisen keskustelun loputtua. Anteeksi-sana oli hänelle vain sanahelinää, sitä hän jaksoi viljellä kun tajusi itsekin että puheluihin meni tunteja illassa. Jatkoi silti samaa rataa. Lopulta hän pyyteli, että soittaisin hänelle, koska saldo oli täyttynyt, jotta hän voisi jatkaa loppumatonta eksänsä morkkaamista. Sen jälkeen harvensin hänen puheluihinsa vastaamista, koska jatkuva, minun arjestani ja aikatauluistani välittämätön soittelurumba vei kaiken vapaa-aikani.
V
vapaa
Vieras
Ystäväni oli lapsuudenystävä, jonka kanssa mulla ei ollut enää oikein mitään yhteistä aikuisiällä. Hän kuitenkin vannotti minua pysymään hänen ystävänään, vaikka olin tehnyt irtiottoja pariinkin kertaan ystäväni kammottavien luonteenpiirteiden vuoksi. Hänelle en voinut kertoa oikein mitään yksityisasioitani, sillä hänellä oli tapana viihdyttää kaikenkarvaisia ystäviään asioillani, mutta hän myös auliisti vuodatti toisten salaisuuksia minulle, halusin tai en. Hän oli (on?) hyvin tuomitseva, ahdasmielinen vaikkakin kovasti yritti olla taiteellinen ja boheemi, sivistymätön, manipuloiva, tolkuttoman huonokäytöksinen ("suorapuheinen") ja itsekeskeinen rapistunut kaunotar. Huomasin ahdistuvani valtavasti hänen seurassaan, enkä jaksanut niellä enää hänen loukkauksiaan. Lakkasin pitämästä yhteyttä enkä vastannut enää hänen puheluihinsa. Ystävyyden lopettamisesta on kauan, ja tuoreeltaan se tuntui kuin olisin vapautunut vankilasta.
Siitä syystä, etten enää jaksa ko henkilön lyttäävää keskustelutapaa. Sitä on hiukan hankala selittää, mutta se näkyy lähes jokaisessa arkisessakin keskustelussa. Haluan ystäviä jotka pääsääntöisesti kuitenkin arvostavat minua kuten minäkin heitä. Varaa virheisiin tottakai on ja runsaasti, mutta jos se käytös näkyy ihan koko ajan ja tuntuu, että ystävästä on enemmän harmia kuin iloa niin en jaksa.
Tällä ihmisellä on tapana epäsuorasti kertoa kuinka surkea, ruma, tylsä ja paskat arvot omaava on se henkilö jonka kanssa hän juuri sillä hetkellä keskustelee. Siis vaikka kyseessä olisi jokin aivan mitätön arkinen asia, sekin on ihan pakko kääntää joko jotenkin omaksi edukseen tai sitten muuten vaan se asia on jotenkin tyhmä ja nolo.
En jaksa juurikaan edes puolustautua kuten normitilanteessa tekisin, ei tuollaisen ihmisen kanssa kannata, koska hänellä ei ole kykyä minkäänlaiseen itsekritiikkiin. Sekin asia käännettäisi vastapuolen syyksi tavalla tai toisella ja sitä jankutettaisiin niin kauan, että yksinkertaisesti kyllästyy kuuntelemaan. Sitä ei jaksa puolen tunnin välein joten tyydyn vain olemaan ihan hiljaa ja kuuntelemaan niitä "miksi sä olet niin poissaoleva?". Olen muutaman kerran ärähtänyt kunnollakin, mutta se ei todellakaan auttanut mitään. Ystävyyssude on siis parempi lopettaa kokonaan, harmi vaan.
Toivon, että tämä ihminen kokee edes pienen kolauksen siinä ja osaisi tarkastella omaa käytöstään. Epäilen vahvasti, mutta voihan sitä toivoa...
Tein vasta päätökseni ja mietin, mitä kirjoittaisin hänelle. Viimeisimmässä raivossani en halunnut kirjoittaa yhtään mitään, ettei tule mitään asiatonta. Nyt olen rauhoittunut ja kykenen kirjoittamaan jotain rakentavaakin, mutta en enää halua tavata ja se on varma.
Tällä ihmisellä on tapana epäsuorasti kertoa kuinka surkea, ruma, tylsä ja paskat arvot omaava on se henkilö jonka kanssa hän juuri sillä hetkellä keskustelee. Siis vaikka kyseessä olisi jokin aivan mitätön arkinen asia, sekin on ihan pakko kääntää joko jotenkin omaksi edukseen tai sitten muuten vaan se asia on jotenkin tyhmä ja nolo.
En jaksa juurikaan edes puolustautua kuten normitilanteessa tekisin, ei tuollaisen ihmisen kanssa kannata, koska hänellä ei ole kykyä minkäänlaiseen itsekritiikkiin. Sekin asia käännettäisi vastapuolen syyksi tavalla tai toisella ja sitä jankutettaisiin niin kauan, että yksinkertaisesti kyllästyy kuuntelemaan. Sitä ei jaksa puolen tunnin välein joten tyydyn vain olemaan ihan hiljaa ja kuuntelemaan niitä "miksi sä olet niin poissaoleva?". Olen muutaman kerran ärähtänyt kunnollakin, mutta se ei todellakaan auttanut mitään. Ystävyyssude on siis parempi lopettaa kokonaan, harmi vaan.
