Minkälainen mummo haluaisit olla? Sitten joskus...

En mitenkään yritä pääni päälle sädekehää, mutta hoidan (olen hoitanut jo puolet lapsen elämästä) lapsenlastani.

Nyt sitten tuli tieto, että toinenkin lapsistani saa vauvan. Miten minä voisin olla tasa-arvoinen molemmille?

 

Välittämällä molemmista yhtä lailla, riippumatta siitä kenen luona he asuvat?

Tähän liittyy tietysti myös se, miksi hoidat toista lapsenlastasi ja hoidatko häntä yksin vai autatko lapsen vanhempia toistuvasti. Tarvitseeko toinen lapsesi yhtä paljon apua oman lapsensa hoidossa? Lasten hoitovastuu on lasten vanhemmilla, ja isovanhemmat auttavat, minkä jaksavat tai tahtovat.

 

Haluaisin olla mummo, kenen luokse lapset ja lapsenlapset haluavat tulla kylään, pullantuoksuinen, mummo joka keksii aina hauskimmat jutut. En ehkä halua olla automaattinen lastenvahti, mielellään katson päivän kaksi tarvittaessa, mutta en välttämättä haluaisi olla kokopäiväinen lastenhoitaja, se on mielestäni eriasia kuin olla mummo.

 

Kiva mummo jolla on pitkät letit.

 

Kiva mummo jolla on pitkät letit.

Ai juu, ja tietysti välitän eteenpäin oman mummani erityisen mummaruttauksen.

 

Samanlainen kuin oma äitini :heart:

Turvallinen aikuinen kaikille lapsenlapsilleen ja tasapuolinen. Ei tungettele, mutta on aina valmiina auttamaan. Pitää kuitenkin itsestään ja jaksamisestaan huolta ja uskaltaa sanoa, jos on väsynyt.

Semmoinen minäkin haluaisin olla

 

Minulle jäi mummostani aika ihana muisto. Hän aina ajatteli, josko näkis minut aikuisena. No mummo näki senkin päivän ja näki vielä poikanikin kolme vuotiaaksi.

Yksi sukupolvi jäi välistä.. äitini.

aamuntorkku: aika nätisti sanottu

 

[QUOTE="vieras";25244454]Haluaisin olla mummo, kenen luokse lapset ja lapsenlapset haluavat tulla kylään, pullantuoksuinen, mummo joka keksii aina hauskimmat jutut. En ehkä halua olla automaattinen lastenvahti, mielellään katson päivän kaksi tarvittaessa, mutta en välttämättä haluaisi olla kokopäiväinen lastenhoitaja, se on mielestäni eriasia kuin olla mummo.[/QUOTE]

*tykkää*

 

Mummo jolla on aikaa lapsille ja heidän lapsilleen, itsenäinen ja menevä ja on elämässä muutakin kuin ne lapset. Kylään voi tulla pidemmäksi aikaa lomillaan, ja jouluna yms. on koko suku koolla. Toivon hartaasti että heille lapset tulevat vasta kun ovat siihen valmiita ja löytyy kumppani, joka on elinikäinen toveri ja tasa-arvoinen kaikissa kohdin. Toivottavasti tuleva pappa on myös elossa myös, ollaan sen verran vanhana saatu lapset että ei välttämättä ikä riitä mahdottomiin.

 

Sellainen, jonka luokse halutaan tulla. Jaksan touhuta lastenlasten kanssa ym. Ja en halua tuputtaa kasvatusohjeita vanhemmille. Jos kysyvät, niin vastaan - mutta muuten pidän mölyt mahassani. Ellei ihan överiksi mene

 

Haluan että omat lapseni voivat tulla perheensä kanssa tänne (vanhaan) kotiinsa vapaasti, miettimättä voiko tulla. Haluan että minulla riittää aikaa ja voimia mennä lasteni perheisiin viikonlopuksi ja päästää vanhemmat lomalle tai että ne lapset voivat tulla tänne. Haastetta riittää nimittäin omia lapsia on 6. Eihän noista vielä tiedä kuka perustaa perheen ja minkäkokoisen mut silti.

 

tasapuolinen. Tämähn tarkoittaa just sitä, että kenenkään lapsia ei hoidtea niin paljon että toisten lapsille ei jää jaksamista.
toki on tilanteet erikseen, jos oma lapsi on sairas tai toisen lapseni perhe kriisissä. silloin ymmärrän epätasapuolisuuden.
Meillä oli tilanne että anoppi hoito lähes työkseen tyttärensä lapsia ja kun me ilmoitimme saavamme vauvan, vastaus oli "miksi" .Vaikka siis olimme naimisisa ja minä olin valmistunut ja emme mitään liian nuoriakaan enää. (lähes kolmikymppisiä)

 

Sellainen, jolla on aikaa ja elämänasenne kohdallaan.
Rajat ja rakkautta tasapuolisesti, eikä lellittele ketään yli muiden.
Aikuinen, jolta voi kysyä ellei muilta voi.
Tukena vähintäänkin henkisesti elämän iloissa ja tyrskyissä.
Haluaisin pitää lapsiini, lastenlapsiin usein yhteyttä ja olla halattavana ja saada halata

 

No ensinnäkin tasapuolinen tietysti olet luonnostasi- miksi siihen muka pitää edes neuvoja kysyä? :O




Minä taas- no minä ainakin haluan olla sellainen violettitukkainen mummo.
Kudon sukkia alvariinsa ja opetan leipomista, köyhäilyä, puutarhanhoitoa, tuunaamista ja käsitöitten tekemistä, askartelua ja ituhippeilyä.
Opetan että ollaan oma itsensä ja ei mennä massan mukana kaikessa.
Satavarmasti olen kärsivällisempi heidän kanssaan kuin omieni kanssa, niin se vain taitaa mennä.

 

Toivottavasti mä osaisin olla sellainen mummo, joka noudattaa lapsensa toiveita lapsenlapsen hoitoon liittyen. Mua harmittaa kun mun vanhemmat antaa meiän pojalle aina jäätelöä, jotain keksejä, tai vähintään jotain öklösokerijogurtteja, vaikka oon kuinka monta kertaa toivonut, ettei pojalle syötetä paljoa sokeria. Muutenkaan he eivät juurikaan ota toiveitani huomioon, mikä harmittaa tosi paljon ja vähentää innostustani antaa lapsi heille hoitoon. Joten, vaikka mun näkemykseni lastenhoidosta eroaisivat oman lapseni näkemyksistä, haluaisin silti osata noudattaa ja kunnioittaa hänen näkemyksiään. Haluaisin olla luotettava, turvallinen ja hauska mummo

 

Onnellinen, terve, tasapainoinen, itsenäinen.

Ai juu, lapsenlapset...
Niitä voisin hoitaa aika ajoin mutta en vakituiseen. :saint: