Minua niin ärsyttää kun muut voivat ihan vapaasti valita lapsilukumääränsä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja katkera ja yhdestä kiinni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="poikia3";22316070]Mun mielestä aika harva voi päättää kuinka monta lasta haluaa ja koska. Ok, itse olen halunnut 3 lasta ja mulla on kolme lasta. Mutta näitä lapsia on tehty ja yritetty hartaasti ja pitkään. Takana 4 keskenmenoa, joista rankin viikolla 16, muut 10, 12, 13 viikoilla. Yksi synnytys, joka on alkanut osittaisella istukan irtoamisella, ja johon olisimme voineet kuolla, sekä minä että lapsi. Lisäksi päälle se, että joskus olen tullut nopeasti raskaaksi - ja sitten odottanut ja saanut keskenmenon, joskus lasta on yritetty vuosi. Esim. kuopuksen kohdalla, siitä, kun hän sai luvun tulla meille, tuli välissä 2 keskenmenoa, aikaa kului miltei 3 vuotta ja vielä laskettu aika oli päivälleen sama, kuin tuossa viikolla 16 tapahtuneessa keskenmenossa, oli henkisesti rankkaa.[/QUOTE]

Nuo ei tuokaan oo mistään kotoisin! Ite vaan kokee ittensä niin epäonnistuneeksi kun ei edes munasolua saa aikaiseksi.
 
No, mulla takana kaksi helposti alkanutta raskautta, ei keskenmenoja, yksi normaali synnytys ja toinen vähän hankalampi, kaksi hyvin sujunutta imetystä, kaksi reipasta ja omatoimista lasta. Kuopuksen jälkeen laitettiin Mirena ja se toiminut. OK, pahoitteluni niille, joilla ei ole näin helppoa. Mutta siltikään en ymmärrä, mitä minun lapseni ovat lapsettomalta pois. Miksi minä en saisi iloita omista lapsistani?
 
[QUOTE="kahden äiti";22316451]No, mulla takana kaksi helposti alkanutta raskautta, ei keskenmenoja, yksi normaali synnytys ja toinen vähän hankalampi, kaksi hyvin sujunutta imetystä, kaksi reipasta ja omatoimista lasta. Kuopuksen jälkeen laitettiin Mirena ja se toiminut. OK, pahoitteluni niille, joilla ei ole näin helppoa. Mutta siltikään en ymmärrä, mitä minun lapseni ovat lapsettomalta pois. Miksi minä en saisi iloita omista lapsistani?[/QUOTE]

Kuka on sanonut ettet saisi iloita? Tottakai saat iloita ja muistakin iloita.
 
[QUOTE="niinpä";22316458]Kuka on sanonut ettet saisi iloita? Tottakai saat iloita ja muistakin iloita.[/QUOTE]

Ap aloituksessaan! Hänen kirjoituksensa mukaan minä ärsytän häntä.
 
Mulla on yksi keskenmeno ja yksi "kaupanpäällinen" joten toisaalta tuntui että se korvasi tuon keskenmenon, mutta silti kumpikaan näistä ei ollut suunniteltu juttu ja pisti elämän sekaisin -tosin jälkikäteen katsottuna näistä ei jäänyt sellaisia arpia joista joutuu kärsimää loppuelämänsä.
 
Mun tuttavapiirissä on valitettavasti aika vähän ihmisiä jotka ovat voineet lapsilukunsa päättää vaan omien toiveidensa mukaan. :/ Itse haluaisin vielä lapsia (kaksi on) mutta kohtu ei kestä enempää. Kaksi ystävääni sairastaa pco:ta, he tosin ovat molemmat onnistuneet nyt tulemaan raskaaksi hoitojen avulla. :) Sitten on näitä joiden näkemys lapsiluvusta on eri kuin puolison, ja monia jotka saaneet keskenmenoja, sekä vielä yksi jonka lapset menehtyvät toisella raskauskolmanneksella. :'( Ei se kaikilla todellakaan niin yksinkertaista ole, vaikka se voi päältäpäin siltä näyttää.
 
Ja vaikka olisi haluamansa lapsimäärän saanut, niin ei se vielä tarkoita sitä että saisi kaikki pitää. Tapahtuu onnettomuuksia ja on sairauksia. Ei kadehdita toisiamme, eihän?
 
Niin. Elämä nyt on sellaista, että aina joku toinen on saanut jotain helpommalla, ja sitä voi sitten jäädä kateellisena märehtimään. Kaikilla on ap elämässä omat surunsa, kannattaa keskittyä omaan elämäänsä ja sen parantamiseen. Jos yksi asia ei onnistu, siirry seuraavaan. Älä pura katkeruuttasi syyttömiin ihmisiin.
 
Ymmärrän että lapsettomuus on iso ja koko elämään vaikuttava asia. Silti valitettavasti en ole saanut lapsettomista kovin hyvää kuvaa. Tietysti joukkoon mahtuu sellaisiakin jotka ovat aidosti iloisia toisten raskauksista jne. Mutta itse olen saanut haukkuja lapsettomilta osakseni kun olen raskaana. Kauheaa arvostelua, nälvimistä ja tahallaan pahoitetaan mun mieli. Itse en ole lapsettomille sanonut mitään poikkipuolista, ainoa vääryys jonka olen tehnyt, on ollut se kun olen tullut raskaaksi ensimmäisellä yrittämällä. Se on joillekin ihan hirveän vaikeaa kestää.

