Alkuperäinen kirjoittaja Loukattu oinas:
Riitaa en ole koskaan haastanut. Villi ja itsepäinen kyllä. Jos jotain olen tuhonnut, niin vain siksi, että tahdoin ymmärtää tarkemmin ko. esineen saloja, en pahanilkisyyttäni. Menestyin hyvin koulussa ja olen aina osannut pitää puoleni. Oinaan kanssa ei tarvi pelätä, etteikö hän uskaltais harjotella pyörällä ajoa tai uimista. Oinas ei pelkää, ei ole riippuvainen. Älykäs, lojaali ja rehellinen.
Ravut ja härät taas mulla lapsina ja vaikeita ovat. Härkä menee pää eellä eteenpäin ja on aina sairaalassa paikattavana, ei opi onnettomuuksistaan. Rapu taas on sellanen kotikissa, että pelottaa, että se ei koskaan lähde omilleen. Hiton herkkä ja täysin psykosomaattinen tapaus.
Rakas loukattu oinas, myönnän, että olet omatoiminen ja tarmokas. Myönnän, suurin osa rikkomistasi tavaroista on mennyt rikki tutkiessa, esim. voiko isoveljen turtles-hahmon muovisella skeittilaudalla skeittailla myös lapsi (ei voinut, kovin pitkään). Et pelkää toimintaa mutta minun mielestäni pienet asiat voivat sinua pelottaa (tai olet huomannut, että jos sanot jonkin pelottavan sinua, saat lisähuomiota asiassa). Minä en vain ymmärrä ylenpalttista kiinnostustasi piirtää joka paikkaan! Talossamme ei ole yhtään seinää, ovea tai lattiapintaa mihin ET ole piirtänyt. Olet piirtänyt myös useisiin tavaroihin, ihmisiin ja vaatteisiin. Et lopeta tapaasi vaikka siitä sinulle huomautetaan usein, välillä myös erittäin selkeästi ja kovaa artikuloiden. En tiedä millä pysyt hengissä, syöt todella vähän. Rehellinen? Sitä pitää hieman miettiä. Useimmiten suustasi livahtaa valhe kun kysytään tapahtuneista vahingoista. Olen yrittänyt sinulle kertoa, että totuuden kertominen on aina tärkeintä, ei ole asiaa mitä ei voida selvittää, kunhan kerrot totuuden. Mielikuvituksesi on myös vilkas, joten ehkä välillä totuuden raja hämärtyy?