Minkä ikäisenä teidän vauvat alkoi viihtyä lattialla/sitterissä?

Tai sylissä muuten kuin liikkeessä? Esikoinen viihtyi alusta asti mukavasti myös itsekseen ajoittain eikä sylissäkään tarvinnut ravata kokoaikaa ympäri kämppää. Tämä kakkonen on taas ihan toista maata; ikää nyt 6vkoa (tiedän, että pieni vielä mutta vertaan nyt vain esikoiseeni) eikä viihdy minuuttiakaan (tai ehkä juuri sen) ilman liikettä tai sitten tissiä. Nyt ei vielä haittaa kun mies on kotona, mutta kuukauden päästä mies lähtee takaisin töihin niin pitäis ehtiä esikoistakin viihdyttää ja miten se onnistuu, jos toinen ei viihdy hetkeäkään yksin?

Vinkkejä kaivataan siis teiltä, joilla ollut vastaavanlaisia takiaisia

 

Esikoinen oli sylikissa, ei koskaan viihtynyt yksinään lattialla, sohvalla eikä sitterissäkään. Murkkuikäisenä alkoi viihtymään jo yksinkin ; )
Keskimmäinen oli samanmoinen "läheisriippuvainen" ja niin on pieni kuopuskin, ikää 3 kuukautta eikä nuku edes päiväunia ilman kosketusta.

Meillä onneksi lasten isä on vanhempainvapaalla syyskuun lopulle saakka joten hän pitää kuopusta sylissä kun minä leikin keskimmäisen kanssa tai sitten isänsä touhuaa keskimmäisen kanssa kun minä lällyttelen vauvaa.

Laita vauva manduca-reppuun tai vastaavaan jotta saat touhuttua esikoisen kanssa jotain edes vähän päiväsaikaan, illalla sitten esikoinen saakoon kaiken huomion joko sinulta tai töistä tulleelta isältään. Siis jos on vielä kovin nuori tämä esikoinen

 

Meillä esikoinen oppi viihtymään itsekseen vasta sitten kun 5,5 kk:n iässä hoksasi miten päästä omin avuin eteenpäin ja tutkimaan taloa.. Sen jälkeen ei äiti ole enää kiinnostanutkaan Siihen sain olla lähettyvillä koko ajan viihdyttämässä tai kantelemassa.. Heti jos lähti käymään esim. vessassa tksin niin likka nosti sellaisen huutokonsertin, että varmasti kuului naapuriin saakka (asutaan omakotitalossa).

Kuopus on taas ihan eri maata.. Jaksaa möllötellä ja ihmetellä itsekseen lattialla ja jos ei ole kivaa niin saattaa pitkään vain inistä tyytymättömänä ennen kuin alkaa huutamaan. Saa nähdä onko tämä kuopus sitten jatkuvasti minun perässä huomiota hakemassa kunhan liikkeelle pääsee

 

Esikoinen ei ikinä. Toinen vähän paremmin joskus siinä 4 kk iässä.

 

Esikoinen viihtyi alusta asti, kuopus(refluksi vauva) ei koskaan. Nyt vasta muutaman kuukauden on viihtynyt itsekseen hrttkenkun on päässyt tukea pitkin ylös ja on siis 10kk. Manducaa tai liinaa suosittelen. Meillä ei iöman niitä ois tullut mistään mitään kun vauva ei edes nukkunut minuuttiakaan vaunuisssa.

 

Meillä kahdella nuorimmalla ruvennut helpottaa kun oppineet kävelemään. Toki vielä senkin jälkeen syli ollut tärkeää, mutta siinä vaiheessa voi sanoa että ovat viihtyneet hetken myös yksin lattialla touhuillen.
Esikoinen meilläkin oli tyytyväinen ja lattiallakin hyvin viihtyvä.

olen pärjännyt kun ollut pakko. Eihän se helppoa ole kun vauva on sylissäolevaa itkuista sorttia, mutta päivä kerrallaan. Ei kuitenkaan sellaista oloa ole että elämä ois mahdotonta ollut. Joskus huonompia päiviä mutta enimmäkseen kuitenkin hyviä.

 

Kiitos vastauksista, lisääkin saa tulla Esikoinen on vasta 2,5v ja haluan hänellekin antaa aikaa, onneksi tosiaan tuo mies on voinut olla kotona näinkin pitkään. Elättelen toivoa, että tämä kakkonen alkais jossain vaiheessa viihtyä yksinään tai siten, ettei tarvitsisi jatkuvasti liikkua niin voisin enemmän touhuta sitten päivällä tuon esikoisenkin kanssa. Onneksi tämä vauva-aika menee tosiaan nopsaan, jospa liikkumisen oppiminen sitten helpottaa.

Hauska, kun on jo nyt ihan erilainen luonne kuin esikoisella. Johtuisko sukupuolesta, esikoinen on poika ja tämä pikkuinen on tyttö?

 

Meillä on myös eri luonteiset lapset, mutta molemmat poikia. Et voi se olla näinkin
Ei meillä kumpikaan tuossa iässä ollut yksin missään. Esikoisella oli pahat allergiakivut ja kakkoselle viisaana jo hankin kantoliinan. Suosittelen lämpimästi! Vauva jopa nukkuu siinä päiväunia jos muualla on hankalaa olla. Ja mikä parasta, voit mennä ulos tai liikkua kotona vaivattomasti esikoisen kanssa.

 

Esikoinen ei viihtynyt koskaan, hänelä oli refluksi. Kuopus on 6-viikkoinen ja viihtyy välillä lyhyitä aikoja sitterissä, mutta en tykkää jättä häntä sinne, alkaa aina jotenkin säälittää Laitan yleensä vain pieneksi hetkeksi sinne jos on tarve, ja muuten pidän vauvaa kantoliinassa. Kannattaa hankkia sellainen, tai sitten kunnollinen kantoreppu (esim. manduca). Meillä mä käytän liinaa ja mies tykkää manducasta. Vauva ei viihdy yhtään kaukalossa, paitsi silloin kun auto liikkuu, ja huutaa esim. kaupan kärryjen kaukalossa, niin kauppareissutkin menee kivasti kun sidon kotona liinan valmiiksi ja kaupan pihassa nostan vauvan siihen.

 

Esikoinen on viihtynyt aina hyvin itsekseen. Keskimmäinen ei ole koskaan viihtynyt, sylissä tykännyt aina istua. Nuorin 4kk ikäisenä on alkanut viihtyä pitkään sitterissä tai lattialla.