Mistä ihmeestä kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "a p"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"a p"

Vieras
Meillä on tilanne se, ettei ole kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa kuin silloin kun lapsi on hoidossa, eli noin 4-5 krt vuodessa. Lapsi on pian 4 v., yksi lapsi.

Minä lähden töihin klo 6, herään 5.15. Mies vie lapsen päiväkotiin klo 8.30, ja on itse töissä yleensä 9-17. Mies ja lapsi heräävät klo 7.30 joka aamu.

Minulla on raskas fyysinen työ, olen ihan sippi jo nyt, juuri taistelen unta vastaan. Yleensä käyn klo 21 maissa nukkumaan, lapsi yleensä samaan aikaan, ja lisäksi nukkuu päiväkodissa noin 1-1,5 h. Mies jää yleensä valvomaan.

Viikonloppuisin lapsi käy 21.30-22 maissa nukkumaan ja herää klo 7-8 välillä, itse käyn samaan aikaan nukkumaan ja herään samaan aikaan tai vähän aiemminkin joskus.

Mutta meillä ei siis ole miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa iltaisin ollenkaan. En vaan mitenkään jaksa valvoa niin myöhään, kun väsymys on hirveä, nukahdan istualleni viimeistään 21.30 maissa.

Mies pärjää 6-7 h unilla, mutta itselläni on lisäksi väsymystä aiheuttava perussairaus, hädintuskin tuo 8 h yössä riittää, viikonloppuisin yleensä nukun enemmänkin. Lisäksi raskas työ väsyttää.

Tuo yhteisen ajan puute vaan rassaa vähän meitä molempia. Jos valvon viikolla vaikka kymmeneenkin, ei edes juttelusta tulee mitään koska vain nuokun puoliunessa. Puhumattakaan seksistä. Työssäni ei ole myöhäisempiä vuoroja olemassakaan.:-(
 
meillä menee aika pitkälti samoin, itse menen aiemmin töihin kuin muu perhe töihi/kouluun/päiväkotiin, menen aina ensimmäisenä nukkumaan. Viikonloppuisin rytmi pysyy melko samana, eli en jaksa yli 22 valvoa silloinkaan.

Eipä sitä yhteistä aikaa juuri jää. :-/
 
Tuosta saa sen kuvan, että olet töissä ympäri viikon. Onhan sulla viikonloput ja vuosilomat eli ei tilanne niin huono voi olla. Työssä käyvinä teillä varmaankin on varaa palkata hoitaja vaikka kerrän kuussa ja käydä vaikka iltaisin ulkona kahdestaa syömässä, kun joku mll:n hoitaja katsoo lapsesi perään.
 
Meillä on myös niin, että mä oon iltauninen, ja kautta aikojen, meille on sopinut aamuinen yhteishetki tosi hyvin! Heräämme siis aamulla harrastamaan kahdenkeskistä aikaa, ainakin sitä fyysistä hellyyttä, eikä ole vaikeaa.. Voisitteko miehen kanssa viettää hetken kahdestaan vaikka niin, että lapsi katsoo telkkua tai on naapurin "maijan" luona. Eikö ole ketään tuttua, joka ottaisi lapsenne(tai tulisi teille) pariksi tunniksi huostaan, ja saisitte käydä vaikka syömässä, kävelyllä tai leffassa kahdestaan? Kyllä se kahdenkeskinen aika jostakin irtoaa, jos sitä vain haluaa! Ehket vain jaksa/halua viettää tovia miehesi seurassa iltakympiltä..uneen on helppo paeta esim.masennusta.
 
Oisko mahdollista et mies ja lapsi siirtyisivät sinun rytmiin? Jos heräisivät aamulla aikaisemmin niin lapsi menisi illalla aikaisemmin nukkumaan ja teillä ois miehen kanssa yhteistä aikaa. Meillä esim. lapset ja mies heräävät klo 6 kun itse herään töihin, vaikka heidän ei tarvitse lähteä kerhoon kuin vasta 9.30. Illalla lapset menevät nukkumaan viimeistään klo 20 ja meillä on miehen kanssa reilu tunti yhteistä aikaa ennen kuin menemme nukkumaan. Meillä oli sama rytmi silloinkin kun itse olin lasten kanssa kotona eli heräsin samaan aikaan miehen kanssa.
 
MEhket vain jaksa/halua viettää tovia miehesi seurassa iltakympiltä..uneen on helppo paeta esim.masennusta.

Minä menen usein töihin kuudeksi. Herään siis noin klo 5. Jos kävisin nukkumaan vasta kymmeneltä, niin jäisivät unet ihan liian lyhyiksi, vajaan 7h tunnin unilla ei kyllä jaksa. (kun eihän sitä heti nukahda, kun petiin pääsee).

Miten vähällä unella muka ihmiset tulee toimeen? Minä tarvitsisin mieluusti 9-10h unta, mutta tulen toimeen kyllä 8 tunnin unillakin, kun on vähän pakko.
 
