I
"ilona"
Vieras
nuorin lapsista on 6kk ja mielialat menee yhtä vuoristorataa.Nyt myönnän että tarvitsen apua tähän.olen niin vihanen ja en ole aikoihin nauranut,pinna on kireä ja en saa onnesta otetta ja itse en jaksa enää tätä mielialojen vaihtelua.on niin rankkaa elää itsensä kanssa kun on tämmönen.ehkä kerran kuussa on päivä kun tunnen olevani tasapainonen onnellinen ja ihan oma itseni ja silloin toivon että se olo jatkuis mutta seuraava päivä on jo ihan muuta.Neuvolan tätille en halua asiasta mainita.Mistä saan parasta apua?