mistä apua..?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tiina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tiina

Vieras
taidan olla aika loppu.. olen 1v lapsen äiti ja toinen tulossa rv 37+3. lapsilla on isä joka ei tee mitään auttaakseen.. vaikka tietää ja näkee että olen huonossa kunnossa.. en kävele hyvin. joudun esim kantamaan lastamme pitkiäkin matkoja, vaikka hän kulkee vierellä.. ei tee mitään auttaakseen.
on tehnyt meille paljon mun mielestäni ilkeitä asioita.. ei varsinaista väkivaltaa, mut uhkailuja, välinpiämättömyyttä, yrittänyt ajaa kolareita me kyydissä.. olen ihan loppu..
en pysty vaippaa vaihtamaan ja joudun vierestä katsemaan ku tämä vaan tekee omia juttujaan.. joku päivä pelästyin ku huomasin ajattelevani kuolemaa.. sitä et vaan pääsis pois täältä.. (oon nuoruudessani paljon viillellyt itseäni mut se on saatu loppumaan) mut nyt mua ihan tosissaan pelottaa et teen jotain itselleni.. ja samalla tietysti vauvalle..
eilen yritin ottaa risiiniöljyä, et saisin synnytyksen käynnistymään.. mut eipä siitä mitään hyötyä ollut.. en haluaisi vahingoittaa vauvaani, mut huomaan e oon alkanut tehdä asioita, mitkä voivat vahingoittaa.. esim olen alkanut syömään ihan älyttömästi.. ajatellen et jos se kasvais isoksi niin se käynnistettäis aikaisemmin..
kuulostan itsekkäältä mut taidan olla todella loppuun ajettu.. mies on saanut mut henkisellä väkivallalla ajattelemaan kaikkea.. kaikki vaan höpötää et lapsilla pitää olla isä..
neuvolassa olen puhunut..ei mitään.. mummi on luvannut tulla hoitamaan 1v ku olen synnyttämässä, mut ei saa lomaa aiemmin..
kestänkö yksin vai pitäiskö mun yrittää hakea jotain apua..?
 
perheneuvolas ollaan käyty.. mut eihän ne siellä miehen käytöstä saa muuttumaan.. mies lupaa mut ei tee mitään.. neuvolassa oon puhunut, mut siellä vaan sanotaan et kato nyt mitä jaksat.. mä vaan haluisin sinne sairaalaan lepäämään.. pois tästä kaikesta..pääsis eroon kivuista ja sais miettiä asioita rauhassa..
 
En halua lannistaa mutta kai tajuat että synnytys vie susta tosta paskasta pois pariks päiväks. Todellisuus on karu kun vauvan kanssa tulet kotia ja tollanen mies vastassa.
Jotenki tosta tuli fiiilis että sä et oo ehkä puhunu miehelles tarpeeks. Ootko sä selventäny sille missä mennään? Kerro tiukasti että tarviit apua,jos ei mies auta niin hommatkoon sitä!!!!
Jos ei muutenkaan ukolla muutu ääni kellossa niin kerro että voi mennä muualle lomailemaan.
Toi syöminen on sitte typerää,sä tuut entistä väsyneemmänks ja lihotte kumpiki. Ja vauvalla nousee verensokeri taivaaseen ja sillä on tietyt vaikutuksensa..jos et tiedä niin googleta.
 
sille on myös puhunut.. omat vanhempani, hänen äitinsa ja neuvolassa.. mut jos ei kiinnosta ni ei kiinnosta.. tiedän et synnytys vie mut sit mulla ei ainakaan ole isoa mahaa ja saan apua ku se mummi tulee sieltä..
muuttoa olen ajatellut mut jotenkin ajattelen et vasta synnytyksen jälkeen.. en tiedä miten tässä tilassa saan voimaa etsiä asuntoa ja muuttaa.. mulla on vielä raskaudiabetes et kyl valitettavasti tiedän mitä voi tehdä..
 
:hug: entäs jos soittaist sossulle,jos heillä ois jotain ideoita? tuo ensikoti olis oikein hyvä vaihtoehto.en tiedä miten se muualla toimii mutta helsingissä baby blues yksikköön mennään 2 viikoksi "lepäämään"
 
oon ollut viereisessä ja sen yheydessä toimivassa päiväkodissa töissä ja tuli kyllä aika selväksi ettei paikkoja ole tarpeeksi.. pääasiassa väkivaltaa kokeneille ja toimii jotenkin niin et sinne pitäis oikein muuttaa..
 
Jätä mies, muuta vaikka vanhempiesi luo aluksi, ja sieltä sitten omaan asuntoon kun olet saanut synnytettyä ja sulla on taas voimia.
Lapsilla on kyllä isä eron jälkeenkin, mutta sä et tee tuollaisella aviomiehellä yhtikäs mitään.
:hug:
 
Mieti tarkkaan mitä haluat. Muuttuuko mies oikeasti? Jos tähänkin asti vain luvannut ja mitään ei ole tapahtunut.. Ravistettava sanoi hyvin, lapsilla on kyllä isä eronkin jälkeen. Mutta mitä iloa ja turvaa lapsille on isästä, joka uhkailee ja ei ole läsnä sekä äidistä joka ei jaksa?? Kumpi on tärkeämpää, näennäiset kulissit vai oikeasti hyvin voiva äiti? Mä kehottaisin sua myös miettimään sitä, että muuttaisit nyt vaikkapa vanhempies luo. Saisit siellä aikaa miettiä ja saisit sopivaa perspektiiviä. Ehkä se selventäisi sitä mitä haluat ja herättäisi miehesikin ajattelemaan. Ihan kuin olisit yhteishuoltaja jo nyt, ei kuulosta hirveästi olevan eroa.

Arvosta itseäsi ja rakasta itseäsi niin paljon, että vaadit sitä myös mieheltäsi. Tsemppiä! :hug: :hug:

 
Jos sinulla on ensi -ja turvakoti lähellä, mene sinne niin pitävät sua siellä vaikka sen 2 kk jonka jälkeen avustaa asunnon hankinnassa. Se on totta, että miestä ei voi muuttaa, mutta miehen voi jättää ja sitten saa apua esim turvakodin kautta. Ilman sinne menemistä apua ei saakaan soittelemalla.
 

Yhteistyössä