[QUOTE="Jonna";27846840]Päiväkoti aukeaa vasta 7-8? Et voi viedä lasta sinne kun itse menet töihin?[/QUOTE]

Minä en ehtisi töihin jos veisin lapsen. Vielä vähemmän ehdin, kun päiväkoti keväällä muuttaa ja matka päiväkodin ja työpaikkani välillä kasvaa monta kilometriä.

Muutenkin on minusta ihan kiva että toinen vie ja toinen hakee. Eikä tule lapselle kovin pitkiä hoitopäiviä. Tuskin kukaan vie lasta kukonlaulun aikaan päiväkotiin (ja myöhästyy töistä) vain siksi että ehtisi viettää kumppaninsa kanssa kahdenkeskistä aikaa illalla. :-)
 
[QUOTE="vieras";27846838]Oisko mahdollista et mies ja lapsi siirtyisivät sinun rytmiin? Jos heräisivät aamulla aikaisemmin niin lapsi menisi illalla aikaisemmin nukkumaan ja teillä ois miehen kanssa yhteistä aikaa. Meillä esim. lapset ja mies heräävät klo 6 kun itse herään töihin, vaikka heidän ei tarvitse lähteä kerhoon kuin vasta 9.30. Illalla lapset menevät nukkumaan viimeistään klo 20 ja meillä on miehen kanssa reilu tunti yhteistä aikaa ennen kuin menemme nukkumaan. Meillä oli sama rytmi silloinkin kun itse olin lasten kanssa kotona eli heräsin samaan aikaan miehen kanssa.[/QUOTE] hmm, tuo ei vaikuta ollenkaan hullummalta idealta.
 
[QUOTE="a p";27846951]Minä en ehtisi töihin jos veisin lapsen. Vielä vähemmän ehdin, kun päiväkoti keväällä muuttaa ja matka päiväkodin ja työpaikkani välillä kasvaa monta kilometriä.

Muutenkin on minusta ihan kiva että toinen vie ja toinen hakee. Eikä tule lapselle kovin pitkiä hoitopäiviä. Tuskin kukaan vie lasta kukonlaulun aikaan päiväkotiin (ja myöhästyy töistä) vain siksi että ehtisi viettää kumppaninsa kanssa kahdenkeskistä aikaa illalla. :-)[/QUOTE]

No sitten en keksi muuta kuin että herätät lapsen vaikka leikkimään ennen kuin lähdet töihin että käy sitten illalla aikaisemmin nukkumaan. Ellei lastenhoitajan palkkaaminen käy.
 
[QUOTE="vieras";27846824]Tuosta saa sen kuvan, että olet töissä ympäri viikon. Onhan sulla viikonloput ja vuosilomat eli ei tilanne niin huono voi olla. Työssä käyvinä teillä varmaankin on varaa palkata hoitaja vaikka kerrän kuussa ja käydä vaikka iltaisin ulkona kahdestaa syömässä, kun joku mll:n hoitaja katsoo lapsesi perään.[/QUOTE]

Kirjoitin näin:

"Viikonloppuisin lapsi käy 21.30-22 maissa nukkumaan ja herää klo 7-8 välillä, itse käyn samaan aikaan nukkumaan ja herään samaan aikaan tai vähän aiemminkin joskus."

Kerran kuussa voisi kyllä jotenkin hoitaja ehkä järjestyä. Mutta aika laiha lohtu sekin.

Kohta on pakko mennä nukkumaan.:-(
 
[QUOTE="Jonna";27846971]No sitten en keksi muuta kuin että herätät lapsen vaikka leikkimään ennen kuin lähdet töihin että käy sitten illalla aikaisemmin nukkumaan. Ellei lastenhoitajan palkkaaminen käy.[/QUOTE]

Ei todellakaan laps herää leikkimään jos on väsynyt, vaan nukahtaa vaikka keskelle lattiaa tai sohvalle. :-D No joo ehkä tuo lastenhoitaja kerran kuussa voisi jotenkin järjestyä, olisihan sekin jo jotain. :-)
 
[QUOTE="Jonna";27846971]No sitten en keksi muuta kuin että herätät lapsen vaikka leikkimään ennen kuin lähdet töihin että käy sitten illalla aikaisemmin nukkumaan. Ellei lastenhoitajan palkkaaminen käy.[/QUOTE]

Ei välttämättä toimi. Lapsi nukkuu pidemmät päiväunet vaan ja menee huonommin yöunille -meillä näin.
 
Meillä ainakin on hyvin kahdenkeskistä aikaa viikonloppuaamuisin kun lapset kattovat aamun lastenohjelmia. Ja onko teillä ketään sukulaista tai tuttua joka vois ottaa lasta joskus viikonloppuna ihan vaikka muutamiks tunneiks päivällä hoitoon tai viedä puistoon? Jos teillä on lapsella saman ikästä leikkikaveria niin voisitte sopia että otatte vuorotellen toisen lapsen luoksenne leikkimään. Silloinhan teillä olis hyvää aikaa "hoidella" parisuhdetta;)
Jos ei mitään muuta ratkasua löydy niin sitten alatte pitämään miehen kanssa yhdessä pekkasia tai väliin lyhennettyä työpäivää sillävälin kun lapsi on tarhassa. Aamu- ja päiväseksi on muutenkin aina parempaa kun ei väsytä ja tartte miettiä aikasta herätystä!
 
Ensiksi voin sanoa, että useimmat suhteet jotka ovat tähän tilanteeseen joutuneet eivätkä "pysty löytämään" aikaa mistään, tulevat päättymään eroon ennen pitkää.
Aikaa on kaikkein eniten mitä sinulla ikinä tulee olemaan tässä maailmassa.
Ihminen, jota todella rakastat (miehesi) on sinun elämässäsi kaikkein tärkein (lapset tieysti myös, mutta se ei nyt liity tähän). Mikään muu asia ei voi mennä näiden edelle. Toisen ihmisen kanssa olevan vahvan tunnesiteen ylläpitäminen on kaiken ponnistelun ja uhraamisen arvoinen.
Keksit varmaan jonkin keinon miten saatte kaksinkeskeistä aikaa. Aina löytyy keinoja. Rahaa voi tietysti joutua maksamaan, mutta eikö se ole sen arvoista?
 
Ensiksi voin sanoa, että useimmat suhteet jotka ovat tähän tilanteeseen joutuneet eivätkä "pysty löytämään" aikaa mistään, tulevat päättymään eroon ennen pitkää.
Aikaa on kaikkein eniten mitä sinulla ikinä tulee olemaan tässä maailmassa.
Ihminen, jota todella rakastat (miehesi) on sinun elämässäsi kaikkein tärkein (lapset tieysti myös, mutta se ei nyt liity tähän). Mikään muu asia ei voi mennä näiden edelle. Toisen ihmisen kanssa olevan vahvan tunnesiteen ylläpitäminen on kaiken ponnistelun ja uhraamisen arvoinen.
Keksit varmaan jonkin keinon miten saatte kaksinkeskeistä aikaa. Aina löytyy keinoja. Rahaa voi tietysti joutua maksamaan, mutta eikö se ole sen arvoista?

Ihan oikeassa olet, on tässä käytykin jo lähellä eroa pari kertaa lapsen syntymän jälkeen, etääntymisen takia. Jotain tarttis oikeasti tehdä. Tosin tällä hetkellä meillä menee suht hyvin vaikka yhteistä aikaa ei juuri ole. Mutta nautin jo siitäkin, kun iltaisin joskus lapsi katsoo piirrettyjä, ja me sillä aikaa miehen kanssa katsomme vaikka jotain elokuvaa, minä miehen kainalossa, tai sitten ihan vaan löhöilemme ja jutustelemme.

Tänään ajattelin valvoa pidempään, mutta mies meni lukemaan lapselle iltasatua, ja taisi nukahtaa, koska on ollut siellä jo 40 min. :-/ Meillä käy siis usein juuri noin, että joko minä nukahdan tai joskus mieskin nukahtaa aiemmin, ja viikonloppuisinkin tosiaan ainakin jompikumpi menee lähes aina lapsen kanssa samaan aikaan nukkumaan.
 
Jos luvassa on kahdenkeskistä "aikaa" (vaikkapa sitä seksiä), kyllä esim perjantaina (olettaen että la vapaata) jaksaa valvoa pidempään kuin ysiin. Hyvänen aika, jos haluaa löytyy, ihan varmasti yhtenä iltana viikossa jaksaa valvoa myöhempään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eräss;27847241:
Jos luvassa on kahdenkeskistä "aikaa" (vaikkapa sitä seksiä), kyllä esim perjantaina (olettaen että la vapaata) jaksaa valvoa pidempään kuin ysiin. Hyvänen aika, jos haluaa löytyy, ihan varmasti yhtenä iltana viikossa jaksaa valvoa myöhempään.

Aivan, kyllä 3-5 tunnin unilla pärjää yhden päivän. Nukkuu sitten lapsen kanssa vaikka päiväunia päivällä. Ei se niin vaikeaa ole, sovitte etukäteen että pe on yhteinen ilta ja valvotte esim. yhteen:)
 
Voisitteko aloittaa vaikka ilman sitä kahdenkeskistä aikaa, eli siis yritätte vain touhuta kotona yhdessä koko perhe kaikenlaista, jutelkaa, pelatkaa pelejä, miehen kanssa pusuja siellä täällä ja koskettelua? Raahaat miehen sinne makuuhuoneeseen heti lapsen mentyä nukkumaan ja yhdessä aikasin sitten nukkumaan? Kunhan pidätte jonkunlaisen kipinän yllä olisi jo paljon piristämään arkea :)
 
  • Tykkää
Reactions: Kumikameli

Yhteistyössä