Missä asioissa sinä olet äitinä hysteerikko?

  • Viestiketjun aloittaja vveetrsa
  • Ensimmäinen viesti
Mua ei sinänsä pöpöjen saaminen pelota, mutta kun joku lapsista on sairas pelkään ihan kauheasti että se on jotakin vakavampaa kuin perusflunssaa. Etenkin kun tuo kuopus sarastaa...
Veden lähellä olen hysteerinen, mutta yritän peittää sen..:whistle:
Sitten mulla on kauhea pelko siitä, että lapsi katoaa..
 
"vieras"
Anoppi kuljettaa lapsia lyhyillä matkoilla ilman vöitä tai penkkejä. Minä pelkään kuollakseni että jotakin tapahtuu! Minusta tämä ei ole hysteeristä, muiden mielestä on koska "on sitä tehty ennenkin"
 
IhanaValo
Esim.vaaralliset leikkipaikat(parkkipaikat, lumitunnelit jne.), tuntemattomat ihmiset(pedofiilit jne. kun pahat ihmiset ei aina näytä siltä), tukehtuminen (en mielellään jättäis yksin syömään tai juomaan) ja hukkuminen (aina lähellä vedessä, esikoisen opelle laitoin viestiä kahta kautta kun olivat uimahalliin menossa luokkansa kans)..siinäpä ne pahimmat..kai.
 
"sommarcat"
kyllä täälläkin tälle kihomato-täilinjalle mennään. Huoltoasemien kosketusnäyttöpeleihin ei kosketa, koska siellä ne kihomadon munat piilee taatusti! Ja veden äärellä yksikään kakara ei mun silmistäni vilahda!
 
Hysteerikot, tehkää lapsillenne se palvelus, että koitatte mahdollisimman hyvin peittää sen hysteerisen pelkonne. Se luo todella stressaavan ja ahdistavan ilmapiirin, ja todennäköisesti lapsi ei ole ollenkaan samaa mieltä hysterian tarpeellisuudesta, vaikka tottelisikin, ja päänsisällä alkaa muodostua mielikuva äidistä joka panikoi turhasta, aiheuttaa stressiä ja jolla on tyhmiä tai jopa "vääriä" peloja ja mielipiteitä. Jos jossain asiassa liioittelee, ennemmin tai myöhemmin lapsi voi alkaa ajatella, ettei äidin juttuja kannata ottaa niin tosissaan.
Toisaalta pelot saattavat siirtyä myös lapseen, jossa ne sitten taas kaksin-, kolmin- tai kymmenkertaistuvat, ja iso osa lapsuudesta menee turhaan pelätessä.

t. hysteerikon lapsi
 
Ajattelin etten ole hysteerinen/ylitarkka, mutta taidan olla jo lähempänä hysteeristä kun tätä ketjua lukee..

Päässäni naksahtaa (hiljaa itsekseni) jos meille tulee joku kipeänä, varsinkin nuhanen/kuumeinen lapsi (en tarkota sellasta että vähän niiskuttaa..)

Pelkään myös että lapsi kuolee, ja voisin itkeä jo ajatuksestakin..

Pelkään kun lapsi kasvaa että kidnapataan tai joutuu pedofiilin kynsiin ( joojoo, ei kovin todennäköistä näillä seuduilla)

Pelkään myös kaikennäköistä muuta..
 
Hm no jos koulutaksi vaikka myöhästyy paluukuljetuksessaan, eikä likkaan saa kännykällä yhteyttä. Huolestun nopeasti.

Pientä kiusaamistakin on ollut joskus aiemmin, siihen reagoin heti ja onneksi opettajakaan ei ollut mikään leipääntynyt vätystelijä.

Vieläkin joskus yöllä kuuntelen hengittääkö se. :D

Plikka on 10v.
 
Lunatic
En ole missään asiassa hysteerinen, mutta eniten pelkään että lapsi jää auton alle, tai jos matkustaa ilman mua autolla/junalla, joutuu liikenneonnettomuuteen.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
sepä se
Vanha kunnon vatsatauti... Sitä pelkään ihan hysteerisesti koko ajan kun lapsi käy päivähoidossa. Lapselle en sitä näytä, en todellakaan halua hälle tätä fobiaa.
 
Tukehtuminen ja hukkuminen...olen aivan hullun tarkka, että kaikki muovipussit ovat lapsilta piilossa, samoin kaikki narut yms. Pienemmät syövät aina valvottuna. Veden äärelle ei periaatteessa mennä, ellei ole vähintään kahta aikuista mukana (uimassa mieluusti kolme), jos on mentävä niin pienemmät eivät todellakaan irrota kädestäni sekunniksikaan! Meillä ei ole koskaan kylpyhuoneessa ämpäreitä tms, joihin taapero voisi minun nukkuessani valmistaa "uima-altaan", vessanpönttöön en ole vielä onneksi kuullut kenenkään hukkuneen (enkä halua kuullakaan, menisi elämä melko vaikeaksi).
Myrkylliset aineet ovat ensinnäkin todella korkealla, toisekseen lukkojen takana.

En kuitenkaan näitä mitenkään aktiivisesti lapsille tuo ilmi, vanhimmalle olen joutunut veden vaaroista saarnaamaan kun tuo kuitenkin kulkee jo itsekseen eikä varsinaista vaarantajua oikein ole...eikä ehkä tulekaan, on käynyt mielessä kun ihan aikuistenkin miesten touhuja välillä katselee.
 
"Äiti kolmelle"
Vatsatautia pelkään minäkin :(. Ahdistaa pelkkä ajatus siitä enkä millään viitsisi laittaa lapsia päivähoitoon kun tuntuu että se on 'varma tilaus' tuolle taudille.
Flunssia en niinkään pelkää vaan olen enemmänkin rento niiden suhteen "tulee jos on tullakseen".

Pelkään myös että lapseni napataan tuolta jostain jonkun rikollisen matkaan. Tai että joutuu onnettomuuteen. Tai sitä että lapseni sairastuu vakavasti tms.
Näitä toki varmaan vähän pelkää jokainen enkä pidä sitä mitenkään epänormaalina - toisin kuin tuota vatsatautipelkoa.

Olen tarkka meidän perheen kohdalla myös siitä ettei lapset joudu päivähoitoon pienenä. Mitä pidempään kotona, mieluiten eskari-ikään asti mutta sekään ei aina mahdollista, niin sen parempi mielestäni lapselle. Tässäkin toki eroja perheiden kesken eikä minua kaivele muiden valinnat ollenkaan - siksi en luokittelisikaan itseäni tässä asiassa hysteerikoksi.

Pelkään myös että kun tyttäreni lähestyy nyt teini-ikää ja on alkanut liikkua kavereitten kanssa enemmän keskenään kaupungilla niin.. entä jos joku raiskaa tms.? :(
 
olen entinen kiusattu, en siis pelkästään koulussa vaan myös pihapiirissä ja pahin pelkoni on, että
tytöt joutuisivat kokemaan samaa!
tunnen myös voimakasta inhoa leikkipaikkoja kohtaan, niissä kun näkee kaikenlaista..
olen todistanut mm. lihavan pojan perseen kaivelua, ulkomaalaisen naisen vaipan vaihtoa
( lapsi osasi jo seistä nainen veti tyynesti housut alas & nykäisi kitkerälle pissavaipan pois), pahasti vuotavia neniä :x :O lasken silti esikoisen niihin, pitkin hampain!
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä