Minkä takia alle 1-vuotiasta lasta ei voisi jättää yöhoitoon?

No musta pienen lapsen kanssa oleminen ei kyllä ole mitään kyttäystä..

Mutta aivan hyvin alle 1-vuotiaankin voi antaa olla yön yli hoidossa, varsinkin jos hoitaja on vauvalle tuttu.

Henk. koht. en todellakaan usko, että kumpikaan lapsistani (jotka siis molemmat ovat jo vauvana olleet yöhoidossa mummolassa) olisi kertaakaan hätääntynyt ollessaan ilman minua vanhempieni luona. Päinvastoin.
Ovat kuitenkin ensimmäisistä päivistään asti suunnilleen päivittäin olleet tekemisissä.

Sinä et usko. Helppoahan näin on vaientaa omatunto. Oikeasti et tiedä, kuinka hätääntyneitä lapsesi ovat olleet.

Minunkaan äitini ei tiennyt, ennen kuin kerroin hänelle 30 vuotta myöhemmin, että pelkäsin tosissani pienenä koululaisena mennä yksin kotiin koulupäivän jälkeen. Siihen aikaan ei ollut vielä iltapäiväkerhoa.

Alle yksivuotiaat eivät osaa vielä puhua, mutta heille voi jäädä traumaattisia muistijälkiä aivoihin kokemastaan turvattomuudesta ja hätääntymisestä. Näistä sinä et voi mitenkään tietää.

 

oli sairaalan teho-osastolla 1,5 elämäsä ensimmäistä kuukautta ja syntyi muuten täysaikaisena.

:hug: tottakai on ja varmasti loistava tulevaisuus onki :heart:

 

No musta pienen lapsen kanssa oleminen ei kyllä ole mitään kyttäystä..

Mutta aivan hyvin alle 1-vuotiaankin voi antaa olla yön yli hoidossa, varsinkin jos hoitaja on vauvalle tuttu.

Henk. koht. en todellakaan usko, että kumpikaan lapsistani (jotka siis molemmat ovat jo vauvana olleet yöhoidossa mummolassa) olisi kertaakaan hätääntynyt ollessaan ilman minua vanhempieni luona. Päinvastoin.
Ovat kuitenkin ensimmäisistä päivistään asti suunnilleen päivittäin olleet tekemisissä.

Sinä et usko. Helppoahan näin on vaientaa omatunto. Oikeasti et tiedä, kuinka hätääntyneitä lapsesi ovat olleet.

Minunkaan äitini ei tiennyt, ennen kuin kerroin hänelle 30 vuotta myöhemmin, että pelkäsin tosissani pienenä koululaisena mennä yksin kotiin koulupäivän jälkeen. Siihen aikaan ei ollut vielä iltapäiväkerhoa.

Alle yksivuotiaat eivät osaa vielä puhua, mutta heille voi jäädä traumaattisia muistijälkiä aivoihin kokemastaan turvattomuudesta ja hätääntymisestä. Näistä sinä et voi mitenkään tietää.

Kuule, kyllä sen alle 1-vuotiaastakin näkee, jos sillä on hätä.
Ei mun tarvi vaientaa omaatuntoa, se on täysin puhdas.


Ja on ihan eri asia olla pieni koululainen ja yksin kotona, kun pieni lapsi tai vauva ja läheisen ihmisen kanssa..

 

minä kyllä laittaisin lapseni yökylään välillä jos joku haluaa ottaa tai jos haluan omaa aikaa miehen kanssa. mun mielestä lapsen kuuluisi ollakkin alle vuoden ikäsestä jo tekemisissä muitten aikuisten kanssa.. tietoa ja kokemusta on. jos ei vaavi oo paljoo mummin tai ukin kanssa niin se tulee ujostelemaan. suuri suku ja siitä sitten kokemusta kun muutamat lapset ei ookkaan ollu pienestä pitäen joittenkin tätien, setien/enojen tai isovanhempien kanssa. tietty jokaisella omat kokemukset, ja halut että miten tekee.. mutta mä antaisin ja laittaisin yökylään jos vaan mahollista.

