Missä menee raja haluun kuulla?

Missä teillä menee raja muiden asioiden kuulemisessa,milloin haluaisit sanoa et nyt riittää kiitos.Mutta et ilkeä sanoa?

Mun yks kaveri kertoo ihan kaikki perheensä asiat ja etenkin sänky asiat mulle.

Jotenkin rupiaa kyllöttää jo kuunnelle kun sama virsi on jatkunut jo yli kaksi vuotta eikä ihminen ole tehnyt asioiden eteen mitään jotta ne muuttuisi.

Tiedän että kaverit ja ystävät on sitä varten että niille voi kertoa huolet ja murheet ja olen auttanutkin kaveriani paljon mutta jotenkin nyt ei vaan jaksaisi...<br><br>

 

No minä en jaksaisi kuunnella, kun puhut pahaa ystävästäsi. Eli mulla se raja menne juuri tässä :attn:

 

\

No minä en jaksaisi kuunnella, kun puhut pahaa ystävästäsi. Eli mulla se raja menne juuri tässä :attn:

Tää oli aika hyvin sanottu.

Mitä jos sanoisit suoraan sille kaverillesi, ettet halua kuunnella kaikkia asioita. Parempi sanoa suoraan, kuin niin että hän pitää sinua ystävänään (kun kerta kuuntelet) ja puhuu avoimesti asioistaan.

 

Asioille pitää antaa aikaa, voihan olla ettei ystäväsi oo vielä valmis muutokseen, vaikka niitä asioita sinulle paljon purkaakin.
Ja joskus voi itse tarvita hyvää kuuntelijaa vaikka vuosia, siksi haluan kuunnella ystävääni, vaikka välillä kyllästyttäiskin samat jutut.

 

Ymmärrän kyllä sinua. Ei sitä välttämättä aina haluaisi/jaksaisi ihan kaikkea kuunnella/kuulla.

 

Olen sanonut kaverilleni että en halua kuulla heidän sänky asioista koska minusta ne on jokaisen yksityisasioita mutta silti hän niitä kertoilee,ikinä en ole eteenpäin asioita kertonut vaan jättänyt ne päähäni.

Elikkä kaikki muut ovat valmiita kuuntelemaan omien kavereiden sänkyleikki ja lerpahdus asiat...

Pahaa en kaveristani puhu,kunhan ihmettelen ja anteeksi olen .....<br><br>

 

\

Olen sanonut kaverilleni että en halua kuulla heidän sänky asioista koska minusta ne on jokaisen yksityisasioita mutta silti hän niitä kertoilee,ikinä en ole eteenpäin asioita kertonut vaan jättänyt ne päähäni.

Elikkä kaikki muut ovat valmiita kuuntelemaan omien kavereiden sänkyleikki ja lerpahdus asiat...

Pahaa en kaveristani puhu,kunhan ihmettelen ja anteeksi olen .....

No joo, ja olen kuunnellut pajon pahempiakin juttuja, siis sänky-saralla, ihan kamalia, onneksi ystäväni on viimeinkin eroamassa, mut vieläkin hän purkaa tuntojaan minulle.. Koetan vaan ajatella et hänelle tekee hyvää kertoa ne asiat minulle ja toivon et joku päivä taas voidaan puhua iloisemmistakin asioista..

 

Ei siinä kai muu auta kuin sanoa aina vaan uudestaan ja uudestaan ettei halua kuulla noita yksityiskohtia ja kääntää puhe sinnikkäästi johonkin toiseen asiaan. Tosin voi se kaveri loukkaantua, jos rupeat vaikka säästä sinnikkäästi juttelemaan joka kommentissa, kun hän haluaisi sänkyjuttujaan kertoa.

 

Vähän kevyempää 'en halua kuulla' -juttua:

en halua kuulla kenenkään suolentoiminnasta enkä sen ongelmista, kuten kuinka paljon pieretti silloin ja silloin.

En myöskään halua pitkällistä jorinaa siitä, mitä toisten etelänmatkakuvissa on. Katson kuvat kyllä, mutta en halua ketään huohottamaan korvaan ja selostamaan, mitä niissä kuvissa on (näen kyllä ihan itse, että niissä on tuttuja ja tuntemattomia auringon kärventäminä lasi kädessä palmun alla - sellaisia kuviahan meillä jokaisella on satoja!)

Enkä halua kuulla jaarittelua siitä, mitä unta joku viime yönä näki.

 

Kade? Kun itsellä ei tapahdu sängyssä muuta kuin nukkumista?

 

\

\

Olen sanonut kaverilleni että en halua kuulla heidän sänky asioista koska minusta ne on jokaisen yksityisasioita mutta silti hän niitä kertoilee,ikinä en ole eteenpäin asioita kertonut vaan jättänyt ne päähäni.

Elikkä kaikki muut ovat valmiita kuuntelemaan omien kavereiden sänkyleikki ja lerpahdus asiat...

Pahaa en kaveristani puhu,kunhan ihmettelen ja anteeksi olen .....

No joo, ja olen kuunnellut pajon pahempiakin juttuja, siis sänky-saralla, ihan kamalia, onneksi ystäväni on viimeinkin eroamassa, mut vieläkin hän purkaa tuntojaan minulle.. Koetan vaan ajatella et hänelle tekee hyvää kertoa ne asiat minulle ja toivon et joku päivä taas voidaan puhua iloisemmistakin asioista..

Ainii ja se piti viel sanomani, et jokainen ite sen rajan saa tietty määrittää, itse en ole rajaa vetänyt koska tää ystävä on minulle tärkeä ja siksi jaksan kuunnella kaikki kammotuksetkin.

 

mä en jaksa katsella puolituttujen vauvojen kuvia..siis sata kuvaa vauvasta samassa asennossa,no,ehkä pää hiukan eri asennossa.

en vaan jaksa :ashamed: