Minkä ikäisenä teillä on ollut lapsi ekaa kertaa yökylässä?

  • Viestiketjun aloittaja lisssssu
  • Ensimmäinen viesti
"kiire"
En pysty nyt etsii linkkiä, mut etsikääpä ihmiset netistä lastenpsykiatri Janna rantalan vastaus pienen vauvan/lapsen hoitoon jättämisestä.

Oli aika herättelevä vastaus..
 
"hmm"
Meillä esikoinen oli mummolassa 3 yötä jo 1-vuotiaana ja hyvin meni :) Nukkui hyvin eikä itkenyt ollenkaan. Vanhemmilla taas oli kamala ikävä... Mummolaan on jonkin verran matkaa joten siksi ei sinne viedä vain yhdeksi yöksi. Nyt esikoinen on 3,5-vuotias ja on ollut mökilläkin monta kertaa yksin 5 yötäkin putkeen (mökkille mennään veneellä joten ei voi milloin vaan hakea). Kuopus viedään varmaan ensimmäistä kertaa anopille hoitoon viikonlopuksi vähän yli 1-vuotiaana kun me vietetään 10-vuotispäivää :)
 
"vieras"
Janna Rantalakin antaa ohjeita, miten tehdä erossaolo vauvalle helpommaksi. Ja, miten vauvan tulisi reagoida, jos erossaolo ollut turvallista. Hänkin varmasti ymmärtää, että on tilanteita, jossa vauvakin on joskus pakko jättää hoitoon. Ihan jo vaikka vanhempien oman jaksamisen vuoksi. Lisäksi Rantala korostaa, että isä on vauvalle yhtä hyvä hoitaja kuin äitikin. Äidin ei siis tarvitse kiintymyssuhteen nimissä omia vauvaa itselleen.

Täällä joku toikin jo esille, että vauvat saattavat joutua synnyttyään viettämään pitkiäkin aikoja sairaalassa ilman vanhempien jatkuvaa läsnäoloa. Jos tämä olisi erityisen vaarallista vauvalle, tuskin toimintatapa olisi nykyisenlainen.

Eiväthän nämä asiat ole niin yksioikoisia. Uskoisin, että suurin osa perheistä tarkastelee tilannetta kokonaisuutena ja tekee hoitoonjättämispäätöksen sen perusteella. Mikä on hyvä yhdelle perheelle, voi olla huono toiselle.

Meillä lapsen vauva-aikana toiset isovanhemmat elivät pitkän aikaa samassa talossa kanssamme. Itse sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja oma äitini oli lapselleni varmasti turvallisempi hoitaja kuin minä. Minun ja vauvani kiintymyssuhdetta seurattiin perheneuvolassa eikä siinä todettu olevan mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
 
"vieras"
Meillä oli n. 1,5 vuotias kun oli ensimmäisen kerran yökylässä mummilla, jossa oli ollut usein "päivähoidossa". 1v 8kk oli pari yötä mummilla kun olin synnyttämässä pikku siskoa. Mummi on lapselle hyvin rakas ja tärkeä, mutta en mä silti raasti kovin usein enkä 2 yötä pitemmäksi aikaa lasta antaa mummille hoitoon vaikka kuinka pyytäis.
 
Poika on nyt 1v 1kk eikä ole viä yökylässä ollut, kun ei ole ollut tarvetta. Viimeistään lokakuussa menee yöhoitoon (ts. äitini tulee meille hoitamaan) kun on mieheni syntymäpäivä ja olen suunnitellut meille yön yli kestävän reissun.

Veljeni lapset on 2v ja 4v ja ovat aina innoissaan kun pääsevät mummulaan yökylään :)
 
jaaa
http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/minka-ikainen-lapsi-kestaa-yon-erossa-vanhemmistaan

Tuossa oli tuo Janna Rantalan linkki....

"Vauvan reagointia erossa oloon on joskus vaikea tulkita. Voitte olla huoletta, kun vauvanne poissa ollessanne syö, kakkaa, nukkuu, leikkii, seurustelee ja itkee tavalliseen tapaansa. Muutos missä tahansa näissä voi olla vauvanne tapa kertoa, ettei hän kestänyt eroa. Tavallista vähäisempikin itkeminen on huolestuttava merkki! Kun vauvanne palatessanne joko ilahtuu tai pyrkii itkien syliinne, on ero todennäköisesti ollut hänelle turvallinen. Jos palatessanne vauva sen sijaan on kuin ei huomaisikaan teitä, hän osoittaa eron olleen liian pitkä tai olonsa olleen liian turvaton. Vauvanne mielikuva teistä – ja omasta olemassaolostaan - on ehtinyt kadota." -Janna Rantala
 
"vieras"
Me ollaan 28- vuotiaita ja ei ole vielä ole yökylässä muiden lapsia :) Pakko vastata otsikon kysymykseen :D

No, vastaus siihen, mitä kysymyksellä taidettiin hakea: Meidän lapsi oli siis 1,5 vuoden iässä ekaa kertaa mummolassa. Hyvin meni.
 
..................
Kaikki kolme ovat olleet ekan kerran yökylässä alle vuoden ikäisinä mummollaan, myöhemmin myös kummeillaan. Lapseni ovat kaikki jo isoja, yksi jopa jo täysi-ikäinen, mitään tunne-elämän lukkoja ja ahdistus kokemuksia heistä ei ainakaan päälle päin näy, näistä riipaisevista kokemuksista huolimatta.
 

Yhteistyössä