Töissä käyn 3-6 krt viikossa, sosiaaliala eli siellä varsin sosiaalinen meno.
Vuorotyö antaa "hyvän syyn" erakoitua kun ei ehdi/pysty/jaksa ennen töitä, töiden jälkeen, on yövuoro jne jne..
Ystäviä mulla muutama, yksi asuu toisessa kaupungissa ja nähdää harvoin. Yhden kanssa nähdään harvoin, mutta soitellaan muutamia kertoja viikottain (=hän kertoo kuulumisiaan ja huoliaan). Ihania sukulaisia mulla on ja niitä tapaan vähintään pari kertaa kuussa (käydään kahvilla toistemme luona jne). Toki omien vanhempieni kanssa olen paljon tekemisissä.
Pääsääntöisesti olen yksin. on laskettavissa ihan yhden käden sormilla kerrat jolloin olen itse soittanut jollekkin viime kuukausien aikana. Joskus saatan tekstarin lähettää.
En voi sanoa että varsinaisesti olisin tyytymätön elämääni mutta myönnettäköön että jostain välillä kirpasee kun katson lauantaisin facebookista biletyskuvia jne. En tiedä miksi kirpasee, koska en todellakaan kaipaa enempää sos. Elämää.
Muita tämä yksinäisyyteni jaksaa kyllä usein ihmetyttää.
T. 24v opiskelija, viimeeksi baarissa elokuussa.