 

minä kyllä laittaisin lapseni yökylään välillä jos joku haluaa ottaa tai jos haluan omaa aikaa miehen kanssa. mun mielestä lapsen kuuluisi ollakkin alle vuoden ikäsestä jo tekemisissä muitten aikuisten kanssa.. tietoa ja kokemusta on. jos ei vaavi oo paljoo mummin tai ukin kanssa niin se tulee ujostelemaan. suuri suku ja siitä sitten kokemusta kun muutamat lapset ei ookkaan ollu pienestä pitäen joittenkin tätien, setien/enojen tai isovanhempien kanssa. tietty jokaisella omat kokemukset, ja halut että miten tekee.. mutta mä antaisin ja laittaisin yökylään jos vaan mahollista.

No eipä tuo meidän lapsi ketään ujostele, vaikka ei ole ollut yökylässä. Sitä paitsi, miksi ei saisi olla ujo? Mikä itseisarvo se "reippaus" on? Toiset on temperamentiltaan ujoja, eikä siihen "siedätyshoito" auta...

 

täydelliset mammat taas kirkuvat ettei voi antaa hoitoon edes isovanhemille.
Meidän poika on ollut alle 2 kk hoidossa mummolassa ja siitä lähtien vaihtelevasti.
Ensin sen takia ettei nukkunut öitä ja ittelläni on hoitoa vaativa pitkäaikaissairaus.
Nyt poika 3 vuotta 4 kk. Olimme miehen kanssa etelässä 8 pv ja poika hoidossa isovanhemmilla. Viime kesänä oli kaksi viikkoa isovanhemilla ei tietty putkeen.
Eikä todellakaan ole kärsinyt tilanteesta.
Kukin tekee miten parhaaksi näkee. Täydellisiä äitejä ei edes ole ja mikään tapa ei ole
väärin jos se perheelle toimii.

 

Meillä noudatetaan "sääntöä", jonka luin yhden lastenpsykologin kirjasta: Lapsi voi olla erossa äidistään niin monta yötä, kun hänellä on ikävuosia. Eli 1-vuotias voi olla erossa äidistään yhden yön. Tämä takaa vahvan perusturvallisuuden syntymisen, joka heijastuu koko elämään. (Tiedän, siihen vaikuttaa monet muutkin asiat, mutta tämä on yksi niistä.)

Osaatko sanoa miksi en ole tuosta säännöstä kuullutkaan täällä ulkomailla? Luultavasti suomalainen lastenpsykologi?

 

enkä mä tosiaan pahalla kenellekkään tarkota tolla mun tekstillä.. jokaisella omat kasvatuksensa ja iteppä tietävät. mutta tuumasin vaan oman kokemuksen ja mielipiteen asiaan... tarviiko heti olla inttämässä vastaan?

 

minä kyllä laittaisin lapseni yökylään välillä jos joku haluaa ottaa tai jos haluan omaa aikaa miehen kanssa. mun mielestä lapsen kuuluisi ollakkin alle vuoden ikäsestä jo tekemisissä muitten aikuisten kanssa.. tietoa ja kokemusta on. jos ei vaavi oo paljoo mummin tai ukin kanssa niin se tulee ujostelemaan. suuri suku ja siitä sitten kokemusta kun muutamat lapset ei ookkaan ollu pienestä pitäen joittenkin tätien, setien/enojen tai isovanhempien kanssa. tietty jokaisella omat kokemukset, ja halut että miten tekee.. mutta mä antaisin ja laittaisin yökylään jos vaan mahollista.

