T
tiina
Vieras
taidan olla aika loppu.. olen 1v lapsen äiti ja toinen tulossa rv 37+3. lapsilla on isä joka ei tee mitään auttaakseen.. vaikka tietää ja näkee että olen huonossa kunnossa.. en kävele hyvin. joudun esim kantamaan lastamme pitkiäkin matkoja, vaikka hän kulkee vierellä.. ei tee mitään auttaakseen.
on tehnyt meille paljon mun mielestäni ilkeitä asioita.. ei varsinaista väkivaltaa, mut uhkailuja, välinpiämättömyyttä, yrittänyt ajaa kolareita me kyydissä.. olen ihan loppu..
en pysty vaippaa vaihtamaan ja joudun vierestä katsemaan ku tämä vaan tekee omia juttujaan.. joku päivä pelästyin ku huomasin ajattelevani kuolemaa.. sitä et vaan pääsis pois täältä.. (oon nuoruudessani paljon viillellyt itseäni mut se on saatu loppumaan) mut nyt mua ihan tosissaan pelottaa et teen jotain itselleni.. ja samalla tietysti vauvalle..
eilen yritin ottaa risiiniöljyä, et saisin synnytyksen käynnistymään.. mut eipä siitä mitään hyötyä ollut.. en haluaisi vahingoittaa vauvaani, mut huomaan e oon alkanut tehdä asioita, mitkä voivat vahingoittaa.. esim olen alkanut syömään ihan älyttömästi.. ajatellen et jos se kasvais isoksi niin se käynnistettäis aikaisemmin..
kuulostan itsekkäältä mut taidan olla todella loppuun ajettu.. mies on saanut mut henkisellä väkivallalla ajattelemaan kaikkea.. kaikki vaan höpötää et lapsilla pitää olla isä..
neuvolassa olen puhunut..ei mitään.. mummi on luvannut tulla hoitamaan 1v ku olen synnyttämässä, mut ei saa lomaa aiemmin..
kestänkö yksin vai pitäiskö mun yrittää hakea jotain apua..?
on tehnyt meille paljon mun mielestäni ilkeitä asioita.. ei varsinaista väkivaltaa, mut uhkailuja, välinpiämättömyyttä, yrittänyt ajaa kolareita me kyydissä.. olen ihan loppu..
en pysty vaippaa vaihtamaan ja joudun vierestä katsemaan ku tämä vaan tekee omia juttujaan.. joku päivä pelästyin ku huomasin ajattelevani kuolemaa.. sitä et vaan pääsis pois täältä.. (oon nuoruudessani paljon viillellyt itseäni mut se on saatu loppumaan) mut nyt mua ihan tosissaan pelottaa et teen jotain itselleni.. ja samalla tietysti vauvalle..
eilen yritin ottaa risiiniöljyä, et saisin synnytyksen käynnistymään.. mut eipä siitä mitään hyötyä ollut.. en haluaisi vahingoittaa vauvaani, mut huomaan e oon alkanut tehdä asioita, mitkä voivat vahingoittaa.. esim olen alkanut syömään ihan älyttömästi.. ajatellen et jos se kasvais isoksi niin se käynnistettäis aikaisemmin..
kuulostan itsekkäältä mut taidan olla todella loppuun ajettu.. mies on saanut mut henkisellä väkivallalla ajattelemaan kaikkea.. kaikki vaan höpötää et lapsilla pitää olla isä..
neuvolassa olen puhunut..ei mitään.. mummi on luvannut tulla hoitamaan 1v ku olen synnyttämässä, mut ei saa lomaa aiemmin..
kestänkö yksin vai pitäiskö mun yrittää hakea jotain apua..?