\
Alkuperäinen kirjoittaja 13.02.2005 klo 11:59 Metsänaamakerriisi kirjoitti:
2isoäitiä ja 2 isoäitipuolta viiskymppisiä
2isoisää samoin.
Kehenkään niistä ei voi luottaa niin että lapsi vietäisiin hoitoon.
Surullista.
Hyvin surullista ja paljon on siksi itketty.
Toisaalta, kun lapsi kasvaa niin ei osaa haluta sellaista mistä ei tiedä.
Silti, surullista.
Meidän lapsilla ei ole isovanhempia, jotka olisivat kiinnostuneita heistä tai haluaisivat heitä hoivata.
lastenkirjoissa lapsilla on aina ihanat isovanhemmat, jotka touhuavat kaikenlaista lapsenlapsen kanssa. Myös muiden lapsia hoitavat paljon isovanhemmat naapurustossa ja päiväkodista hakevat isovanhemmat lapsiaan, ja tällöin lapset joutuvat katsomaan, kun isovanhempi halaa lapsenlastaan ja sanoo, että "hei kulta ym.". Meidän naapurissa lähes asuu yksi lapsenlapsi. Jopa omat vaunut hänellä mummolassa vaunuvarastossa. Tämä lapsi ollut enimmän osan aikaa mummolassa siitä saakka kun hänelle tuli pikkusisar.
Milloin lapset alkavat ihmetellä ja huomata, että heidän isovanhemmat eivät ole heistä kiinnostuneita tai eivät tee heidän kanssaan mitään?
Kaikki isovanhemmat asuvat kaukana, ja meidän vastuulla on tavata. Käydään ehkä pari kertaa vuodessa.
Itkut on itketty lasten vuoksi. Miksi huono tuuri? Heh, olisiko mies pitänyt valita sellainen, jolla ihanat vanhemmat joilla annettavaa ja rakkautta pieniä ihmisenalkuja kohtaan. Annettavalla tarkoitan aikaa ja kiinnostusta ja rakkautta pientä ihmistä kohtaan. Halua ohjata ja tukea ja hemmotella, pitää sylissä, leikkiä.
Jaksamisesta ei ole kiinni. Ovat perusterveitä eivätkä edes vanhoja vielä. Puuttuu rakkaus.
Voiko vanhempien rakkaus korvata isovanhemlpien puutteen?