?
A
a.p.
Vieras
No olihan vastaus :O En minä koirasta haluaisi eroon, kun on rakas lemmikki. Mietin vain tuota luopumista tiettyjen asioiden takia.. tulee vaan niin hemmetin huono omatunto enkä tiedä miten siitä voisi luopuakaan 
Sen takia haluaisin kuulla millaisissa tilanteissa muut ovat päättäneet antaa koiraan uuteen kotiin ja miltä se tuntuu itsestä.. siis tuntuuko se jälkeenpäin oikealta ratkaisulta niin oman perheen kuin koirankin kannalta?
Sen takia haluaisin kuulla millaisissa tilanteissa muut ovat päättäneet antaa koiraan uuteen kotiin ja miltä se tuntuu itsestä.. siis tuntuuko se jälkeenpäin oikealta ratkaisulta niin oman perheen kuin koirankin kannalta?
Mä nyt en kirjottanu et sinä haluaisit eläimestä eroon, mutta ku niitä syitä voi olla vaikka vain se ettei jaksa sitä eläintä hoitaa ja siksi siitä luovutaan ja tossa tapauksessa olen sitä mieltä et luopuminen on sitä suurta rakkautta eläintä kohtaan ja niinhän tulisi ajatella ja toimia ettei eläin joudu turhaan kärsimään.
Varmasti jälkeenpäin toiset syyttelevät itseään ja toiset ovat asian kanssa sinut.
Varmasti jälkeenpäin toiset syyttelevät itseään ja toiset ovat asian kanssa sinut.
S
Saraldo
Vieras
Hyvä syy luopua koirasta on allergia tai se, että on pakotettu muuttamaan asuntoon jossa ei lemmikkejä saa pitää. Ja tarkoitan tosiaan sitä, että muuta vaihtoehtoa ei ole asunnon suhteen (mikä lienee melko harvinaista). Jos luopuminen on koiran kannalta paras vaihtoehto (sairaus, paha luonnevika tms), silloin on myös ymmärrettävää, että koira pitää lopettaa.
Ehdoton ei on ne tilanteen, jossa esim. vauvan tultua taloon ei enää jaksetakaan hoitaa koiraa. Tai jos koira poistetaan jonkun muun lemmikin tieltä. Koira (ja ylipäätään mikä tahansa lemmikki) pitää ottaa perusteellisen harkinnan jälkeen, ei hetken mielijohteesta.
Ehdoton ei on ne tilanteen, jossa esim. vauvan tultua taloon ei enää jaksetakaan hoitaa koiraa. Tai jos koira poistetaan jonkun muun lemmikin tieltä. Koira (ja ylipäätään mikä tahansa lemmikki) pitää ottaa perusteellisen harkinnan jälkeen, ei hetken mielijohteesta.
no mitä sille koiralle tai muulle eläimelle sit pitäis tehdä jos ei vaan yksinkertasesti jaksa sitä enää hoitaa vauvan tultua
?
-
Vieras
sairauden tai vanhuuden takia olisin valmis luopumaan koirasta/lemmikistä, kun näkee että eläin ei enää nauti elämästään. Vanhat eläimet voivat olla höpsöjä ja muutenkin pikkuvaivaisia, mutta uskon että omistaja parhaiten itse tietää, koska eläin ei enää nauti mistään, vaan kärsii. Tuolloin omistajan on kannettava vastuu ja luovuttava lemmikistä.
Kyllä se niin tosiaan menee, että jos on jokin syy luopua, niin sitten on syy ja piste. Ei siihen muilta tarvitse hyväksyntää hakea. Eikä se luopumisen halu kulje käsikädessä sen kanssa, että rakastaako sitä elukkaa vai ei.
Mä olen halunnut aikoinaan luopua koirasta, jota en kyennyt pitämään. Taidot eivät yksinkertaisesti tuolloin riittäneet. Koira oli mulle ihan äärimmäisen tärkeä ja kun koira lopulta lähti, juoksin suoraa päätä vessaan oksentamaan. Ulvoin ja huusin, mutta minkäs teet. Kaikki keinot oltiin jo kokeiiltu ja seinä vaan yksinkertaisesto nousi tuolloin pystyyn.
Mun mielestäni on ihan äärimmäisen typerää pitää huonona syynä ajanpuutetta sen jälkeen, kun vauva tulee taloon. Onko tosiaan KOIRALLE parempi elää jatkossa nurkassa, vaikka vaihtoehtona olisi uudessa perheessä keskipisteen paikka?
Huono syy on myös se toisen lemmikin tulo. Jos mulla on kissa ja otan koiran, eikä ne sitten tulekaan toimeen, niin pitääkö mun ostaa kaksi kämppää jotta voin pitää molemmat elukat? Vai pitääkö ne pakottaa saman katon alle tuli ne toimeen tai ei? Melko stressaavaa elukalle.
