Ja tämä ei ole mikään niiden ihmisten morkkausketju vaan kysyn ihan uteliaisuuttani että minkä takia ihminen joka on ´pitänyt itsestään huolta´ennenkin,lopettaa sen saatuaan lapsen tai oltuaan tarpeeksi kauan parisuhteessa?Useimmat kai sanovat että ei tarvii enää tms.Mutta eikös sitä tunnetta että on haluttu,ole ihana ylläpitää olit sitten seurustellu kuukauden tai vuoden.Mun itteeni ihan pelottaa että mitä jos tulevaisuudessa en jaksakkaan enää kiinostuaa miltä näytän :snotty: Mä olen kyllä aina ollut sellanen ´turhamainen´joka meikkaa ja laittaa mutta tuski olen ainoa joka on saanut lapsia ja seurustellut ja silti laittanut sitä naamavärkkiä jokaikinen päivä.
Minkätakia jotkut äidit tai kauan parisuhteessa olleet ei enää meikkaa?
- Viestiketjun aloittaja Naurukohtaus
- Ensimmäinen viesti
sanna
en kerkee meikata kun pieni lapsi,mutta en mä nyt ihan minkä näkösenä tahansa silti ihmisten ilmoille lähde.............
höh
en ole oikein koskaan osannut meikata. koska olen ihan ok ja katseenkestävä ilmankin, niin miksi meikkaisin?
vieras
Aamulehdessä oli viikko sitten jotain juttua parisuhteesta ja sen kestävyydestä (sunnuntailiite). Meni sitten vahingossa nopsaan lehtikeräykseen, enkä ehtiny kokonaan lukea, mutta jutussa oli että jotkut äidit piiloutuu tuttipullon taakse - eli ryhtyvät äideiksi eivätkä enää halua/jaksa olla puolisoita ja naisia. Itse haluan olla sekä nainen, puoliso että äiti!
Onneks mun ei tartte miettiä tollasia, en meikannut ennen parisuhdettakaan.
Meikkaan vain jos lähden juhlimaan, niin on ollut aina.
Meikkaan vain jos lähden juhlimaan, niin on ollut aina.
vieras
täällä yks joka ei meikkaa. tosin mulla väheni meikkaaminen jo yläasteen jälkeen. eli ei tyssännyt ainoastaan lapseen ja mieheen 
nykysin meikkaan sillon kun siltä tuntuu tai jos tilanne sitä edellyttää.
nykysin meikkaan sillon kun siltä tuntuu tai jos tilanne sitä edellyttää.
Turhaa?
Mä en ole vielä koskaan kokenut meikkaamista tarpeelliseksi. Mulla on suuret tummat silmät ja paksut, tuuheat ja pitkät ripset. Luonnonlahjana olen saanut Angelina Jolie -tyyppiset huulet. Korkeat poskipäät ja hyvä iho on mulla myös. En sano olevani kaunis, mutta siis, yleensähän huulipunaa käytetään korostamaan huulia, mun huulet ovat erittäin täyteläiset jo näin. Ihoa turha peittää puuterilla, kun ei siinä ole mitään vikaa.
Ja tykkään mukavuudesta. En halua pestä meikkejä pois ja muutenkin tuhrisin ne päivän aikana jo. Haluan vapautta.
Ja tykkään mukavuudesta. En halua pestä meikkejä pois ja muutenkin tuhrisin ne päivän aikana jo. Haluan vapautta.
Miehen mielestä olen kaunis ilman meikkiä ja mieheni ei tykkää että meikkaan. Aina joskus meikkaan mutten näe sille tarvetta tällä hetkellä koska olen päivät kotona ja jos jossain liikun ihmiset tuskin kiinnittävät huomiota siihen olenko meikannut vai en.
Jimida
Minä en vain pidä siitä, että on kaikenmaailman tököttiä kasvoilla. Näytän tarpeeksi hyvältä ilman meikkiäkin.
?!?
Mä laitan lähes jokapäivä meikkiä, vaikka mun mies sanookin, ettei tarvitsisi. Ei kuulemma edes huomaa eroa... Joko mä siis oon tosi luonnonkaunis, tai hiton huono meikkaamaan... Tai sit se ei vaan enää kattele mun naamaa.... Voin siis mennä pihalle ja lähikauppaan lasten kanssa ilman, mutta kaupungille/kylään en missään nimessä.
