Narulla saa vauhtia hillittyä tavallisessa apparipyörässä, potkupyörässä ei tietenkään, kun kaatuu herkästi. Ja se jarruttamisen taito on toisena opeteltava joka tapauksessa, heti polkemisen jälkeen. Tasaisella aloitetaan polkemisharjoitukset ja pienissä mäissä jarrutusharkat. Kaatuminen kuuluu harjoitteluun, joten kypärä päähän ja hanskat käteen. Myös appareilla voi kaatua ja kaatuu. Meillä on kaatunut niin huimapäinen harjoittelija (kymmeniä kertoja) kuin varovaisempikin (joka päivä ekat pari viikkoa).Alkuperäinen kirjoittaja ulspuk:Mielestäni hitaasti liikkuva, raskaasti poljettava ensipyörä ei ole välttämättä huono ratkaisu, kunhan vain siinä on joko takana työntöaisa tai edessä vetonaru, joiden avulla lapsen saa avitettua ylämäkeä pitkin. Tasaisella ja alamäissä lapsi pääsee kyllä ihan itse etenemään eikä hän niissäkään pääse niin lujaa, etteikö kävellen tai ainakin puolijuoksua saisi lasta kiinni.
Mikä tässä liittyy POLKUpyöräilemiseen? Ihan turhake.Alkuperäinen kirjoittaja touhuloiden äippä:Hei!
suomesta noita motoriikkaa kehittäviä pyöriä (pyörä ilman polkimia ja apupyöriä) löytyy ainekin täältä:
http://www.emmituote.fi/zencrt/
Tosi hieno idea, toivottavasti ei meilläkään tarvita apupyöriä tämän jälkeen.
Tuo on niin yksilöllistä, että ei kai siihen voi mitään aikaa laittaa. Meillä on molemmat isot oppineet ajamaan apupyörillä pian 3 v. täytettyään ja ilman appareita 4-vuotiaina.Alkuperäinen kirjoittaja yksityinen:Minkä ikäisenä oppii ajamaan apupyörillä?Meillä poika 4v.2kk ja oppi äsketäin polkemaan kolmipyörää jossa on polkimet keskellä,mut apupyörillä ei viel osaa polkea.
siis apupyörien kanssa tietystiAlkuperäinen kirjoittaja jov:...poika nousi 2v syntymäpäivillään ekan kerran 12" pyörän selkään ja seuraavana päivänä oppi polkemaan sitä. Nyt on viikon verran harjoitellut ja osaa aika hyvin ohjata ja jopaloivaa ylämäkeä pääsee ylös. Poika on vauhdikas tapaus, mutta kovin sinnikäs.