Tietenkin elukan pito pitää miettiä tarkasti, mutta kukaan meistä ei tiedä mikä tilanne on tulevaisuudessa.
Mä olen halunnut aikoinaan luopua koirasta, jota en kyennyt pitämään. Taidot eivät yksinkertaisesti tuolloin riittäneet. Koira oli mulle ihan äärimmäisen tärkeä ja kun koira lopulta lähti, juoksin suoraa päätä vessaan oksentamaan. Ulvoin ja huusin, mutta minkäs teet. Kaikki keinot oltiin jo kokeiiltu ja seinä vaan yksinkertaisesto nousi tuolloin pystyyn.
Mun mielestäni on ihan äärimmäisen typerää pitää huonona syynä ajanpuutetta sen jälkeen, kun vauva tulee taloon. Onko tosiaan KOIRALLE parempi elää jatkossa nurkassa, vaikka vaihtoehtona olisi uudessa perheessä keskipisteen paikka?
Huono syy on myös se toisen lemmikin tulo. Jos mulla on kissa ja otan koiran, eikä ne sitten tulekaan toimeen, niin pitääkö mun ostaa kaksi kämppää jotta voin pitää molemmat elukat? Vai pitääkö ne pakottaa saman katon alle tuli ne toimeen tai ei? Melko stressaavaa elukalle.
Tietenkin elukan pito pitää miettiä tarkasti, mutta kukaan meistä ei tiedä mikä tilanne on tulevaisuudessa.
?
-
Vieras
ja melkein taas luin alkuperäisen kysymyksen oikein 
Muutoin, kun vanhuuden takia on lemmikistä mielestäni oikein luopua allergian, pakollisen muuton (esim. laumanvartijaa en muuttaisi mukana kerrostaloon) tai muun sellaisen elämäntilanteen vuoksi, että koirasta ei voi enää pitää huolta. Olen samaa mieltä edellisten kanssa siitä, että lemmikkiä hankkiessa tulisi tarkoin harkita onko siitä valmis huolehtimaan, mutta ainahan elämässä sattuu yllätyksiä.
Muutoin, kun vanhuuden takia on lemmikistä mielestäni oikein luopua allergian, pakollisen muuton (esim. laumanvartijaa en muuttaisi mukana kerrostaloon) tai muun sellaisen elämäntilanteen vuoksi, että koirasta ei voi enää pitää huolta. Olen samaa mieltä edellisten kanssa siitä, että lemmikkiä hankkiessa tulisi tarkoin harkita onko siitä valmis huolehtimaan, mutta ainahan elämässä sattuu yllätyksiä.
Jos koiralla selvästi havaittavissa luonnehäiriöitä tai muuta ns. "psyykkeen hajoamiseen" liittyvää...ei siis ole muuttunut vuosien koulutuksen myötä parempaan suuntaan jne.
V
"vieras"
Vieras
Jos se ei sopeudu perheeseen tai muuttuneeseen tilanteeseen. On monia koiria jotka eivät käykään vilkkaaseen lapsiperheeseen mutta ovat erinomaisia varttuneempien perheissä.
Se on vähän kuin seurustelu, kaikki luonteet eivät natsaa toisilleen mutta kun sopiva löytyy niin se on menoa.
Se on vähän kuin seurustelu, kaikki luonteet eivät natsaa toisilleen mutta kun sopiva löytyy niin se on menoa.
V
"vieras"
Vieras
Minä jouduin luopumaan lähes 12v ikäisestä koirasta koska kävi meidän tytön, silloin 10 kk kimppuun purren tyttöä otsasta.
Minulle rakas koira oli valintansa tehnyt ja oli itsestään selvää että se muutti välittömästi pois. Olin jo varannut koiralle lopetusajan mutta onneksi eräs yksinasuva ystäväni otti sen luokseen. Siellä se eli vielä iloisena noin 3v.
Toisen , lähes samanikäinen ja -rotuinen jäi edelleen asumaan luoksemme koska en mitenkään katsonut aiheelliseksi luopua hyvin ja rauhallisesti lapsen kanssa toimeentulevasta koirasta.
Minulle rakas koira oli valintansa tehnyt ja oli itsestään selvää että se muutti välittömästi pois. Olin jo varannut koiralle lopetusajan mutta onneksi eräs yksinasuva ystäväni otti sen luokseen. Siellä se eli vielä iloisena noin 3v.
Toisen , lähes samanikäinen ja -rotuinen jäi edelleen asumaan luoksemme koska en mitenkään katsonut aiheelliseksi luopua hyvin ja rauhallisesti lapsen kanssa toimeentulevasta koirasta.