Näin on! Pitäähän lapsi totuttaa muihinkin ihmisiin kuin siihen omaan äitiin ja omaan perheeseen. Ei se mukula siitä sen enempää traumaannu jos sillä on LUOTETTAVA ja hyvä hoitaja. Sille on aivan paskan sama, antaako sitä velliä äiti vai naapurin Veijo, silitteleekö ja lauleleeko isi vai Maija-kummi tai vaihtaako vaipat äiti vai Naapurin Sirkka.

 

En yhtään ihmettele suomalaisten äitien masennusherkkyyttä ja erotilastoja jos eivät uskalla lynkkauksen pelossa kersaansa hoitoon viedä. Kyllä vanhemmatkin tarvitsevat kahdenkeskistä omaa aikaa, ei se parisuhde ole mikään parisuhde, jos tenavat pyörii helmoissa koko ajan. Ukko lähtee ja kohta mennään sossun luukulle yksinhuoltajaetuja kerjäämään....

 

minä kyllä laittaisin lapseni yökylään välillä jos joku haluaa ottaa tai jos haluan omaa aikaa miehen kanssa. mun mielestä lapsen kuuluisi ollakkin alle vuoden ikäsestä jo tekemisissä muitten aikuisten kanssa.. tietoa ja kokemusta on. jos ei vaavi oo paljoo mummin tai ukin kanssa niin se tulee ujostelemaan. suuri suku ja siitä sitten kokemusta kun muutamat lapset ei ookkaan ollu pienestä pitäen joittenkin tätien, setien/enojen tai isovanhempien kanssa. tietty jokaisella omat kokemukset, ja halut että miten tekee.. mutta mä antaisin ja laittaisin yökylään jos vaan mahollista.

Näin on! Pitäähän lapsi totuttaa muihinkin ihmisiin kuin siihen omaan äitiin ja omaan perheeseen. Ei se mukula siitä sen enempää traumaannu jos sillä on LUOTETTAVA ja hyvä hoitaja. Sille on aivan paskan sama, antaako sitä velliä äiti vai naapurin Veijo, silitteleekö ja lauleleeko isi vai Maija-kummi tai vaihtaako vaipat äiti vai Naapurin Sirkka.

MIKSI lapsen on pidettävä yhtä paljon naapurin Veijosta kuin äidistään?

 

En yhtään ihmettele suomalaisten äitien masennusherkkyyttä ja erotilastoja jos eivät uskalla lynkkauksen pelossa kersaansa hoitoon viedä. Kyllä vanhemmatkin tarvitsevat kahdenkeskistä omaa aikaa, ei se parisuhde ole mikään parisuhde, jos tenavat pyörii helmoissa koko ajan. Ukko lähtee ja kohta mennään sossun luukulle yksinhuoltajaetuja kerjäämään....

Kirjoitit aivan oikein. Ei taalla ulkomailla ole mitaan tuollaisia "saantoja" etteiko alle 1-vuotiasta voisi jattaa hoitoon, taalla se kuuluu normaaliin elamaan.

Suomalaiset vievat kaikki "ohjeet" liian pitkalle, parisuhdettakin pitaa hoitaa ja omaa aikaa myos ottaa.

 

parisuhdettakin pitaa hoitaa ja omaa aikaa myos ottaa.

Nimenomaan!

 

minä kyllä laittaisin lapseni yökylään välillä jos joku haluaa ottaa tai jos haluan omaa aikaa miehen kanssa. mun mielestä lapsen kuuluisi ollakkin alle vuoden ikäsestä jo tekemisissä muitten aikuisten kanssa.. tietoa ja kokemusta on. jos ei vaavi oo paljoo mummin tai ukin kanssa niin se tulee ujostelemaan. suuri suku ja siitä sitten kokemusta kun muutamat lapset ei ookkaan ollu pienestä pitäen joittenkin tätien, setien/enojen tai isovanhempien kanssa. tietty jokaisella omat kokemukset, ja halut että miten tekee.. mutta mä antaisin ja laittaisin yökylään jos vaan mahollista.

Näin on! Pitäähän lapsi totuttaa muihinkin ihmisiin kuin siihen omaan äitiin ja omaan perheeseen. Ei se mukula siitä sen enempää traumaannu jos sillä on LUOTETTAVA ja hyvä hoitaja. Sille on aivan paskan sama, antaako sitä velliä äiti vai naapurin Veijo, silitteleekö ja lauleleeko isi vai Maija-kummi tai vaihtaako vaipat äiti vai Naapurin Sirkka.

MIKSI lapsen on pidettävä yhtä paljon naapurin Veijosta kuin äidistään?

Ei lapsen tarvitse siitä Veijosta pitää yhtään enempää tai vähempää kuin äidistäänkään, vaan kun se on tyytyväinen mikäli joku pitää hänet ruokittuna ja kuivana sekä tyytyväisenä. Se on sitten sama on se Veijo, Maija vai oma äiti!

 

minä kyllä laittaisin lapseni yökylään välillä jos joku haluaa ottaa tai jos haluan omaa aikaa miehen kanssa. mun mielestä lapsen kuuluisi ollakkin alle vuoden ikäsestä jo tekemisissä muitten aikuisten kanssa.. tietoa ja kokemusta on. jos ei vaavi oo paljoo mummin tai ukin kanssa niin se tulee ujostelemaan. suuri suku ja siitä sitten kokemusta kun muutamat lapset ei ookkaan ollu pienestä pitäen joittenkin tätien, setien/enojen tai isovanhempien kanssa. tietty jokaisella omat kokemukset, ja halut että miten tekee.. mutta mä antaisin ja laittaisin yökylään jos vaan mahollista.

Näin on! Pitäähän lapsi totuttaa muihinkin ihmisiin kuin siihen omaan äitiin ja omaan perheeseen. Ei se mukula siitä sen enempää traumaannu jos sillä on LUOTETTAVA ja hyvä hoitaja. Sille on aivan paskan sama, antaako sitä velliä äiti vai naapurin Veijo, silitteleekö ja lauleleeko isi vai Maija-kummi tai vaihtaako vaipat äiti vai Naapurin Sirkka.

MIKSI lapsen on pidettävä yhtä paljon naapurin Veijosta kuin äidistään?

Ei lapsen tarvitse siitä Veijosta pitää yhtään enempää tai vähempää kuin äidistäänkään, vaan kun se on tyytyväinen mikäli joku pitää hänet ruokittuna ja kuivana sekä tyytyväisenä. Se on sitten sama on se Veijo, Maija vai oma äiti!

Peesi! Luulen että moni äiti haluaa vain kuvitella olevansa korvaamaton, asia ei tietenkään näin ole.

 

Miksi pitäisi jättää ?

 

Olen siis varmaan huono äiti kun tytär on ollut kerran mummilla yöhoidossa 6kk ikäisenä Nukkuu tosin yöt kokonaan ja päädyttiin siihen ratkaisuun kun olisin muuten illalla hakenut hänet nukkuvana kotiin ja aamulla pitänyt viedä takaisin hoitoon- taas nukkuvana. Ja kyse EI ollut siis ryyppyreissusta vaan muista menoista...

Ja se 6kk pentu tuskin tietää että onko äiti ryyppäämässä, sairaalassa vai töissä. Ja miksi se hoito siintä muuttuiskaan vaikka olis huoraamassa äiti?

Peesi! Tuon ikäinen eii halua kenelläkääm yökylään vaan olla äidin uona.

 

Olen siis varmaan huono äiti kun tytär on ollut kerran mummilla yöhoidossa 6kk ikäisenä Nukkuu tosin yöt kokonaan ja päädyttiin siihen ratkaisuun kun olisin muuten illalla hakenut hänet nukkuvana kotiin ja aamulla pitänyt viedä takaisin hoitoon- taas nukkuvana. Ja kyse EI ollut siis ryyppyreissusta vaan muista menoista...

Ja se 6kk pentu tuskin tietää että onko äiti ryyppäämässä, sairaalassa vai töissä. Ja miksi se hoito siintä muuttuiskaan vaikka olis huoraamassa äiti?

Peesi! Tuon ikäinen eii halua kenelläkääm yökylään vaan olla äidin uona.

Ton ikänen nyt ei tiedä yhtään mistään mitään ja vaikka tietäiskin siltä ei kysytä, koska aikuiset tekee päätökset. Vai miksi tuon ikäisillä ei ole äänioikeutta vaaleissa, jos ne kaiken tietää?

 

Täällä täydelliset äidit hyökkää kuin nälkäiset sudet kimppuun, kun joku kehtaakin kysyä tai ilmoittaa, että vauva on yökylässä alle 1-vuotiaana. Minkä takia sitä toukkaa pitää juuri äidin kytätä 24/7? Ei kai se siitä kuole, jos äiti silloin tällöin jopa isän kanssa viettää omaa aikaa ja ottaa vapaata lastenhoidosta nauttiakseen tai vaikka ihan nukkuakseen väsymystä pois? Äitikin tarvitsee omaa aikaa ilman lastaan, jotta taas jaksaa passaamisen paremmin. Jos te teette lapsellenne hallaa kyttäämällä sitä ensimmäiset 4 vuotta kuin haukkaa, niin älkää tulko arvostelemaan äitejä ja ennenkaikkea ihmisiä, jotka haluavat elää myös omaa elämää.

Mä en koe lasta leikkikaluksi jonka voi ottaa esille aina ku huvittaa ja heivata muitten syliin sitten kun tekee mieli leikkiä teiniä. Mun mielestä lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja siihen kuuluu se, että hän pystyy luottamaan äitinsä pysyvyyteen, ettei äiti varoituksetta häviä teille tuntemattomille ennaltamäärämättömäksi ajaksi. Mielestäni lapsi on kypsä yökyläilylle sitten kun osaa sitä itse pyytää ja asiasta verbaalisesti keskustella, eli n 2,5-3 vuotiaana.

Toki tekisin poikkeuksen jos sattuisi olemaan sairas lapsi tai muutoin niin vaativa, että oikeasti en olisi "ajokunnossa" ilman ajoittaisia taukoja, mutta kun on ihan tavislapsesta kyse, niin olis hyvä asennoitua siihen, että heräilee muutaman kerran yössä ja päivisin teettää työtä. Mene aikaisemmin nukkumaan jos niin väsyttää.

"Omaa elämää"... Miksi ihmeessä teit lapsen jos hän ei kuulu sinun elämääsi? Äiti ei tarvitse aikaa erossa lapsestaan ellei hän itse omassa pienessä päässään keksi tällaista "tarvetta". En minä lastani "kyttää", vaan olen saatavilla. Teen omia puuhiani, mm opiskelen, luen kirjoja tai lehtiä, vietän aikaa ystävieni ja mieheni kanssa... Ja olen saatavilla jos sille on tarvetta.

 

minä kyllä laittaisin lapseni yökylään välillä jos joku haluaa ottaa tai jos haluan omaa aikaa miehen kanssa. mun mielestä lapsen kuuluisi ollakkin alle vuoden ikäsestä jo tekemisissä muitten aikuisten kanssa.. tietoa ja kokemusta on. jos ei vaavi oo paljoo mummin tai ukin kanssa niin se tulee ujostelemaan. suuri suku ja siitä sitten kokemusta kun muutamat lapset ei ookkaan ollu pienestä pitäen joittenkin tätien, setien/enojen tai isovanhempien kanssa. tietty jokaisella omat kokemukset, ja halut että miten tekee.. mutta mä antaisin ja laittaisin yökylään jos vaan mahollista.

Mikä estää lasta tutustumasta sukuunsa rauhassa, omaan tahtiinsa ja äidin läsnäollessa? Minä olen ihan itse lapseni hoitanut ensimmäiset 2 vuotta mutta ei ujostele suurta sukuansa lainkaan! Ei ole vielä koskaan ollut yökylässä ilman minua, mutta ihan mielellään jää päivisin muutamaksi tunniksi enonsa, tätinsä ja mummonsa hoitoon. Sukujuhlissa lähtee vipeltämään muitten seuraan heti ku haalaristansa pääsee ulos vaikka ensimmäisen vuotensa aikana lähinnä istui sylissäni tai liinassa kun silloin vielä (tietenkin!) ujosteli muita. Annoin tarpeeksi läheisyyttä ja lapselle tilaa itse päättää milloin on hyvä lähteä tutustumaan muihin. En pakottanut tai työntänyt lasta muille heti synnärillä Ja kappas! Lapsestani on kuoriutunut sosiaalinen ja iloinen pieni tyttö joka tulee toimeen niin isoisien ja mummujen kuin 1-10v serkkujensa ja pikkuserkkujensa kanssa, eikä roiku äitinsä helmoissa.

Selitä tämä selkeä epäloogisuus :xmas: Yökylään saa mennä heti kuin pyytää. Vielä ei ole pyytänyt ja toistaiseksi haluaa vielä tissille öisin, mutta varmaan sekin päivä tulee ku muksu ilmoittaa mulle haluavansa jäädä serkkujensa kanssa vielä leikkimään ja nukkumaan vaikka äiti olisi menossa kotiin Ei ole mikään kiire.

 

Täällä täydelliset äidit hyökkää kuin nälkäiset sudet kimppuun, kun joku kehtaakin kysyä tai ilmoittaa, että vauva on yökylässä alle 1-vuotiaana. Minkä takia sitä toukkaa pitää juuri äidin kytätä 24/7? Ei kai se siitä kuole, jos äiti silloin tällöin jopa isän kanssa viettää omaa aikaa ja ottaa vapaata lastenhoidosta nauttiakseen tai vaikka ihan nukkuakseen väsymystä pois? Äitikin tarvitsee omaa aikaa ilman lastaan, jotta taas jaksaa passaamisen paremmin. Jos te teette lapsellenne hallaa kyttäämällä sitä ensimmäiset 4 vuotta kuin haukkaa, niin älkää tulko arvostelemaan äitejä ja ennenkaikkea ihmisiä, jotka haluavat elää myös omaa elämää.

Mä en koe lasta leikkikaluksi jonka voi ottaa esille aina ku huvittaa ja heivata muitten syliin sitten kun tekee mieli leikkiä teiniä. Mun mielestä lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja siihen kuuluu se, että hän pystyy luottamaan äitinsä pysyvyyteen, ettei äiti varoituksetta häviä teille tuntemattomille ennaltamäärämättömäksi ajaksi. Mielestäni lapsi on kypsä yökyläilylle sitten kun osaa sitä itse pyytää ja asiasta verbaalisesti keskustella, eli n 2,5-3 vuotiaana.

Toki tekisin poikkeuksen jos sattuisi olemaan sairas lapsi tai muutoin niin vaativa, että oikeasti en olisi "ajokunnossa" ilman ajoittaisia taukoja, mutta kun on ihan tavislapsesta kyse, niin olis hyvä asennoitua siihen, että heräilee muutaman kerran yössä ja päivisin teettää työtä. Mene aikaisemmin nukkumaan jos niin väsyttää.

"Omaa elämää"... Miksi ihmeessä teit lapsen jos hän ei kuulu sinun elämääsi? Äiti ei tarvitse aikaa erossa lapsestaan ellei hän itse omassa pienessä päässään keksi tällaista "tarvetta". En minä lastani "kyttää", vaan olen saatavilla. Teen omia puuhiani, mm opiskelen, luen kirjoja tai lehtiä, vietän aikaa ystävieni ja mieheni kanssa... Ja olen saatavilla jos sille on tarvetta.

Joskus on hyvä elää itselleen ja parisuhteelleenkin. Ei se vauva tai lapsi siitä vauroidu, mikäli ottaa illan tai viikonlopun itselleen tai parisuhteelleen. Sen jälkeen on taas kuin uusi ihminen tai uusi äiti. Lapsellekin tekee ihan hyvää olla välillä muualla hoidossa.

 

Joskus on hyvä elää itselleen ja parisuhteelleenkin. Ei se vauva tai lapsi siitä vauroidu, mikäli ottaa illan tai viikonlopun itselleen tai parisuhteelleen. Sen jälkeen on taas kuin uusi ihminen tai uusi äiti. Lapsellekin tekee ihan hyvää olla välillä muualla hoidossa.

Ei tee. Revit tuon nyt ihan omasta syyllisyydentunteestasi että VAUVA muka haluaisi äidin katoavan jonnekin jääden itse muiden armoille. Jos puhuisit 3-4 vuotiaasta niin ymmärtäisin. Sen ikäinen kaipaa jo kokemuksia eikä tarvitse äitiä läheskään samalla tavalla kuin vauva. Vauva sen sijaan olisi fyysisesti kiinni äidissään 24/7 jos saisi itse päättää, ainakin siihen ikään asti että osaa kontata. Sen jälkeen hän on näkö- ja/tai kuuloetäisyydellä 24/7 ja varsinkin yöt vielä ihan ihokontaktissa. Vain henkisesti kypsymätön ja sisältään turmeltu ihminen väittää vauvan haluavan äidistään eroon. Jos arki vauvan kanssa on niin ylitsepääsemättömän hankalaa niin kannattanee muuttaa sitä arkea.

 

Joskus on hyvä elää itselleen ja parisuhteelleenkin. Ei se vauva tai lapsi siitä vauroidu, mikäli ottaa illan tai viikonlopun itselleen tai parisuhteelleen. Sen jälkeen on taas kuin uusi ihminen tai uusi äiti. Lapsellekin tekee ihan hyvää olla välillä muualla hoidossa.

Ei tee. Revit tuon nyt ihan omasta syyllisyydentunteestasi että VAUVA muka haluaisi äidin katoavan jonnekin jääden itse muiden armoille. Jos puhuisit 3-4 vuotiaasta niin ymmärtäisin. Sen ikäinen kaipaa jo kokemuksia eikä tarvitse äitiä läheskään samalla tavalla kuin vauva. Vauva sen sijaan olisi fyysisesti kiinni äidissään 24/7 jos saisi itse päättää, ainakin siihen ikään asti että osaa kontata. Sen jälkeen hän on näkö- ja/tai kuuloetäisyydellä 24/7 ja varsinkin yöt vielä ihan ihokontaktissa. Vain henkisesti kypsymätön ja sisältään turmeltu ihminen väittää vauvan haluavan äidistään eroon. Jos arki vauvan kanssa on niin ylitsepääsemättömän hankalaa niin kannattanee muuttaa sitä arkea.

Siis kuinka vanhaksi yöt ihokontaktissa?

Vierailija ei missään kohtaa sanonut että vauva haluaa äidin katoavan jonnekkin vaan että lapsellekin voi oikeasti tehdä hyvää olla välillä muualla, tilanteita/äitejä/isiä/lapsia on erilaisia, se mikä on hyväksi toiselle ei ole välttämättä sitä toiselle.

Sitä paitsi puhut kokoajan äidistä, entäs isä?