Ymmärrän että tuntuu pahalta kun elämä on epäoikeudenmukaista. Itsellänikään elämä ei todellakaan ole ollut helppoa ja ruusuilla tanssimista. Raskaus on paras asia jonka olen kokenut tämä paskan keskellä, eikö minulla ole oikeutta olla onnellinen siitä?
 
Aika harva varmaan voi vapaasti päättää lapsiensa lukumäärän. Toiset eivät saa yhtään ja toiset saavat vaikka 7. Toisille se ei yhtään lasta voi olla yhtä paha asia kuin toisille se 7lasta.

Minäkään en ole saanut vapaaehtoisesti päättää lasten lukumäärää. Meillä on 2lasta, mutta miehen sairaudesta johtuen meille ei enempää ole koskaan tulossa. Itse olisin mielellänikin voinut toiset 2 lasta halutakin. Meillä lapsilukumäärän päätti aivan toinen taho kuin minä tai mieheni. Itse koen välillä todella vaikeana ja rankkana asiana, etten tule koskaan saamaan enempää lapsia (koska miestä en vaihda!!!) enkä asiaan saanut itse vaikuttaa mitenkään. Kiitollinen olen noista kahdesta pienestä.
Asia ei ole niin yksioikoinen kuin ap ajattelee...
 
Minä luulen että niitä jotka ihan vapaasti itse voivat päättää lapsilukunsa on lopulta aika vähän...

Samoin luulen. Ja vaikka tulisi suunnitellusti raskaaksi ei se aina silti helppoa ole. Eikä takuu siitä että raskaus jatkuu.

Minä kyllä varauduin pitkäänkin yritykseen kun toiselle annettiin lupa tulla. Ei se todellakaan mene kaikilla niin että ekasta nalli napsahtaa.
 
Ymmärrän katkeruutesi, mutta sinä pääset ehkä elämässäsi jossain toisessa asiassa helpommalla. Itse olen tullut raskaaksi aina helposti, raskaudet ja synnytykset sujuneet hyvin jne. Mutta muuten en olekaan päässyt elämässäni helpolla. Paljon on paskaa tullut niskaan ja aina vaan tuntuu tulevan. Olenkin siis ihan vilpittömän onnellinen siitä, että edes lapset olen saanut helpolla.
 
Ymmärrän että lapsettomuus on iso ja koko elämään vaikuttava asia. Silti valitettavasti en ole saanut lapsettomista kovin hyvää kuvaa.

En ole saanut minäkään. Ihan läheltä nytkin seuraan mitä toisen katkeruus aiheuttaa ympäristölle. Ensin siitä kärsin minä, nyt eräs toinen. Ja se toinen kärsii vielä enemmän sillä häntä vihaava ihminen on oma sisko :( Sinne meni lämpimät, läheiset välit, kuin kankkulan kaivoon. Ei mitään arvostusta, ei mitään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MIRKAMÖRKÖ;22315765:
mäkin haluisin lisää,mutta luontoäiti on pistäny stopin mun hedelmällisyydelle :/

Samoin, sanoi että yksikin riittää. :D
Mutta sainpas yhden, en jäänyt lapsettomaksi kuten pelkäsin. :) Yhden niin ainutlaatusen ja ihanan pojan :heart:
 
Mäkin haluaisin toisen ja toki mies myös mutta ei kuulu ei näy, rassaavaa joka kuukausi odotella että joko nyt :(. Ja mulla on kaiken lisäksi muuttunut yhtäkkiä lyhyt kierto pitkäksi eli sekin lisää ketutusta kun et tiedä milloin "läsähtää" :mad:.
 
Näinhän se on..aina ei saa kaikkea mitä haluaa 5 raskautta 2 lasta...ja nyt totaalinen yrityskielto päällä :( mut olen onnellinen että kaksi rakasta on tähän mailmaan saatu
 
Ymmärrän että lapsettomuus on iso ja koko elämään vaikuttava asia. Silti valitettavasti en ole saanut lapsettomista kovin hyvää kuvaa. Tietysti joukkoon mahtuu sellaisiakin jotka ovat aidosti iloisia toisten raskauksista jne. Mutta itse olen saanut haukkuja lapsettomilta osakseni kun olen raskaana. Kauheaa arvostelua, nälvimistä ja tahallaan pahoitetaan mun mieli. Itse en ole lapsettomille sanonut mitään poikkipuolista, ainoa vääryys jonka olen tehnyt, on ollut se kun olen tullut raskaaksi ensimmäisellä yrittämällä. Se on joillekin ihan hirveän vaikeaa kestää.

Ymmärrän että tuntuu pahalta kun elämä on epäoikeudenmukaista. Itsellänikään elämä ei todellakaan ole ollut helppoa ja ruusuilla tanssimista. Raskaus on paras asia jonka olen kokenut tämä paskan keskellä, eikö minulla ole oikeutta olla onnellinen siitä?
Pientä liioittelua kentise??? Joka viidennellä pariskunnalla on jonkin asteisia ongelmia lastensaannissa, joten tuskin nyt viideosa väestöstä on kuvaamasi kaltaisia.
 
Onnea matkaan kaikille lapsettomille/ sekundaarisesta lapsettomuudestä kärsiville.

Meillä ihan päinvastainen tilanne. 5 lasta, 2 keskeytystä. Kaikki 7 raskautta saman miehen kanssa. Ei meinaa mikään ehkäisyä tehota tarpeeksi :( Menemme molemmat sterilisaatioon.
 

Yhteistyössä