V
vierailija
Vieras
Onhan se tullut jo aikaa sitten: Veropohjan laajentaminen yritysten ja yhteisöjen veroetuja ja tukia poistaen mm. Suomen maailmalla ainutlaatuisen listaamattomien yritysten veroedun poisto ja institutionaalisten sijoittajien mm. säätiöiden 5% lähdevero. Jopa VM ja Suomen Yrittäjät ovat todenneet että haitallisia ja kilpailua vääristäviä yritystukia voisi poistaa 500 - 1 000 miljoonalla eurolla. Ja tietenkin solidaarisuusveron alarajan pitäminen 85 800 eurossa 150 000 euron sijaan.
HS: Enemmistö suurituloisistakin vastustaa solidaarisuusveron keventämistä
www.hs.fi
"Solidaarisuusveron alarajan nosto saa suomalaisilta vain vähän tukea, käy ilmi HS:n teettämästä mielipidemittauksesta."
Veropohjan laajentaminen 2016 tasolle toisi vuodessa ainakin 8 miljardia euroa lisätuloja ja siis vähemmän velanottoa.
Valtionvelka olisi muiden Pohjoismaiden tasolla, jos verotus olisi pidetty tuolla tasolla.
Kummasti Tanska on maailman kilpailukykyisin maa vaikka verotus korkeampi, työläisten palkat paljon korkeammat, työttömyysturvan taso korkeampi, ammattiliittojen järjestäytumisaste paljon korkeampi, arvonnousu-maastapoistumisvero, ei listaamattomien yritysten veroetua, yritysten yhteisövero korkeampi, tiukka maahanmuuttopolitiikka jne.
Velkaantuminen alkoi Kataisen hallituksesta, väheni hieman Sipilän kaudella, Marinin kaudella kriisit nostattivat velkatasoa jota oli perintönä saatu oikeistojohtoisilta hallituksilta pohjalle JO 106,4 miljardia euroa, ja Orpon hallitus nostattaa tason ennätyskorkealle (+50 miljardia euroa). Sipilän ja Marinin kausilla talous kehittyi lisäksi aika hyvin. Marinin kaudella myös työllisyysaste nousi mittaushistorian korkeimmaksi.
Suurin syy on kokoomuksen ajamat veronkevennykset, ilman niitä velka olisi 2000-luvun tasolla. Muihin Pohjoismaihin verrattuna verotuksen kokonaisaste on 2-3 % matalampi. Mikäli Katainen ja Orpo olisivat jättäneet alennukset tekemättä, olisi velkataso tosiaankin mitätön.
Kokoomuksen hallitukset eivät ole koskaan saaneet taloutta kuntoon. Näin tullee käymään tämänkin kauden jälkeenkin.
HS: Enemmistö suurituloisistakin vastustaa solidaarisuusveron keventämistä
HS-gallup | Enemmistö suurituloisistakin vastustaa solidaarisuusveron keventämistä
Solidaarisuusveron alarajan nosto saa suomalaisilta vain vähän tukea, käy ilmi HS:n teettämästä mielipidemittauksesta.
Veropohjan laajentaminen 2016 tasolle toisi vuodessa ainakin 8 miljardia euroa lisätuloja ja siis vähemmän velanottoa.
Valtionvelka olisi muiden Pohjoismaiden tasolla, jos verotus olisi pidetty tuolla tasolla.
Kummasti Tanska on maailman kilpailukykyisin maa vaikka verotus korkeampi, työläisten palkat paljon korkeammat, työttömyysturvan taso korkeampi, ammattiliittojen järjestäytumisaste paljon korkeampi, arvonnousu-maastapoistumisvero, ei listaamattomien yritysten veroetua, yritysten yhteisövero korkeampi, tiukka maahanmuuttopolitiikka jne.
Velkaantuminen alkoi Kataisen hallituksesta, väheni hieman Sipilän kaudella, Marinin kaudella kriisit nostattivat velkatasoa jota oli perintönä saatu oikeistojohtoisilta hallituksilta pohjalle JO 106,4 miljardia euroa, ja Orpon hallitus nostattaa tason ennätyskorkealle (+50 miljardia euroa). Sipilän ja Marinin kausilla talous kehittyi lisäksi aika hyvin. Marinin kaudella myös työllisyysaste nousi mittaushistorian korkeimmaksi.
Suurin syy on kokoomuksen ajamat veronkevennykset, ilman niitä velka olisi 2000-luvun tasolla. Muihin Pohjoismaihin verrattuna verotuksen kokonaisaste on 2-3 % matalampi. Mikäli Katainen ja Orpo olisivat jättäneet alennukset tekemättä, olisi velkataso tosiaankin mitätön.
Kokoomuksen hallitukset eivät ole koskaan saaneet taloutta kuntoon. Näin tullee käymään tämänkin kauden jälkeenkin.