Tai sit se ei vaan enää kattele mun naamaa.... Voin siis mennä pihalle ja lähikauppaan lasten kanssa ilman, mutta kaupungille/kylään en missään nimessä.
tämän takia
En ennätä enää. En tiedä, mistä revin sen ajan, että laittaisin hiukset ja meikkaisin kunnolla. Lapsia on VAIN kaksi, alle vuoden ikäinen ja noin 5 v, ja sillä välin kun yritän meikata, isompi huutaa ja vaatii että pitää tulla katsomaan hänen leikkiään ja pienempi ryömii milloin minnekin koloon.. ja kun sitten lähtään jonnekin, pitäisi minun aloittaa itseni laittaminen hurjan ajoissa, että ennen uloslähtöä ennätän .. kun ne lapsetkin pitäisi pukea ja laittaa ulos ihmismäisen näköisesti, pakata kerhoreput, hoitolaukut, jne jne.. en siis saa rauhaa että voisin tehdä sen. Sitten se jää.
TIEDÄN, että minun pitäisi, sillä ilman meikkiä ja laittamattomana näytän ihan hirvittävältä.
Eikä tämä parisuhde tai perhe-.elämä niin kummoista ole, kaikki päin peetä, vituttaa kaikki, en jaksa, en jaksa olla tässä ja sekin näkyy naamasta, en saa aikaiseksi että menisin ja tekisin itsestäni kivan näköisen, kun se ei muuta perheongelmaa.. energiaa siis puuttuu. Ei vaan jaksa. Olen kohta vuoden tarponut tässä eikä mikään muutu, se uuvuttaa.
TIEDÄN, että minun pitäisi, sillä ilman meikkiä ja laittamattomana näytän ihan hirvittävältä.
Eikä tämä parisuhde tai perhe-.elämä niin kummoista ole, kaikki päin peetä, vituttaa kaikki, en jaksa, en jaksa olla tässä ja sekin näkyy naamasta, en saa aikaiseksi että menisin ja tekisin itsestäni kivan näköisen, kun se ei muuta perheongelmaa.. energiaa siis puuttuu. Ei vaan jaksa. Olen kohta vuoden tarponut tässä eikä mikään muutu, se uuvuttaa.
Mie en oo koskaan meikannut jokapäiväisesti, sillä se varmaan on jäänyt vähäisestäkin kauneusrutiinista pois. Kulmakarvat tosin laitan (väritän) lähes päivittäin, luonnostaan on ihan näkymättömät kulmat niin saa jotain ilmettä nassuun.. ripsaria laitan satunnaisesti, meikkivoidetta ym hässäkkää hyvin harvoin. En ole voelä löytänyt sellaista meikkivoidetta, joka ei tuntuisi iholla yhtään miltään, kun jopa kosteusvoiteetkin ahdistaa siinä määrin että laitan niitäkin korkeintaan yöksi. Onneksi sentään ihotyyppini on pärstässä sellainen että huokoset ovat pienet ja väritys näin vanhemmiten tasainen.
*muoks ja tuo meikkaaminen/ehostaminen ei oo muutenkaan ollu koskaan parisuhteeseen sidottu, ukon kanssa tavattiinkin semmoisessa työhommassa jossa molemmat uitiin hiessä ja kukkamullassa, päällä karseimmat verkkarit. kai se on vähän niin etä siitä ensinäystä on kaikki muu ollu muutosta positiiviseen suuntaan.
*muoks ja tuo meikkaaminen/ehostaminen ei oo muutenkaan ollu koskaan parisuhteeseen sidottu, ukon kanssa tavattiinkin semmoisessa työhommassa jossa molemmat uitiin hiessä ja kukkamullassa, päällä karseimmat verkkarit. kai se on vähän niin etä siitä ensinäystä on kaikki muu ollu muutosta positiiviseen suuntaan.