Toivon, että tämä ihminen kokee edes pienen kolauksen siinä ja osaisi tarkastella omaa käytöstään. Epäilen vahvasti, mutta voihan sitä toivoa...
Tein vasta päätökseni ja mietin, mitä kirjoittaisin hänelle. Viimeisimmässä raivossani en halunnut kirjoittaa yhtään mitään, ettei tule mitään asiatonta. Nyt olen rauhoittunut ja kykenen kirjoittamaan jotain rakentavaakin, mutta en enää halua tavata ja se on varma.
P
"pettynyt"
Vieras
1. Lapsuuden "ystävä" on teini-iästä alkaen lirkutellut ja flirttaillut poikaystävilleni/ihastuksilleni, aikuisuuteen asti. Yhden todella suuren ihastukseni kohdalla hän sit meni ihan iholle asti tämän ihastukseni kanssa. Hän tiesi tunteeni mutta silti ei voinut pitää näppejään erossa. En usko että hän edes oikeasti on ollut kenestäkään näistä kiinnostunut, halunnut vain testata viehätysvoimaansa tai ikäänkuin kilpailla kanssani, että saisiko hän miehet itselleen, jos haluaisi.
2. Hän yrittää hyötyä minusta taloudellisesti/materiaalisesti. Esim. ei koskaa ole rahaa maksaa taksia(ja vastaavia tapauksia monia) ja yllättäen minä maksan enkä koskaan saa vastapalvelusta tai maksua takaisin vaikka hän niin lupaa siinä tilanteessa. Samoin tavaroiden kanssa, jos lainasin jotain en koskaan saanut takaisin. Kun muistutin niin yhtäkkiä hän olikin itse ostanu sen tavaran eikä muistanut että on koskaan semmoista (esim.laukku) minulta lainannut.
Nämä ovat ne pahimmat, joiden takia en halua olla tekemisissä. En kuitenkaan suoraan sitä hälle oo sanonut. Jätin vain tapaamiset välistä milloin mistäkin TEKOsyystä ja yhteydenototkin sivuutin. Eli hienovaraisesti. Onneksi hän on nyt jo jättänyt rauhaan. Ihan ok väleissä omasta mielestämme olemme edelleen. Toivon kovasti, että hän on omassa mielessää miettinyt miksi emme ole enää läheisiä ja löytänyt myös vastauksen siihen.
Tämä siis koskaa vain yhtä ihmistä.
2. Hän yrittää hyötyä minusta taloudellisesti/materiaalisesti. Esim. ei koskaa ole rahaa maksaa taksia(ja vastaavia tapauksia monia) ja yllättäen minä maksan enkä koskaan saa vastapalvelusta tai maksua takaisin vaikka hän niin lupaa siinä tilanteessa. Samoin tavaroiden kanssa, jos lainasin jotain en koskaan saanut takaisin. Kun muistutin niin yhtäkkiä hän olikin itse ostanu sen tavaran eikä muistanut että on koskaan semmoista (esim.laukku) minulta lainannut.
Nämä ovat ne pahimmat, joiden takia en halua olla tekemisissä. En kuitenkaan suoraan sitä hälle oo sanonut. Jätin vain tapaamiset välistä milloin mistäkin TEKOsyystä ja yhteydenototkin sivuutin. Eli hienovaraisesti. Onneksi hän on nyt jo jättänyt rauhaan. Ihan ok väleissä omasta mielestämme olemme edelleen. Toivon kovasti, että hän on omassa mielessää miettinyt miksi emme ole enää läheisiä ja löytänyt myös vastauksen siihen.
Tämä siis koskaa vain yhtä ihmistä.
P
"pettynyt"
Vieras
Lisäksi haluan vielä lisätä lyhyesti nämä
- mustasukkaisuus muista tyttökavereista
- ei osaa iloita/olla onnellinen minun puolestani
- en koskaan saanut onnitteluja kun valmistuin, sain vakituisen työpaikan, ostin asunnon, sain lapsen
- ei tue henkisesti mitenkään, jos minulla oli surua tai murhetta
Ainoa asia, mikä oli positiivista oli se, että hän ei juoruillut minun henk.koht. asioita. Ainakaan koskaan ei ole minun korviini asti tämmöistä tullut.
- mustasukkaisuus muista tyttökavereista
- ei osaa iloita/olla onnellinen minun puolestani
- en koskaan saanut onnitteluja kun valmistuin, sain vakituisen työpaikan, ostin asunnon, sain lapsen
- ei tue henkisesti mitenkään, jos minulla oli surua tai murhetta
Ainoa asia, mikä oli positiivista oli se, että hän ei juoruillut minun henk.koht. asioita. Ainakaan koskaan ei ole minun korviini asti tämmöistä tullut.