Missä menee normaalin vilkkauden ja ylivilkkauden "raja"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti ihmeissään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti ihmeissään

Vieras
Meillä tyttö 2v 4kk, kadehdin miten kavereiden lapset ovat jotenkin niin helppoja ja rauhallisia ja omani saa usein kommentteja "eikö se koskaan ole hiljaa?" "Poukkoileeko se aina noin?" "Onko se sekuntiakaan paikallaan, rauhoittuuko edes nukkuessaan?"

Lähti liikenteeseen 4kk iässä, ja sen jälkeen ei olekkaan vauhtia puuttunut. Käveli n. 10kk iässä, ei ole koskaan viihtynyt sylissä aina rimpuilee pois. Pienestä pitäen ollut sellainen, viihtyi vain lattialla tutkimassa ja leikkimässä. Sitteristä oppi tulemaan pois 8kk iässä, syöttötuolissa ollut aina valjailla kiinni, ja niin on edelleen.
Hyppii, pomppii, kiipeilee, joka paikkaan ja koko ajan. Ei jaksa keskittyä esim. lastenohjelmien katsomiseen, kirjaa jaksaa pienen hetken kuunnella, piirtää jaksaa jonkin aikaa jos joku hänen kanssaan piirtää. Vaikea olla hiljaa, puhua pälättää, kiljuu, kiekuu jne..

Ulkona säntäilee, juoksee ja kuulo ei pelaa mitään reaktiota ei tule vaikka käsket odottaa, sanot että ei saa juosta, älä rynni jne.. Ei jaksa keskittyä hiekkalaatikolla leikkimiseen, keinussa ei halua istua. Pitää kädestä kiinni mielellään, mutta liikkuminen on puoli juoksua.

Tietyt rutiinit on säilytettävä, esim. kun lähdetään ulos menee pasmat sekaisin jos hissi onkin valmiiksi omassa kerroksessa eikä tarvitsekkaan istua ja odottaa (pyydetty istumaan rappusella kun odotetaan hissiä jotta ei mene portaisiin).

Potalla ei malta istua, hyvä kun peppu ehtii pottaan koskea kun jo ponkaisee ylös ja sanoo että "ei tullu".

Puhui aikaisin, on laaja sanavarasto. Piirtää pyynnöstä nykyään jopa ihan tunnistettavia asioita jne.. Värittää värityskuvia jne.. Osaa laskea esim. tuossa on viisi kynää, pussissa on 8 omenaa jne..

Kun loukkaa ei ilmekkään värähdä, saati tule itkua. Vkonloppuna juuri jäi vetoketjun väliin nahka ja nahka rullaantui kipeän näköisesti ei tyttö edes huomannut, jatkuvasti on polvet auki, jalat mustelmilla, silmäkulma auki jne.. Ei itke, ei valittele. On kuin ei huomaisikaan.

Itsesuojeluvaisto puuttuu täysin, vkonloppuna oltiin uimassa heittäytyi vatsalleen useasti eikä ollut moksiskaan vaikka pari kertaa meni uppeluksiin. Huutaa kun koitat pitää kiinni, kun et pidä niin pelleilee vaarallisesti. Muut samanikäiset istui nätisti, leikki teki hiekkakakkuja, läpsi vettä jne.. ei tullut kuuloonkaan että tyttö olisi ollut paikallaan ja esim. lapioinut hiekkaa ämpäriin jne..
 
Yksinään leikkiminen ei suju, ei halua olla erihuoneessa, hakee huomiota koko ajan, hänen on oltava huomion keskipiste keinolla millä hyvänsä. Ei ymmärrä jos toista sattuu jne..
 
Äkkisältään kuulostaa kyllä enemmän ylivilkkaalta, mutta ikäkin voi rauhoittaa. Usein tuo leikin puuttuminen vaikka on puhumaan oppinut, herättää mun epäilykset.
 
[QUOTE="willy";24164492]Äkkisältään kuulostaa kyllä enemmän ylivilkkaalta, mutta ikäkin voi rauhoittaa. Usein tuo leikin puuttuminen vaikka on puhumaan oppinut, herättää mun epäilykset.[/QUOTE]

Juu, minä olen nyt alkanut kiinnittää myös huomiota oman lapsen käytöksessä vastaan muiden lapset, ja toinen lapsi on alusta asti ollut aivan eri maata. Meillä on suvussa ylivilkkautta, oppimisvaikeuksia, lukihäiriötä, ja käytösongelmia useammalla polvella, joten en ihmettelisi jos jotain olisi tännekkin suuntaan periytynyt. Syksyllä toivottavasti pääsisi aloittamaan päiväkodissa, sillä vaikka miten pahalta tuntuu niin oma jaksaminen alkaa olla kortilla tytön kanssa.

Tyttö myös hermostuu herkästi, lyö, potkii, raivoaa, paiskoo tavaroita jne.. toki voi olla normaalia ikään kuuluvaa kuten tytön "minä itte" kausi mutta tytön käytös eroaa paljon kavereideni saman ikäisten lasten käytöksestä, joilta tuntuu onnistuvan ohjattu toiminta aivan eri tavalla, leikkimisestä puhumattakaan.
 
Kuulostaa paljolti samalta, kuin omat epelini. eivät koe kipua, eivät ole paikoillaan, oppivat varhain juoksemaan ja huutamaan... puhuminen ja käveleminen ovat osalla yhä hakusessa :saint:

Ja tarkkaavaisuushäiriöisiä ja aistiali- ja yliherkkiä olemme kaikki. Koko perhe.

Tee testi jos moraalisi sallii: anna muksulle kolaa tai roimasti sokeria, jos rauhoittuu, on todennäköisesti adhd-aivot.
Ja jos näin on, huolehdi jatkuvasta polttoainetankkauksesta: hyviä rasvoja ja pitkiä hiilareita melkein jatkuvasti. Addi-aivot vievät julmetusti virtaa ja jos polttoaine on vähissä, joutuu ihan itse "herättelemään" aivojaan riehumalla.
 
  • Tykkää
Reactions: emppu75
Ai niin. Pikkujuttu, joka auttoi meillä... Lakkasin kieltämästä koko ajan. Jos muksu juoksee, karjaisen "KÄVELE!!" tai jos lapsi kiipeää jonnekin, sanon "tule alas sieltä" jne.

Totteleminen ja kuuleminen parani huomattavasti... :saint:
 

Yhteistyössä