toinen
no en mä esim. jos lähen 7aikaa aamulenkille muksun kans ni pistä pakkelii namaa..enkä ehkä tunne tarvetta jos lähen kauppaa muuhun ku et laitan hiukset ja ripsarii vähä...onhan mun mies nähny mut miljoona kertaa ilman meikkii ni sille on kyl iha sama onks mul vaiei.=) mut tietty jos mennää kahestaa viettää iltaa tms. ni sit tälläydyn kyllä.
reija
olen ollut parisuhteessa yli 9 vuotta ja meikkaan melkein päivittäin. Kevyt päivämeikki. Välillä en jaksa, jos tiedän meneväni vaan lähi puistoon lapsien kanssa. ikää heillä 1v8kk ja 2v 10kk. Ennen lapsia olin asiakaspalvelussa, johon meikkasin joka päivä.
näinpä
Täällä yksi meikkailija ilmoittautuu.. olen meikannut aina ja näin tämä myös jatkuu, vaikka lapsikin on ja mies ollut jo 8 vuotta. Jos en muutamaan päivään meikkaa, olen sairaana tai jotain vakavampaa on sattunut...
Mites sit minä, pitkään parisuhteessa ollut, enkä oo ikinä (jos nyt murkkuiän kapina vaiheen mustia kajaleja ei lasketa) meikannut?! En siis edes sillon, kun on yhteen menty...Oonko ollut aina epäkohtelias puolisoani ja muita ihmisiä kohtaan? Ja mun meikkaamattomuus johtuu ihan siitä, että ei taidot riitä (harjotuksen puutetta, tiedän) ja lisäks mun naamassa on väriä ilman meikkiäkin.(Tarkotan, että mulla on esim. sen väriset silmät, ripset ym. että ne korostuu meikkaamattakin)
Äitiydelle oon täältä (palstalta) saanut lukea jos jonkunlaisia kriteereitä. Tässäkö nyt on sitten naiseuden/naisellisuuden kriteeri? Hyvän naisen mitta... Että meikkaa ja laittaa itseään?
Äitiydelle oon täältä (palstalta) saanut lukea jos jonkunlaisia kriteereitä. Tässäkö nyt on sitten naiseuden/naisellisuuden kriteeri? Hyvän naisen mitta... Että meikkaa ja laittaa itseään?
peesi
Samoin täällä! Tosin juhlimassa kävin mieheen törmäämisen aikaan vähän useammin - en silloinkaan joka kerta meikannut..Alkuperäinen kirjoittaja Honostooppari:
nappi25
niin.. hyvä kysymys...itte oon taasen taas tästä toisesta ääripäästä joka ei mee ees postilaatikolle ilman ehostusta näin kärjistetysti...,eikä kyse ole siitä että ruma tms...olisin. vaan se vaan tapa joka mulle sopii ,ehkä osittain turhamaistakin ,mutta toisaalta...en tiedä jos se toinenkaan ääripää olis hyvä ja se tavoteltu juttu. Pitäs ka löytää kompromissi ja sopiva keskitie tossakin......niin en mä usko et ajasta kiinni toi ehostus juttu,meil neljä alta kouluikästä..eikä pikanen ehostus 10min pitempää veis.
vieras
enpäs ole koskaan ymmrtänyt miksi pitäis maalata naamansa kelvatakseen toisille taikka itselle...
IhanaValo
Missään vaiheessa elämääni en oo päivittäin meikannut..joskus yläasteella vähän useammin, mutta en kyl laskisi sitäkään.
Eli ei ole sitä meikkaustaitoakaan, välillä se mietityttää, et pitäiskö tässä alkaa viel "vanhoilla päivillään" opettelemaan meikkausta. Tunnen itseni oudoksi, kun "kaikki" muut naiset meikkaa ja näyttää kauniilta( en sano ettei meikkaamattomat näyttäis!) ja minä en osaa eikä tunnu olevan aikaa/kovin kovaa kiinnostustakaan opetella ees.
Eli ei ole sitä meikkaustaitoakaan, välillä se mietityttää, et pitäiskö tässä alkaa viel "vanhoilla päivillään" opettelemaan meikkausta. Tunnen itseni oudoksi, kun "kaikki" muut naiset meikkaa ja näyttää kauniilta( en sano ettei meikkaamattomat näyttäis!) ja minä en osaa eikä tunnu olevan aikaa/kovin kovaa kiinnostustakaan opetella ees.