 

minä kyllä laittaisin lapseni yökylään välillä jos joku haluaa ottaa tai jos haluan omaa aikaa miehen kanssa. mun mielestä lapsen kuuluisi ollakkin alle vuoden ikäsestä jo tekemisissä muitten aikuisten kanssa.. tietoa ja kokemusta on. jos ei vaavi oo paljoo mummin tai ukin kanssa niin se tulee ujostelemaan. suuri suku ja siitä sitten kokemusta kun muutamat lapset ei ookkaan ollu pienestä pitäen joittenkin tätien, setien/enojen tai isovanhempien kanssa. tietty jokaisella omat kokemukset, ja halut että miten tekee.. mutta mä antaisin ja laittaisin yökylään jos vaan mahollista.

Näin on! Pitäähän lapsi totuttaa muihinkin ihmisiin kuin siihen omaan äitiin ja omaan perheeseen. Ei se mukula siitä sen enempää traumaannu jos sillä on LUOTETTAVA ja hyvä hoitaja. Sille on aivan paskan sama, antaako sitä velliä äiti vai naapurin Veijo, silitteleekö ja lauleleeko isi vai Maija-kummi tai vaihtaako vaipat äiti vai Naapurin Sirkka.

MIKSI lapsen on pidettävä yhtä paljon naapurin Veijosta kuin äidistään?

Ei lapsen tarvitse siitä Veijosta pitää yhtään enempää tai vähempää kuin äidistäänkään, vaan kun se on tyytyväinen mikäli joku pitää hänet ruokittuna ja kuivana sekä tyytyväisenä. Se on sitten sama on se Veijo, Maija vai oma äiti!

Tää on ihan paska puhetta. Lapsi oppii jo parikuisena tunnistamaan häntä pääasiassa hoitavat aikuiset. Sen jälkeen kiintymyssuhteen muodostumiseen ei edes riitä pelkkä fyysinen läsnäolo vaan tarvitaan riittävän usein tapahtuvaa molemmin puolista aktiivista vuorovaikutusta. Oma äiti ei todellakaan ole sama kun naapurin Veijo. Ei edes vauvalle. Kannattais sunkin vähän perehtyä asioihin ennen kun alat avautumaan.

 

Joskus on hyvä elää itselleen ja parisuhteelleenkin. Ei se vauva tai lapsi siitä vauroidu, mikäli ottaa illan tai viikonlopun itselleen tai parisuhteelleen. Sen jälkeen on taas kuin uusi ihminen tai uusi äiti. Lapsellekin tekee ihan hyvää olla välillä muualla hoidossa.

Ei tee. Revit tuon nyt ihan omasta syyllisyydentunteestasi että VAUVA muka haluaisi äidin katoavan jonnekin jääden itse muiden armoille. Jos puhuisit 3-4 vuotiaasta niin ymmärtäisin. Sen ikäinen kaipaa jo kokemuksia eikä tarvitse äitiä läheskään samalla tavalla kuin vauva. Vauva sen sijaan olisi fyysisesti kiinni äidissään 24/7 jos saisi itse päättää, ainakin siihen ikään asti että osaa kontata. Sen jälkeen hän on näkö- ja/tai kuuloetäisyydellä 24/7 ja varsinkin yöt vielä ihan ihokontaktissa. Vain henkisesti kypsymätön ja sisältään turmeltu ihminen väittää vauvan haluavan äidistään eroon. Jos arki vauvan kanssa on niin ylitsepääsemättömän hankalaa niin kannattanee muuttaa sitä arkea.

Henkisesti kypsymätön sisältään turmeltu ihminen ei osaa luottaa muihin ihmisiin ja omaan itseensä sen vertaa että voisi jättää vauvan hoitoon. Kukaaan ei osaa sormella osoittaa kenet on jätetty vauvana yöhoitoon jos muuten vauvalla kaikki ok. Ne mitään traumatisoidu jos ne nyt silloin tällöin ovat mummolla hoidossa. Vauvaa on hyvä käyttää oman egonsa pönkittämiseen. jos ei osaa nauttia elämästä, niin on hyvä tehdä omasta elämästään tärkeää olemalla jollekin toiselle muka korvaamaton.